Lue keskustelun säännöt.
Minulle aiotaan tehdä autismi-testejä, en oikein usko niihin
12.01.2020 |
Edi: hyppää viimeiseen kappaleeseen, jos et jaksa lukea pitkää selitystä itsestäni.
Periaatteessa en sitä vastusta, etteikö minusta voisi löytyä jotain autistisia piirteitä, ehkä niinkin paljon että se riittäisi diagnoosiin. Sitä en ole ihan ymmärtänyt, että miten erotellaan se, että piirteet johtuisivat autismista eikä esimerkiksi luonteesta. Esim. minulla on ollut masennusta, pidän uuden information opettelusta ja olen aina viettänyt koneella aika paljon aikaa. Nämä kaikki voisi viitata Aspergeriin, mutta toisaalta myös masennus yksinään ja introvertti luonne saattavat selittää piirteitä. Sitäkään en osaa sanoa, olenko edes "oikea" introvertti, koska ennen ensimmäistä masennusjaksoa ja kavereista eroon joutumista olin aika sosiaalinen. Yksinolokin voi olla enemmän tottumuksesta kuin luonteesta kiinni - olen olosuhteiden pakosta ollut paljon yksin, joten olen sen myös olosuhteiden pakosta hyväksynyt.
Nykyisin sairastan fyysistä sairautta, jonka takia en pysty toimimaan niin aktiivisesti kuin toivoisin. Jos olisin terve, niin olisin varmaan enemmän urheilemassa ja kyläilemässä, vähemmän omissa oloissani ja kotona. Elämän olosuhteet eivät hirveästi anna periksi kokeilla, kuinka paljon ylipäätään viihtyisin ihmisten seurassa maksimissaan. Minulla on hyvä olla olosuhteissa, missä ihmisiä on paljon. Silloin jos sosiaalinen tilanne on hyvin tylsä, niin poistun siitä mielelläni, mutta eikö se ole ihan normaalia?
En koe, että minulla olisi kauheasti vaikeuksia huomata ihmisten tunnetiloja, ilmeitä tai olla empaattinen. En ole kauhean hyvä lohduttamaan, mutta ei minulle yleensä ole mitenkään hirveä arvoitus että miksi ihmiset toimii kuten toimii, vaan pystyn aika hyvin sellaisia asioita päättelemään. En möläyttele kauhean loukkaavia asioita, ajattelen kyllä sellaisia asioita, jotka ääneen sanottuna olisi liian suorasukaisia ja karkeita, mutta eiköhän sekin ole aika yleistä. Sitä en tiedä, onko toisilla tuo eleiden tulkinta jotenkin erityisen automaattista ja olenko itse vain opetellut näitä asioita niin, että minun on nopeaa kognitiivisesti prosessoida toisten reaktioita.
Katsekontaktista en hirveästi välitä, mutta ymmärrän kyllä sarkasmia, metaforia, kielikuvia ja vitsejä ihan hyvin enkä ota kaikkia asioita kirjaimellisesti.
Mietin tässä siis sitä, että mistä tunnistaa, onko joku ihminen autisti aivojensa takia, vai vaan muistuttaa autistista persoonallisten ominaisuuksiensa takia (esim. introversio, intellektuellisti suuntautuminen, rauhallinen ja rationaalinen luonne, ei taipumusta rajuun tunneilmaisuun). Kuitenkin sellaisiakin ihmisiä varmasti on, jotka ikäänkuin sattumalta muistuttavat autistia kuitenkaan olematta sitä. Ja sitten vielä se asianhaara, että autismi usein lisää masennusta, mutta myös toistuvat masennukset saattavat aiheuttaa ihmiselle taipumusta käyttäytyä autistillekin ominaisilla tavoilla ja tehdä siitä ennen pitkää osa omaa persoonallisuutta.
Kommentit (32)
Et tarvitse testiä, koska olet jo kirjoituksesi perusteella assi. Ja ei, en ala erittelemään ja analysoimaan, teet sen 100 prosenttisella varmuudella itse. Assi kun olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka sinulle aikoo tehdä sellaisia testejä ja miksi?
