Mikä on paras vuodenaika astua deittimarkkinoille?
Olen nelikymppinen vasta eronnut pitkästä (koko aikuisiän) suhteesta eikä ole harmainta aavistusta nykydeittailumaailmasta. Baareissa rälläys parinhakumielessä ei kiinnosta eikä liene ikäiselleni enää sopivaakaan. Jotain deittisivustoja ja tindereitä on kai kokeiltava. Onko kokemusta, koska on otollisin ajankohta luoda profiili? Kevät on ihastumisten aikaa, kesällä ehtii tapailla, reissata, kokea eri tapahtumissa ja lomilla, syksyllä ilmaantuu kesällä eronneita, talvella taas on aikaa viestitellä. Puolensa kaikissa, mutta mikä on paras?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Onko ihan pakko, vai voisiko vielä kokeilla livenä?
Tarkentaisitko, mitä tarkoitat livenä kokeilemisella?
Ei ole mitään pakkoa sinänsä, mutta pohdin vaihtoehtoja.
Ap.
Syys-lokakuussa ja alkukeväästä on minusta paras aika. Kesä on yleensä ollut nihkeää aikaa ainakin deittipalstoilla, Tinder voi tosin toimia ihan hyvin silloinkin.
En tiedä kun tasaisen hiljaista on ollut ympäri vuoden, en ole havainnut mitään eroja vuodenaikojen välillä.
Kevät on tietenkin kissojenkin kiima aikaa.
Sanottu on myös siitä, että menee itselle mieluisiin paikkoihin, että kyllä sieltä löytyy.
Noh minulle tuollainen paikka on esim, kirjasto, mutta eipä ole ketään tuolta vastaan tullut.
Itsellä suhteet ovat kaatuneet omiin lapsiini. Kun on ollut lyhyitä juttuja lapsettomien miesten kanssa.
Aika paljon itselläkin vahvistuu ajatus siitä, että olen koko elämäni yksin tai sitten parempi aika etsiä toista osapuolta elämäänsä on, kun on itse 50v+ - silloin nuorin on lähes pesästä kanssa lentämässä.
Mutta tässä vaiheessa, kun pienimmät ovat alle 7v. Niin eipä ihmissuhde-kuviot mitään helppoja ole. Kahdenkeskeisen ajan järjestäminen on haastavaa. Viikonloppuisin minulla on lapset täällä kotona eri kokoonpanoin.
Paras ajankohta on vuosia sitten. Toiseksi paras ajankonta on nyt heti.
Vierailija kirjoitti:
Sanottu on myös siitä, että menee itselle mieluisiin paikkoihin, että kyllä sieltä löytyy.
Noh minulle tuollainen paikka on esim, kirjasto, mutta eipä ole ketään tuolta vastaan tullut.
Itsellä suhteet ovat kaatuneet omiin lapsiini. Kun on ollut lyhyitä juttuja lapsettomien miesten kanssa.
Aika paljon itselläkin vahvistuu ajatus siitä, että olen koko elämäni yksin tai sitten parempi aika etsiä toista osapuolta elämäänsä on, kun on itse 50v+ - silloin nuorin on lähes pesästä kanssa lentämässä.
Mutta tässä vaiheessa, kun pienimmät ovat alle 7v. Niin eipä ihmissuhde-kuviot mitään helppoja ole. Kahdenkeskeisen ajan järjestäminen on haastavaa. Viikonloppuisin minulla on lapset täällä kotona eri kokoonpanoin.
Onhan se aika pieni todennäköisyys, että jossain tietyssä paikassa on juuri oikeaan aikaan "sielunkumppani", mutta kun mainitsit kirjaston, niin pakko kysyä, että tarkoitatko vain kirjastoa lainauspaikkana vai käytkö myös kirjastossa järjestettävissä tilaisuuksissa? Niissä nimittäin syntyy paljon todennäköisemmin keskustelua ja uusia tuttavuuksia. Ainakin meidän lähikirjastoissamme on keskustelutilaisuuksia, elokuvia, musiikkiesityksiä ym.
Tavis miehelle paras aika on yhdenlainen apokalypsi. Kaikki muut miehet ovat mystisesti kadonneet maan päältä. Sitten saattaa löytyä naisia joita kiinostaa. Eihän se varmaa ole silloinkaan mutta ainakin jonkinlainen teoreettinen mahdollisuus.
Kirjasto vaikuttaa epätodennäköiseltä paikalta ap:n vinkkelistä. Siellä pyörii lähinnä eläkeläisiä ja lapsia. Joskus pikkulapsiperheitä. Yhtä kaikki; jokaisella on omat asiansa toimitettavanaan ja vieläpä pitää olla hiljaa. Olosuhteet minkäänlaiselle tutustumiselle ovat hyvin huonot.
Onko ihan pakko, vai voisiko vielä kokeilla livenä?