Jaksaako 50-55-vuotiaana murrosikäis(t)en kanssa?

ja en meinaa jaksaa noita murrosikäisiä....haluaisi jo rauhaa niiltä. Onneksi ovat aikuisia kun olen 50 v.

se on niin paljon helpompaa kuitenkin kuin pikkulapsivaiheet.

Kun ei niitä poiskaan voi heittää murrosiässä.

mun isovanhemmat joutuivat yllättäen ottamaan yhden murkun nurkkiinsa. Mummi oli 55v vanhimman lapsenlapsen ollessa 13v. Hyvin jaksoivat hoitaa tämän orpoutuneen aikuiseksi asti.



Ja mun serkun iskä on jo sellanen kuusikymppinen (kaverini on kolmekymppinen), hiihti Pogostan hiihdoissa justiinsa 60 km reiluun kolmeen tuntiin.

lisää. Fyysisesti kyllä tietty jaksaa, mutta kun hermot meinaa mennä niihin välillä.

Itse taas sanoisin, että pinna kasvaa lasten mukana.

joustamattomammaksi. Ei enää kestä samalla lailla sekasortoa kuin nuorempana.



Omat vanhempani ainakin ovat ainakin kärsineet nuorempien siskojeni murrosiästä paljon enemmän kuin minun ja veljieni aikoinaan. " Tekivät" siinä neljänkympin hujakoilla vielä 2 iltatähteä, kun me muuta lapset olimme jo yläasteikäisä.

Meillä 2v on päivähoidossa mummolla joka on 72v. Erittäin hyväkuntoinen ikäisekseen. Paljolti riippuu siitä onko sairauksia, millaista elämää viettänyt jne.

Kun vertaan äitiäni (ei polta, ei juo) samanikäisiin, jotka ovat aikanaan tupakoineet ja käyttäneet alkoholia, kyllä eron kunnossa huomaa. Tupakoitsijat ovat raihnaisempia, on vähintään pari lääkitystä, ja sairaalassa on käyty muutamissa leikkauksissa. Ovat selvästi " vanhuksia" .

Sama 50vuotiaillakin. Toiset ovat hoikkia ja hyväkuntoisia, toisilla taas on huonompi kunto jos esim ylipainoa.

....omanikin meinaan jättää siinä vaiheessa heitteille ja heittää kotoa pihalle.

Eli sanoisin näin 25-vuotiaan huimalla kokemuksella, että 55-vuotiaana jaksaa paremmin kuin 45-vuotiaana.

Vierailija:

Meillä 2v on päivähoidossa mummolla joka on 72v. Erittäin hyväkuntoinen ikäisekseen. Paljolti riippuu siitä onko sairauksia, millaista elämää viettänyt jne.

Kun vertaan äitiäni (ei polta, ei juo) samanikäisiin, jotka ovat aikanaan tupakoineet ja käyttäneet alkoholia, kyllä eron kunnossa huomaa. Tupakoitsijat ovat raihnaisempia, on vähintään pari lääkitystä, ja sairaalassa on käyty muutamissa leikkauksissa. Ovat selvästi " vanhuksia" .

Sama 50vuotiaillakin. Toiset ovat hoikkia ja hyväkuntoisia, toisilla taas on huonompi kunto jos esim ylipainoa.

Siis miten tämä liittyi ap:n kysymykseen. Oletkoantanut 2-vuotiaasi kasvatiksi mummolle vai?

Vierailija:

Eli sanoisin näin 25-vuotiaan huimalla kokemuksella, että 55-vuotiaana jaksaa paremmin kuin 45-vuotiaana.

mutta äitini on ihan suoraan sanonutkin, että hänen mielestään iäkkäämpänä ei jaksa tapella teinien kanssa joka asiasta. Vaikka ei tietenkään kadu, että on nuo iltatähdet saanut.



Samoin minusta oli todella hyvä, että murrosiässä oli pikkusisarruksia, joita hoivata.

Vierailija:

mutta äitini on ihan suoraan sanonutkin, että hänen mielestään iäkkäämpänä ei jaksa tapella teinien kanssa joka asiasta. Vaikka ei tietenkään kadu, että on nuo iltatähdet saanut.

Samoin minusta oli todella hyvä, että murrosiässä oli pikkusisarruksia, joita hoivata.

Tämä oli siis 10 viesti...

Mieheni on 50 ja minä 48, enkä käsitä, mitä jaksamista meidän 16-vuotiaassa olisi. Enemmän hän koetteli pienenä, kun heräsi aina viimeistään kuudelta ja vaati seuraa ihan jatkuvasti. Nyt hän on tosi vaivaton, viettää paljon aikaa kavereiden kanssa ja netissä, ja koulukin teettää töitä. Murrosiän ongelmat on ihan yliarvostettuja!

Vierailija:

Eihän 55 vuotiaana vaihdevuodet ole ohi, vaan parhaillaan käynnissä, yleensä!

...ja ovat voimakkaimmillaan ehkä 48-vuotiaina ja täysin ohi 52. ikävuoteen mennessä. Hajonta on kuitenkin aika voimakasta.

Ainakin näin oma kokemukseni näyttää. Toki mun vanhemmilla on ehtinyt kokemusta tulla murkuistakin, kun 7. ja 8. murkku on nyt viisikymppisinä heillä menossa. Vielä on kaksi joilla murrosikä on vasta edessä joten ovat sitten 55v kun kuopus on 12v.



Siis vertaan heidän käyttäytymistään ja kasvatustaan siihen, miten minua esikoista aikoinaan kasvattivat. Olivat aika paljon jyrkempiä ja törmäyksiä tuli puolin ja toisin. Pikkuhiljaa ovat tietysti oppineet kun on kokemuksia tullut lisää. Ja tokihan ne lapset ja nuoretkin ovat erilaisia, että sikäli ei voi suoraan olettaa mitään!