Miksi kysyt tätä? Ap
Vierailija kirjoitti:
Et tarvitse testiä, koska olet jo kirjoituksesi perusteella assi. Ja ei, en ala erittelemään ja analysoimaan, teet sen 100 prosenttisella varmuudella itse. Assi kun olet.
Joo, samaa mieltä että kirjoitustyylin perusteella diagnosoisin myös assiksi.
Pyydä epäluuloisen persoonallisuushäiriön testejä.
Mä pääsin autismitesteihin puolen vuoden jonotuksen jälkeen ja as-diagnoosi räpsähti heittämällä. Autismidiagnoosiin tarvitaan paljon nimenomaan lapsuusvuosien tietoa, ja jos vanhemmat ovat kuolleet diagnoosi voi jäädä saamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ap olet tavallaan asian ytimessä.
Mikä on joku diagnoosi, mikä vain luonteenpiirre tai 'elämän mukanaan tuoma ominaisuus'
Juuri nyt tunnumme elävän kirjainyhdistelmien- kulta-aikaa. Kaikki erilaisuus selittyy kirjainyhdistelmällä, vaikka raja 'tavallisen ihmisen' ja 'kirjainyhdistelmäihmisen' välillä on vähintäinkin hailuva.
Osa diagnooseista on toki varmasti yksiselitteisiä ja yksilön edun mukaisia, mutta joskus voisi Ehkä vain olla parempi todeta, että ihmisiä on monenlaisia ja 'normaaliuteen' mahtuu monenmoista, eikä ole tuon kyseisen yksilön etu, että hänen piirteitään selitetään jollain diagnoosilla - ikäänkuin se normaali persoonallisuus pitäisi kaikilla olla joka normi ja sama.
Minuakin hiukan hämmentää, miksi sanot otsikossa, että sinulle aiotaan tehdä autismitestejä, ikään kuin et voisi niistä kieltäytyä. Ei kukaan sinua pakkodiagnosoi, mutta jos sinulla on ongelmia sosiaalisten suhteiden kanssa, itsetuntemuksesi voisi tutkimusten avulla kyllä lisääntyä.
Mikään noista - viehtymys uusien asioihin oppimiseen, masennus, tietokoneella viihtyminen tai introverttius ei liity autismiin. Autismin ainoa olennainen ja keskeinen piirre on sosiaalisten taitojen heikkous. Toki, SE kyllä ilmenee osalla siten, että heillä on vaikeuksia tunnistaa sanatonta viestintää tai ironiaa - mutta puutteita noissa taidoissa et voi kyllä itse itsestäsi tunnistaa.
Autismi ei ole mikään aikuisiällä ilmaantuva asia, eikä se ole mikään pikku luonteenpiirre. Se on suuresri elämää hankaloittava, jopa itsenäisen elämän kokonaan käytännössä estävä neurologinen asia. Koska se on synnynnäinen neurologinen juttu, sen diagnosoiminen vaatii tietoja lapsuudestasi, esimerkiksi siitä, miten käyttäydyit lapsena ikäistesi kanssa, päiväkodissa ja koulussa.
Ja toistan, että ei sinua kukaan pakolla testaa. Jos koet, että et mitenkään mahdollisesta diagnoosista hyödy - mitään spesifiä lääkitystä tai terapiaahan autismiin ei ole, joskin esimerkiksi neuropsykiatrinen kuntoutus voi helpottaa selviämistä arjesta - sinä voit aivan hyvin sillä perusteella kieltäytyä tutkimuksista. Jos tutkimuksiin menet, ne ovat pitkällinen prosessi, ei mikään helppo rasti-ruutuun jutska, vaan tosiaan vaatii yleensä mm. vanhempien haastattelun.
Autistisen lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap olet tavallaan asian ytimessä.
