Voiko rakkaus enää palata, jos nyt vain halveksii?

Osaisiko joku sanoa tähän jotain viisasta? Onko joku ehkä ollut vastaavassa tilanteessa, miten siinä kävi?

Ap

Minun kohdalla ei palannut. Olin jo monta vuotta halveksinut miestäni ja vihdoin sitten sain lähdettyä siitä liitosta. En ole katunut. Hän oli alkoholisti.

En usko.

Halveksinta on jo paha merkki.

Seuraavaksi alat halveksia itseäsi siitä, että olet moisessa suhteessa.

Miten voi olla epäluotettavuutta arjen suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Minun kohdalla ei palannut. Olin jo monta vuotta halveksinut miestäni ja vihdoin sitten sain lähdettyä siitä liitosta. En ole katunut. Hän oli alkoholisti.

Oliko teillä lapsia? Meillä on kaksi pientä lasta. 

Ap

Ei palannut. Syynä kaltoinkohtelu.

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla epäluotettavuutta arjen suhteen?

Ei hoida sovittuja asioita. Välillä hoitaa ja enemmänkin, mutta on päiviä, että ei hoida yhtään sovittua asiaa. Joten en voi luottaa yhtään, että joku sovittu asia pitäisi. Jos ollaan esim. sovittu, että on lasten kanssa, jotta minä pääsen jumppaan (joka on tiettyyn kellonaikaan tiettynä päivänä), niin saattaa olla, että ei vain tule kotiin siihen mennessä eikä ilmoita mitään eikä vastaa puhelimeen. Tulee sitten tunnin myöhässä ja sanoo, että juuttui puhelimeen töissä tms. Tai on sovittu, että hän tekee tietyt kotityöt tai hankkii tietyt sovitut asiat, mutta on päiviä, että ei vain pidä yhtään näistä lupauksistaan ja minun arki on sitten aika hankalaa kun yllättäen käykin ilmi, että ei olekaan hoitanut vaikka oltiin sovittu. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun kohdalla ei palannut. Olin jo monta vuotta halveksinut miestäni ja vihdoin sitten sain lähdettyä siitä liitosta. En ole katunut. Hän oli alkoholisti.

Oliko teillä lapsia? Meillä on kaksi pientä lasta. 

Ap

Lapset olivat jo muuttaneet pois kotoa.

Eipä siinä enää ole oikein mitään tehtävissä jos rakkaus on muuttunut halveksunnaksi. Rakkaus on tunne ja sitä et saa järkeilemällä takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Eipä siinä enää ole oikein mitään tehtävissä jos rakkaus on muuttunut halveksunnaksi. Rakkaus on tunne ja sitä et saa järkeilemällä takaisin.

En järkeilemällä varmasti saakaan. Enkä osaisi edes järkeillä sellaista, että kannattaisi rakastaa epäluotettavaa ihmistä. Mutta ajattelin, että jos puoliso korjaa tapansa, niin voiko esim. sen jälkeen rakkaus palata ja halveksimisen tunne kadota? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla epäluotettavuutta arjen suhteen?

Ei hoida sovittuja asioita. Välillä hoitaa ja enemmänkin, mutta on päiviä, että ei hoida yhtään sovittua asiaa. Joten en voi luottaa yhtään, että joku sovittu asia pitäisi. Jos ollaan esim. sovittu, että on lasten kanssa, jotta minä pääsen jumppaan (joka on tiettyyn kellonaikaan tiettynä päivänä), niin saattaa olla, että ei vain tule kotiin siihen mennessä eikä ilmoita mitään eikä vastaa puhelimeen. Tulee sitten tunnin myöhässä ja sanoo, että juuttui puhelimeen töissä tms. Tai on sovittu, että hän tekee tietyt kotityöt tai hankkii tietyt sovitut asiat, mutta on päiviä, että ei vain pidä yhtään näistä lupauksistaan ja minun arki on sitten aika hankalaa kun yllättäen käykin ilmi, että ei olekaan hoitanut vaikka oltiin sovittu. Ap

Tee miehelle joskus samoin, niin näkee oman touhunsa.

Halveksintaan on yleensä pätevä syy.

Se on merkki turhautumisesta. Ei se hetkessä

synny.

