Lapset tuo joka päivä kavereita enkä jaksaisi
Olen onnellinen että lapsilla on kavereita mutta en jaksaisi joka päivä meillä "vieraita "lapsia. Olenko ihan kauhea äiti jos rajoitan kaverikyläilyjä vai yritänkö vain itse sopeutua?
Lapset on mukavia mutta en osaa itse yhtään rentoutua kun vieraita on talossa.
Kommentit (10)
Eikö lapsesi sitten vastavuoroisesti käy muiden kotona? Sinä vanhempana päätät, ketä teillä käy ja kuinka usein.
En ymmärrä vanhempia, jotka antavat muksujensa joka iltapäivä mennä muiden riesoiksi, syömään muiden jääkaapista tai olemaan nälässä.
Hassua, jos aikuinen vierastaa lapsia! Pitäiskö sun oppia vähän rentoutumaan? Jos minulle tulee naapurin rouva kylään, en voi olla rennosti, mutta jos lapsilla on kavereita, eihän minun tarvitse niitä viihdyttää.
Tosin, jos et mahda itsellesi mitään niin etköhän sinä aikuisena joka tapauksessa aseta säännöt, eli sanot vain että tänään ei sovi.
Lasten kyläilyistä pitäisi mielestäni vanhempien sopia aina keskenään ja sen olla vastavuoroista.
Todellakaan en katselisi joka päivä vieraita lapsia kärkkymässä välipalaa ja norkoilemassa meillä.
Meillä lapset sai tuoda kavereita melko vapaasti. Minusta oli vaan kiva, että viihtyivät meillä. Lapset viihtyivät huoneissaan eikä heistä häiriötä ollut. Yökylässäkin meillä oli lasten kavereita, lapset touhusivat itse petit lattialle ja huolehtivat isäntinä vieraistaan. Omat lapset tykkäsivät ja siivosivat mielellään huoneensa, se oli ehtona yökyläilyille.
Minä en aikoinaan saanut tuoda kavereita sisälle eikä vanhemmat tykänneet, jos kavereita tuli edes pihalle. Minua ei myöskään laskettu kavereiden luokse, joten olin yksinäinen lapsi. Asuimme vielä omakotialueella, jossa oli vanhoja naapureita ja lähimmät koulukaverit asui kilometrin päässä. En halunnut omille lapsille samaa.
Minustakin on kiva kun lapsi (11v) tuo meille kavereita lähes päivittäin :) On kiva huomata että viihtyvät meillä ja tietenkin on mukava kun tietää missä lapsi on = kotona. Toivon että sana jatkuu vielä vuosikausia. Meillä on kuulemma kiva olla kun kotona ei ole isompia tai pienempiä sisaruksia kuten kavereiden kotona (lapsemme on siis ainoa lapsi). Varsinkin isommat sisarukset nähtävästi ovat ongelma juuri nyt (”siellä pitää aina olla hiljaa kun xxx:n, 8 luokkalainen, pitää keskittyä kokeisiin lukemiseen”).
Meillä myös lähes aina joko minä tai lapsen isä on kotona iltapäivät kun teemme paljon etätöitä ja tästäkin vielä nämä 11v ikäiset pitävät. On kuulemma mukavampi kun kotona on aikuinen vaikkei sen aikuisen kanssa vaihdettaisi kuin pari sanaa. Kuitenkin tuollaiset 11v yleensä jo linnoittautuvat yhteen huoneeseen joten ei haittaa minua/miestä mitenkään.
Kyllähän se koti on kaikkien koti ja lapsenkin pitää oppia sitä kunnioittamaan ,vaikka kaverit on kivoja ja niitä saa tulla.Ehdotan että sovitte perhepäivät esim.2 x viikossa joku päivä voi jolloin kavereita ei tuoda teille.
Sovitte, että kerta viikkoon max. Niin mekin teimme, meillä pieni kaksio ja hulluksi tulisin, jos ei olisi kunnolla omaa rauhaa ja vielä ruokapassaukset päälle, kun aina ei ole itsellekään ruokaa tarpeeksi. Isossa omakotitalossa aivan toinen asia.
Et ole kauhea äiti ja sulla on oikeus kieltää jokapäiväiset kyläilyt. Ei lapsesi siitä kärsi, ettei joka päivä ole kavereita kylässä ja omaan rauhaan on joka perheessä oikeus.