Mikä on joku diagnoosi, mikä vain luonteenpiirre tai 'elämän mukanaan tuoma ominaisuus'Juuri nyt tunnumme elävän kirjainyhdistelmien- kulta-aikaa. Kaikki erilaisuus selittyy kirjainyhdistelmällä, vaikka raja 'tavallisen ihmisen' ja 'kirjainyhdistelmäihmisen' välillä on vähintäinkin hailuva.
Osa diagnooseista on toki varmasti yksiselitteisiä ja yksilön edun mukaisia, mutta joskus voisi Ehkä vain olla parempi todeta, että ihmisiä on monenlaisia ja 'normaaliuteen' mahtuu monenmoista, eikä ole tuon kyseisen yksilön etu, että hänen piirteitään selitetään jollain diagnoosilla - ikäänkuin se normaali persoonallisuus pitäisi kaikilla olla joka normi ja sama.
Autismi on kyllä aika hemmetisti hevimpi ja elämää hallitseva asia kuin joku pikku luonteenpiirre tai "elämän tuoma ominaisuus". Et tiedä, mistä puhut.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap olet tavallaan asian ytimessä.
Mikä on joku diagnoosi, mikä vain luonteenpiirre tai 'elämän mukanaan tuoma ominaisuus'Juuri nyt tunnumme elävän kirjainyhdistelmien- kulta-aikaa. Kaikki erilaisuus selittyy kirjainyhdistelmällä, vaikka raja 'tavallisen ihmisen' ja 'kirjainyhdistelmäihmisen' välillä on vähintäinkin hailuva.
Osa diagnooseista on toki varmasti yksiselitteisiä ja yksilön edun mukaisia, mutta joskus voisi Ehkä vain olla parempi todeta, että ihmisiä on monenlaisia ja 'normaaliuteen' mahtuu monenmoista, eikä ole tuon kyseisen yksilön etu, että hänen piirteitään selitetään jollain diagnoosilla - ikäänkuin se normaali persoonallisuus pitäisi kaikilla olla joka normi ja sama.
No nimenomaan. Esimerkiksi tämä mun tilanne; lapsena asuin maaseudulla eikä ollut paljon kavereita. Aloin lukea kirjoja, että ei olisi niin tylsää. (Kavereiden kanssa leikin ja tulin hyvin toimeen, että ihan normaali lapsi varmaan olin esimerkiksi perhepäivähoitajan mielestä.) Lukeminen harrastuksena olikin palkitsevaa ja sain myös vanhemmilta hyvää palautetta aina, kun keskityin johonkin älylliseen. Niinpä aloin sitten suunnata persoonallisuuttani siihen suuntaan. Jos minut olisi kasvatettu vaikka espanjalaisessa suurkaupungissa, voisi kehitykseni olla ollut erilaista.
Minulla ei kuitenkaan ole mitään pakkomiellettä puhua mielenkiinnon kohteistani silloin, jos ketään ei kiinnosta. En myöskään puhu kirjakielellä, vaan ihan normaalisti arkena. Sanavarastoa voi olla ihan hyvin, mutta ehkä se jälleen johtuu siitä että luin aikanaan enemmän kuin monet. Osaan hillitä sitäkin puolta, että käyttöisin liian outoja ilmaisuja tavallisessa kanssakäymisessä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
introversio, intellektuellisti suuntautuminen, rauhallinen ja rationaalinen luonne, ei taipumusta rajuun tunneilmaisuu
Eipä näillä ole juurikaan tekemistä autismin kanssa paria tv-sarjaa lukuunottamatta.
Kirjain yhdistelmät on hieman heviimpää shittiä kuin vain luonteenpiirteitä.
Esim onko vain luonteenpiirrettä, että joudut keskittymään 1000 krt kovemmin vaikkapa vessassa käymiseen, pöydän kattamiseen, hampaiden pesuun yms, koska tulee joku muu asia mieleen, teet sitä, näät hauskan roskan lattialla, kännykkä soi unohdat nyt mitä teitkään tai mitä piti tehdä ja unohdat edellisen, meet seuraavaan kiinnostavaan ansaan,
Sitten huomaat, ettet saanut koko päivänä mitään tehdyksi, et edes sitä hampaiden pesua.
