Onko sinulle aiheutunut haittoja sosiaalisten tilanteiden pelosta johtuen?
Itselleni useastikin. Olen mm. mahdollisesti menettänyt joitakin mukavia työpaikkoja siksi, kun en ole uskaltanut mennä ryhmähaastatteluun.
Kommentit (6)
On aivan varmasti. Sosiaalinen elämäni on aivan olematonta ja myös opiskeluiden ja töiden suhteen olen mennyt sieltä missä aita on matalin.
Tällä hetkellä yritän etsiä terapeuttia. Pelkät rauhoittavat lääkkeet ei tule tätä ongelmaa poistamaan.
No mullla on ihan vtub kovat mömmöt. Tosiiin ei jaksa syödä. Eileenkin otn mieluuummin salmiakkikossua.
Gradun tekeminen lykkääntyi, en uskaltanut mennä esittämään sitä seminaari-istuntoon. Samoin toisen työn opponointi tuntui aivan mahdottomalta. Lopulta pakotin itseni tekemään gradun loppuun, ehkä ikäkin toi lisää varmuutta. Valmistuin lopulta.
Harkitsen nytkin yhden työhaastattelun perumista, en jaksasii vaan vuosia päähänpotkittuna työttömänä mennä sinne esittämään sosiaalista ja pirteää mitä siis en todellakan ole ja kehumaan itseäni, ku nei ole mitään kehumista minussa. Työkin olisi aspa/myynityötä joka on sunnilleen vihoviimeistä hommaa mihin kykenisin ja haluaisin, mutta eipä ptikää ntyöttöämän voisi valita minne haluaa tai kykenee töihin. Pelkään, että san jonkun hermoromahduksen, jos "joudun"tuonne töihin, mutta rahaa kyllä tarvitsisin niin paljon:( Pelkään myös tuota kiusatuksi tulemista työpaikoilla, aina joutuu hiljaisempana muiden silmätikuksi.
Kyllä. Lamaantuminen, masennus, alemmuudentunne ja joissakin elämänvaiheissa myös eristäytyminen. Toisten "viaton" huomauttelu ("miks oot noin hiljainen/hermostunut/ujo") loukkaa ja satuttaa ja pahentaa eristäytymistaipumusta.
Sosiaalisten tilanteiden pelko on haitannut opiskelujani, urakehitystäni ja ihmissuhteitani. Mietin usein, millaista elämäni olisi ollut ilman tätä vaivaa. Toisaalta näin keski-iän kynnyksellä olen jollain tavalla alkanut hyväksyä sen, että elämä nyt vain meni näin.