Miksi naisten on niin helppo halailla keskenään, mutta meille miehille se on jotenkin kuin punainen vaate härälle?
Niin, pitäisihän minun se miehenä tietää mutta en vaan tiedä. Halaan kyllä joskus, jos joku ystäväni tarvitsee lohdutusta (esim. hiljattain eräs isänsä kuoleman vuoksi), mutta niinkuin muuten, jos toinen vaikka sanoo toiselle että "olet niin hyvä ystävä mulle", niin siinä naiset melko varmasti halaavat, mutta miehet tuijottavat lattiaa tai jotain ja mumisevat että "jee jee, ollaan soitoissa"...
Kommentit (7)
Fyysinen läheisyys voidaan tulkita heikkoudeksi (tarvitset toisen tukea) ja toisaalta jos päästät toisen niin lähelle olet haavoittuvassa asemassa. Nämä kumpuavat ns. biologisesta muistista, ihminen ollut sivistynyt olento hyvin lyhyen aikaa.
Miehet ovat hiukan primitiivisempiä. Miehet eivät halaa siksi koska selkärangassta tulee käsky ja ajatus että piää pitää oma reviiri. Olet haavoittuvampi jos olet lähestyttävä ja avoin.
ei se istu suomalaiseen luonteenlaatuun!
Vierailija kirjoitti:
ei se istu suomalaiseen luonteenlaatuun!
Miksi se kuitenkin naisilla istuu mutta ei miehillä? Naisethan tanssivatkin keskenään, vaan oletko nähnyt miesparia koskaan tanssilattialla?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei se istu suomalaiseen luonteenlaatuun!
Miksi se kuitenkin naisilla istuu mutta ei miehillä? Naisethan tanssivatkin keskenään, vaan oletko nähnyt miesparia koskaan tanssilattialla?
Ap
Siksi ne naaraat lenuavat keskenäänkin, koska ovat PilluOtuksia.
Tässä se nykajan feminismi taas loistaa:
Halaava nainen = täysin normaalia, asia on ok
Halaava mies = heikko vässykkkä
En ole kyllä havainnut että tuo jotenkin sukupuolisidonnainen juttu olisi. Olen nainen, ja kartan turhaa halailua ja koskettelua kuin ruttoa. Tuttavapiiriini ei myöskään kuulu halipupuja kummastakaan sukupuolesta.
Olen aina yhdistänyt tuon halailun enemmän työ- ja harrastusporukoiden keskinäiseksi tsemppauseleeksi, ja enemmän nuorison, kuin aikuisten asiaksi.