Se niissä nettitesteissä ja listoissa on, että joo niitä samoja luonteenpiirteitä on _joskus_ kaikilla, pieniä juttuja, mutta kun niitä luonteenpiirteitä on niin monia ja normaalia elämää häiritseviä, niin SE ON ONGELMA.
Jokapäiväistä ja missään et onnistu ja kaikki epäonnistuu. Haluat kuolla, koska kaikki muut pärjää elämässä, eikä heidän pidä yrittää niin paljoo, että saavat aikaiseksi esim hampaansa pestä.
Mitä olen tehnyt ansaitsakseni tämän kamaluuden, eikä lääkkeetkään toimi. En halua enää olla olemassa, koska nämä pikku luonteenpiirteeni ovat tuoneet vaan epäonnistumisia elämään.
Ja nyt joku sanoo "oot vaa masentunut" ai eikö saa olla kyllästynyt omaan luonnepiirrerykelmään josta on enemmän haittaa kuin hyötyä?!?
Jep, ihan vaan luonteenpiirteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap olet tavallaan asian ytimessä.
Mikä on joku diagnoosi, mikä vain luonteenpiirre tai 'elämän mukanaan tuoma ominaisuus'Juuri nyt tunnumme elävän kirjainyhdistelmien- kulta-aikaa. Kaikki erilaisuus selittyy kirjainyhdistelmällä, vaikka raja 'tavallisen ihmisen' ja 'kirjainyhdistelmäihmisen' välillä on vähintäinkin hailuva.
Osa diagnooseista on toki varmasti yksiselitteisiä ja yksilön edun mukaisia, mutta joskus voisi Ehkä vain olla parempi todeta, että ihmisiä on monenlaisia ja 'normaaliuteen' mahtuu monenmoista, eikä ole tuon kyseisen yksilön etu, että hänen piirteitään selitetään jollain diagnoosilla - ikäänkuin se normaali persoonallisuus pitäisi kaikilla olla joka normi ja sama.No nimenomaan. Esimerkiksi tämä mun tilanne; lapsena asuin maaseudulla eikä ollut paljon kavereita. Aloin lukea kirjoja, että ei olisi niin tylsää. (Kavereiden kanssa leikin ja tulin hyvin toimeen, että ihan normaali lapsi varmaan olin esimerkiksi perhepäivähoitajan mielestä.) Lukeminen harrastuksena olikin palkitsevaa ja sain myös vanhemmilta hyvää palautetta aina, kun keskityin johonkin älylliseen. Niinpä aloin sitten suunnata persoonallisuuttani siihen suuntaan. Jos minut olisi kasvatettu vaikka espanjalaisessa suurkaupungissa, voisi kehitykseni olla ollut erilaista.
Minulla ei kuitenkaan ole mitään pakkomiellettä puhua mielenkiinnon kohteistani silloin, jos ketään ei kiinnosta. En myöskään puhu kirjakielellä, vaan ihan normaalisti arkena. Sanavarastoa voi olla ihan hyvin, mutta ehkä se jälleen johtuu siitä että luin aikanaan enemmän kuin monet. Osaan hillitä sitäkin puolta, että käyttöisin liian outoja ilmaisuja tavallisessa kanssakäymisessä. Ap
No jos et täytä kriteerejä niin mikset menisi testeihin näyttämään lääkäreille ettei sulla ole sitä.
Ei ne testit ole että kirjaat paperille kolme ruksia ja saat diagnoosin.
Niin monia testejä, ettei kukaan pysty huijaamaan.
Joten ei se testiin meno ole mikään tuomio. Luulisi sinun älykkäänä sen tietävän.
Kivoja testejä.
T. 13
Saat tietää älykkyydestäsi, lyhyestä ja pitkästä muististasi, ajattelukyvyistä (avaruudellisuus yms)
Siis tosi kivoja tehtäviä!