Elin pitkään miehen kanssa, jonka sanaan ei

voinut luottaa. Eikä hän ollut oikeudentajuinen eikä ottanut vastuuta teoistaan. Oli meillä hyviäkin asioita, mutta vähitellen huomasin että olin alkanut vihata ja halveksia häntä. En enää luottanut hänen arvioonsa mistään, koska hän oli osoittautunut vätykseksi.

Mulle oli mysteeri, miksi hän halusi pilata pilata omankin elämänsä elämällä kanssani, kun hän ei selvästi arvostanut mua.

Ei ollut motivoitunut korjaamaan mitään.

Lopulta lähdin.

Hän aloitti heti suhteen naisen kanssa, joka tarvitsi elättäjän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä siinä enää ole oikein mitään tehtävissä jos rakkaus on muuttunut halveksunnaksi. Rakkaus on tunne ja sitä et saa järkeilemällä takaisin.

En järkeilemällä varmasti saakaan. Enkä osaisi edes järkeillä sellaista, että kannattaisi rakastaa epäluotettavaa ihmistä. Mutta ajattelin, että jos puoliso korjaa tapansa, niin voiko esim. sen jälkeen rakkaus palata ja halveksimisen tunne kadota? Ap

Miksi hän korjaisi tapansa?

En usko että hänellä on siihen motiivia.

Luuletko sinä?

Ei voi. Koettu on kahteen kertaan. Yksin parempi. 

Vierailija kirjoitti:

Halveksintaan on yleensä pätevä syy.

Se on merkki turhautumisesta. Ei se hetkessä

synny.

Elin pitkään miehen kanssa, jonka sanaan ei

voinut luottaa. Eikä hän ollut oikeudentajuinen eikä ottanut vastuuta teoistaan. Oli meillä hyviäkin asioita, mutta vähitellen huomasin että olin alkanut vihata ja halveksia häntä. En enää luottanut hänen arvioonsa mistään, koska hän oli osoittautunut vätykseksi.

Mulle oli mysteeri, miksi hän halusi pilata pilata omankin elämänsä elämällä kanssani, kun hän ei selvästi arvostanut mua.

Ei ollut motivoitunut korjaamaan mitään.

Lopulta lähdin.

Hän aloitti heti suhteen naisen kanssa, joka tarvitsi elättäjän.

Juuri tuollaista meillä on ja minulla samanlaisia tunteita kuin sinulla oli. Ja minäkin mietin usein, että miksi mieheni ehdottomasti haluaa olla kanssani (hän ei halua erota) kun ei näytä arvostavan minua. Lasten takia en ole vielä lähtenyt, kun lapset on vielä niin pieniä. Kun en usko, että voisin luottaa mieheen yhtään enempää eron jälkeenkään kuin nyt. Jos hän vaikka lupaisi hakea lapset luokseen, niin hakisiko? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä siinä enää ole oikein mitään tehtävissä jos rakkaus on muuttunut halveksunnaksi. Rakkaus on tunne ja sitä et saa järkeilemällä takaisin.

En järkeilemällä varmasti saakaan. Enkä osaisi edes järkeillä sellaista, että kannattaisi rakastaa epäluotettavaa ihmistä. Mutta ajattelin, että jos puoliso korjaa tapansa, niin voiko esim. sen jälkeen rakkaus palata ja halveksimisen tunne kadota? Ap

Miksi hän korjaisi tapansa?

En usko että hänellä on siihen motiivia.

Luuletko sinä?

Mieheni haluaa olla minun kanssa, hän ei halua erota. Jos alan suoremmin puhumaan eroajatuksistani, niin ehkä siinä olisi hänelle motiivi korjata tapansa. En tiedä. En ihan osaa siihen täysin uskoa. Ap

Oman kokemuksen mukaan ei halveksunnasta enää tervettä suhdetta saa. Itse olen lähdössä vastaavasta subteesta. Mies ei ole pitänyt lupauksiaan ja ihan perusarvoista valehdullut alusta asti. Minusta on tullut hyvin kyyninen ja luotto on mennyt. Mies ei siltikään hyväksy ajatusta erosta ja iskee kapuloita rattaisiin minkä kerkiää. Nyt vain toivon että järjissäni selviän erosta ihan jo lastenkin takia.