Onko elämä parempaa uudessa ja kauniissa talossa?
Tuntuu ainakin että voisi olla.
Asumme nyt vanhassa kerrostalossa vuokralla ja paikat repsottaa ja keittiö on ahdas ym.
Meille tämä on ok, mutta en kehtaa pyytää ketään kylään kun ei ole 'kunnollista'.
Nytkin aamun ensimmäinen ajatus oli; jos asuisin tilavassa uudessa talossa niin olisin paljon parempi äiti ja ihminen :D
Huijaanko itteä?
Kommentit (15)
Mun valinta on vanha (100v) ja kaunis talo.
Kohta nekin paikat repsottaa. Kunnon väki olisi korjannut nykyisenkin mestan eikä repsottaisi.
Sinä olet sama molemmissa taloissa. Muun kvitteleminen on itsensä huijaamista.
Ei ole. Kuvittelin aina, että sitten kun saadaan keittiöremontti tehtyä, niin minusta kuoriutuu ahkera ruoanlaittaja. Ja kilinkellit. Yhtään sen innokkaammaksi kokiksi en muuttunut. Toki silmä lepää, kun on kauneutta ympärillä ja viihtyy omassa kodissa, mutta ei hienompi koti elämää kokonaisuudessaan, parisuhdetta tai muitakaan ihmissuhteita paranna.
Helpompaa ja viihtyisämpää kyllä. Olemme rakentaneet 2 taloa ja tämän nykyisen ostimme uudenkarheana ja remontoimme vielä mieleiseksi.
Ei meidän edellinen talo kyllä mihinkään kulunut 12 vuodessa, keittiökin oli erittäin hyvässä kunnossa. Vähän olimme uusineet maalipintoja lähinnä värien vaihdon takia. Parketti oli ainoa missä näkyi elämisen jäljet. Mutta edellyttää itseltä siistejä elämäntapoja ja huolenpitoa.
Ei asumispaikka persoonaa muuta, onnellisuutta varmasti
Ei uusi talokaan kestä kauan kauniina, jos asenne on tuo, että paikat repsottaa, muttette tee asialle mitään. Miksette remontoi kotianne kauniiksi? Katso vaikka jotain ennen/jälkeen- juttuja netistä, miten ihmiset remontoivat itselleen kauniin kodin. Siitä voisi tulla hieno harrastus. Haikailu ei ole kuin ajanhukkaa.
Ei elämä kotia vaihtamalla sen paremmaksi muutu saati lisäisi onnen tunteita, sillä itseään ei pääse mihinkään pakoon. Mutta se on hyvin totta, että jos keittiö ja koti ei ole toimiva siellä ei myöskään viihdy.
Olen rempannut ja muuttanut useamman kerran, joten siinä on oppinut tuntemaan missä viihdyn parhaiten. Osaan heti katsoa asunnosta, mitä siellä pitää olla ja jos ei voinko sen remppaamalla saada sellaiseksi kuin haluan.
Voitko ottaa yhteyttä asunnon omistajaan ja pyytää katsastamaan ongelmakohdat? Se on myös omistajan etu, että vioista kerrotaan. Tai sitten etsitte uuden vuokrakodin, jolloin voi valita mikä olisi se teidän juttu. Vaihtelu virkistää.
Vierailija kirjoitti:
Ei uusi talokaan kestä kauan kauniina, jos asenne on tuo, että paikat repsottaa, muttette tee asialle mitään. Miksette remontoi kotianne kauniiksi? Katso vaikka jotain ennen/jälkeen- juttuja netistä, miten ihmiset remontoivat itselleen kauniin kodin. Siitä voisi tulla hieno harrastus. Haikailu ei ole kuin ajanhukkaa.
Kuka harrastaa vuokra-asunnon remontoimista.
Olen asunut uudessa, itse rakennetussa omakotitalossa. Ajan kanssa siinä on remppaa tehtävä joka suunnalla, sillä paikat eivät pysy itsestään kunnossa. Maalattava ulkoa, pestävä rännejä, korjattava aitaa. Kuten kaiken omaisuuden kanssa, vaatii ylläpitoa ja siivousta.
Nyt asun rivitaloasunnossa, ja olen tyytyväisempi koska on vähemmän tilaa ja vähemmän tavaraa huolehdittavaksi. Pihakin on pienempi, ja jaksan sen pienen puutarhan kitkeä ja pitää siistinä. Tähän kuluu paljon vähemmän aikaa ja rahaa kuin omakotitalossa.
Eli mun johtopäätös on että ahkera ihminen, joka pitää talosta ja puutarhasta huolta, korjaa, remppaa ja kitkee on hyvä asukas omakotitaloon. Jos vähänkään haluaa päästä helpommalla, kannattaa valita asumismuoto jossa osa töistä on ulkoistettu.
Ja siitä vauraudesta - oma asunto on suomalaisille ylivoimaisesti suurin omaisuus. Asuntojen arvot kuitenkin laskevat kasvukeskusten ulkopuolella, joten saattaisi olla järkevää asua hiukan vähemmän väljästi, ja sijoittaa osa rahoista.
Tuntuu että jotkut ystävät vähän ikäänkuin säälivät, kun olen eron jälkeen asunut rivitalossa. Minun nettovarallisuuteni on todennäköisesti heitä isompi, ja karttuu koko ajan lisää. Asunnosta et voi päätellä ihmisen varallisuutta, kun koko kämppä voi olla velalla hankittu.
Meillä on rempallaan oleva, kulunut mutta mielestäni silti kaunis talo. Joka päivä iloa tuovat omiin silmiini hyvänväriset vanhat kaapinovet, esimerkiksi. Ei tarvi olla uutta ja kallista, mutta ympärille tarvitaan jotain omaa mieltä piristävää kauneutta.
On se elämä parempaa, mutta ei se materia onnea tuo.
Jos ikkunasta ulos katsottaessa ei näe muuta kuin toisia kerrostaloja niin se on masentava. Luonon keskellä asuminen tuo hyvän mielen, ei se kaunis koti. Luonto on kaunimpaa kuin mikään ihmisen rakentama esine.
Kuninkaalliset on varmaan tosi onnettomia kun asuvat aina vuosisatoja vanhoissa taloissa.
Jos on nykytekniikkaa joka auttaa kaikessa niin kyllä se helpottaa. Valitset puhelimesta jotain ja kotona on sauna lämmin kun tulet töistä tai mitä kaikkea nykyään voikaan laittaa koneet tekemään. Ovetkin aukeavat koskematta niihin.
Tyypillistä suomalaisnaisten kateutta ja heikkoa itsetuntoa. Tuollaisen ääliömäisen ajattelun takia naiset usein saavat masinoitua ja painostettua miehiään kalliin asunnon hankintaan ja velkavankeuteen.