T. assi epäily mutten täyttänyt kriteerejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, siis enhän tarkoittanut enkä sanonut että minua pakotetaan näihin testeihin, tottakai minulta on kysytty että haluaisinko sitä ja halusin pelkästään jo sillä, että on kiinnostavaa "päästä" osalliseksi tällaiseen tutkimukseen. Ja jos autismia todettaisiin, siitä voisi olla hyötyä - kuten myös siitä jos todetaan, että sitä ei ole, sitten sitä ei tarvitsisi kenenkään enää epäillä. Oikeisiin tutkimuksiin kuuluu muutakin, mutta kun olen netissä täytellyt näitä alustavia testejä, niin kysymykset herättivät vähän ajatuksia, siksi aloin kysellä muiden kokemuksia. Esimerkiksi joku väittämä "Tietokone on paras ystäväni". No kai se silloin on, jos muuta sosiaalista elämää ei hirveästi ole. Mutta johtuuko se, että tietokone on paras ystävä, autismista, persoonallisuudesta, mielenterveydestä vai ulkoa määrätyistä olosuhteista, sitä en osaa sanoa, enkä usko että pystyy kukaan muukaan. Siinä mielessä tuntuu vähän turhalta edes vastata tuollaiseen kysymykseen, jos ei siitä "selviä" sen enempää, mutta kai niiden ammattilaisten on tarkoitus osata jostain kasata se kokonaisuus. Vähän tuntuu samalta kuin masennuskyselyssä on jotain siihen suuntaan että "Minusta tuntuu, että ulkonäköni on muuttunut pysyvästi vastenmielisemmäksi". Harva meistä kuitenkaan muuttuu kauniimmaksi iän myötä, joten eikö ole ihan realistista todeta, että alamäkeenhän sen osalta mennään? Tai "Minusta tuntuu, että olen tehnyt enemmän virheitä kuin useimmat ihmiset". Jotkut ihmisethän ovat tehneet paljon virheitä ja jotkut vähän vähemmän tai ainakin huomaamattomampia virheitä, sitäkin pystyy joillain mittareilla arvioimaan ihan ilman, että sen täytyisi välttämättä tuntua miltään. En ymmärrä, miksi joku ei-masentunut ei voisi todeta, että on tehnyt paljon virheitä elämässään (mutta voi silti ihan hyvin ja on ne jollain lailla hyväksynyt). Eiväthän faktat muutu mihinkään, vaikka ihminen olisi masennuksessa tai ilman masennusta. Ilmeisesti noihin kysymyksiin olisi heitettävä jotain fiilispohjalta, mutta kun itse en oikein osaa ajatella sillä tavalla. Ap
Vierailija kirjoitti:
introversio, intellektuellisti suuntautuminen, rauhallinen ja rationaalinen luonne, ei taipumusta rajuun tunneilmaisuu
Eipä näillä ole juurikaan tekemistä autismin kanssa paria tv-sarjaa lukuunottamatta.
Ei varmaan, mutta uskon, että autismi self help -testeistä joku ääri-introvertti irrottaisi ihan hyvin pisteitä. Ehkä tarkemmin katsottuna sitten väärää diagnoosia ei kuitenkaan (toivottavasti) tulisi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kirjain yhdistelmät on hieman heviimpää shittiä kuin vain luonteenpiirteitä.
Esim onko vain luonteenpiirrettä, että joudut keskittymään 1000 krt kovemmin vaikkapa vessassa käymiseen, pöydän kattamiseen, hampaiden pesuun yms, koska tulee joku muu asia mieleen, teet sitä, näät hauskan roskan lattialla, kännykkä soi unohdat nyt mitä teitkään tai mitä piti tehdä ja unohdat edellisen, meet seuraavaan kiinnostavaan ansaan,
Sitten huomaat, ettet saanut koko päivänä mitään tehdyksi, et edes sitä hampaiden pesua.Se niissä nettitesteissä ja listoissa on, että joo niitä samoja luonteenpiirteitä on _joskus_ kaikilla, pieniä juttuja, mutta kun niitä luonteenpiirteitä on niin monia ja normaalia elämää häiritseviä, niin SE ON ONGELMA.
Jokapäiväistä ja missään et onnistu ja kaikki epäonnistuu. Haluat kuolla, koska kaikki muut pärjää elämässä, eikä heidän pidä yrittää niin paljoo, että saavat aikaiseksi esim hampaansa pestä.
Mitä olen tehnyt ansaitsakseni tämän kamaluuden, eikä lääkkeetkään toimi. En halua enää olla olemassa, koska nämä pikku luonteenpiirteeni ovat tuoneet vaan epäonnistumisia elämään.
Ja nyt joku sanoo "oot vaa masentunut" ai eikö saa olla kyllästynyt omaan luonnepiirrerykelmään josta on enemmän haittaa kuin hyötyä?!?
Jep, ihan vaan luonteenpiirteitä.
Onko sinulla muuten pelkkä tuo autismi vai myös adhd/add? Olet kai itse virallisesti diagnosoitu? Ap
Vierailija kirjoitti:
Joo, siis enhän tarkoittanut enkä sanonut että minua pakotetaan näihin testeihin, tottakai minulta on kysytty että haluaisinko sitä ja halusin pelkästään jo sillä, että on kiinnostavaa "päästä" osalliseksi tällaiseen tutkimukseen. Ja jos autismia todettaisiin, siitä voisi olla hyötyä - kuten myös siitä jos todetaan, että sitä ei ole, sitten sitä ei tarvitsisi kenenkään enää epäillä. Oikeisiin tutkimuksiin kuuluu muutakin, mutta kun olen netissä täytellyt näitä alustavia testejä, niin kysymykset herättivät vähän ajatuksia, siksi aloin kysellä muiden kokemuksia. Esimerkiksi joku väittämä "Tietokone on paras ystäväni". No kai se silloin on, jos muuta sosiaalista elämää ei hirveästi ole. Mutta johtuuko se, että tietokone on paras ystävä, autismista, persoonallisuudesta, mielenterveydestä vai ulkoa määrätyistä olosuhteista, sitä en osaa sanoa, enkä usko että pystyy kukaan muukaan. Siinä mielessä tuntuu vähän turhalta edes vastata tuollaiseen kysymykseen, jos ei siitä "selviä" sen enempää, mutta kai niiden ammattilaisten on tarkoitus osata jostain kasata se kokonaisuus. Vähän tuntuu samalta kuin masennuskyselyssä on jotain siihen suuntaan että "Minusta tuntuu, että ulkonäköni on muuttunut pysyvästi vastenmielisemmäksi". Harva meistä kuitenkaan muuttuu kauniimmaksi iän myötä, joten eikö ole ihan realistista todeta, että alamäkeenhän sen osalta mennään? Tai "Minusta tuntuu, että olen tehnyt enemmän virheitä kuin useimmat ihmiset". Jotkut ihmisethän ovat tehneet paljon virheitä ja jotkut vähän vähemmän tai ainakin huomaamattomampia virheitä, sitäkin pystyy joillain mittareilla arvioimaan ihan ilman, että sen täytyisi välttämättä tuntua miltään. En ymmärrä, miksi joku ei-masentunut ei voisi todeta, että on tehnyt paljon virheitä elämässään (mutta voi silti ihan hyvin ja on ne jollain lailla hyväksynyt). Eiväthän faktat muutu mihinkään, vaikka ihminen olisi masennuksessa tai ilman masennusta. Ilmeisesti noihin kysymyksiin olisi heitettävä jotain fiilispohjalta, mutta kun itse en oikein osaa ajatella sillä tavalla. Ap
Autismidiagnoosista on enempi hyötyä niille jotka sitä ehdottavat kuin varsinaisesti sille arvioitavalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
introversio, intellektuellisti suuntautuminen, rauhallinen ja rationaalinen luonne, ei taipumusta rajuun tunneilmaisuu
Eipä näillä ole juurikaan tekemistä autismin kanssa paria tv-sarjaa lukuunottamatta.
Ei varmaan, mutta uskon, että autismi self help -testeistä joku ääri-introvertti irrottaisi ihan hyvin pisteitä. Ehkä tarkemmin katsottuna sitten väärää diagnoosia ei kuitenkaan (toivottavasti) tulisi. Ap
Ja saman asian toinen puoli - mitä jos on joltain osin niin "high-functioning", että osaa piilottaa itseltäänkin oireita? Esimerkiksi se ihmisten ymmärtämis -juttu. En osaa sanoa ymmärränkö ja tulkitsenko toisia (usein oikein) harjoituksen vuoksi vai sen takia, että osaisin peilata sillä tavalla normaalisti kuin muutkin ihmiset. Koska jos olen ei-nt, silloinhan en olisi ikinä ollut nt, jolloin en tietäisi, jos toisten prosessit kulkevat jotain automaattisempia reittejä.
Kunhan on hauska spekuloida. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, siis enhän tarkoittanut enkä sanonut että minua pakotetaan näihin testeihin, tottakai minulta on kysytty että haluaisinko sitä ja halusin pelkästään jo sillä, että on kiinnostavaa "päästä" osalliseksi tällaiseen tutkimukseen. Ja jos autismia todettaisiin, siitä voisi olla hyötyä - kuten myös siitä jos todetaan, että sitä ei ole, sitten sitä ei tarvitsisi kenenkään enää epäillä. Oikeisiin tutkimuksiin kuuluu muutakin, mutta kun olen netissä täytellyt näitä alustavia testejä, niin kysymykset herättivät vähän ajatuksia, siksi aloin kysellä muiden kokemuksia. Esimerkiksi joku väittämä "Tietokone on paras ystäväni". No kai se silloin on, jos muuta sosiaalista elämää ei hirveästi ole. Mutta johtuuko se, että tietokone on paras ystävä, autismista, persoonallisuudesta, mielenterveydestä vai ulkoa määrätyistä olosuhteista, sitä en osaa sanoa, enkä usko että pystyy kukaan muukaan. Siinä mielessä tuntuu vähän turhalta edes vastata tuollaiseen kysymykseen, jos ei siitä "selviä" sen enempää, mutta kai niiden ammattilaisten on tarkoitus osata jostain kasata se kokonaisuus. Vähän tuntuu samalta kuin masennuskyselyssä on jotain siihen suuntaan että "Minusta tuntuu, että ulkonäköni on muuttunut pysyvästi vastenmielisemmäksi". Harva meistä kuitenkaan muuttuu kauniimmaksi iän myötä, joten eikö ole ihan realistista todeta, että alamäkeenhän sen osalta mennään? Tai "Minusta tuntuu, että olen tehnyt enemmän virheitä kuin useimmat ihmiset". Jotkut ihmisethän ovat tehneet paljon virheitä ja jotkut vähän vähemmän tai ainakin huomaamattomampia virheitä, sitäkin pystyy joillain mittareilla arvioimaan ihan ilman, että sen täytyisi välttämättä tuntua miltään. En ymmärrä, miksi joku ei-masentunut ei voisi todeta, että on tehnyt paljon virheitä elämässään (mutta voi silti ihan hyvin ja on ne jollain lailla hyväksynyt). Eiväthän faktat muutu mihinkään, vaikka ihminen olisi masennuksessa tai ilman masennusta. Ilmeisesti noihin kysymyksiin olisi heitettävä jotain fiilispohjalta, mutta kun itse en oikein osaa ajatella sillä tavalla. Ap
Autismidiagnoosista on enempi hyötyä niille jotka sitä ehdottavat kuin varsinaisesti sille arvioitavalle.
Mitä hyötyä? Ap
Kuka sinulle aikoo tehdä sellaisia testejä ja miksi?