Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Luin eilen Mensan jäsenistä jutun ja sen mukaan useilla jäsenillä tyypillien tausta on ollut sellainen, että
24.03.2008 |
on lapsena ollut nokkela ja oppinut reilusti ennen koulua lukemaan ja laskemaan. Koulussa ei vältämättä ole ollut luokkansa parhaita, koska on tylsistynyt ja helposti vajonnut ajatuksiinsa tunnilla jne. Av-mammathan aina sanovat täällä, että aikaisin lukemaan oppiminen ei mitenkään korreloi älykkyyyden kanssa, mutta kyse taitaa olla tyypillisestä perisuomalaisesta kateudesta!
Kommentit (45)
mutta olen oppinut aikaisin lukemaan ja kirjoittamaan (ja lukenut paljon jo lapsesta saakka), koulussa olin se luokan levottomin, huono keskiarvo kun en jaksanut keskittyä (alle seiskan yo) jne.
Nyt aikuisena kun olin palikkatesteissä erästäkin työpaikkaa varten niin olinkin yllättäin sen 5% älykkäimpien joukossa! En tosin ole koskaan itseäni tyhmänä pitänytkään mutta silti tuo tuntui hyvältä:) Ja tuo 5% muut oli vielä miehiä, eli ainoa nainen joka ylsi sinne. Eikä tuo tulos ollut vain ko paikkaa hakeneiden vaan kaikkien vuosien mittaan samat testit tehneiden yhteensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi oppisi ihan itse, niin sitten puolet maailman lapsista pystyisivät purkamaan minkä tahansa krypton tai koodin. Vau, mitä salapoliisiainesta!
Vierailija:
Kyllä todellakin lukemista pitää opettaa, ainakin kirjaimet ja lukea kirjoja niin että lapsi voi seurata tekstiä silmillään. Ei kukaan lapsi keksi kirjainten merkitystä itse. Jos luulet että olet itse tehnyt niin, et muista todellisuutta.-23
Eikö se nyt menisi niin, että 2% ihmisistä on niin älykkäitä, että sinne pääsisi. Kaikki vaan eivät testaa itseään tai testattuaan eivät sinne halua.
Lopettakaa tuo AS-jauhanta! mikä ihme muotivillitys on väittää kaikkia aikaisin kehittyneitä ja matemaattisesti lahjakkaita ASseiksi?
mutta kuten kaikki tietävät, älykkyyttä on 7 eri osa-aluetta. mensan testissä niistä mitataan kahta.
että se siitä.
Aikaiset taidot kertovat aina positiivista, mutta myös myöhään lukemaan oppinut voi olla älykäs - esim. mensan testeillä mitattuna älykkämpi, kuin aikaisin lukemaan oppinut.
Siis jotain korrelaatiota on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen sijaan kys. ihmistä en muutoin arvosta, sosiaalinen puoli hänellä tökkii ja pahasti.
et voi päätellä paljoakaan lapsesi älykkyydestä sen perusteella, milloin hän oppii lukemaan.
Sen sijaan laskemisen kyvystä voit jotain päätelläkin.
t. kasvatustietelijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikki tietänevät, miksi as-henkilöt pärjäävät tälläisissä suppeissa muutamaa älykkyyden lajia mittaavassa testissä. sosiaalisesti nämä ' älyköt' saattavatkin olla täysin vammaisia....
usein varhain lukemaan oppineet lapset ovat muilla kehityksen osa-alueilla jäljessä, esim. motoriikassa, sosiaalisessa kehityksessä jne.
mikään meriitti se ei ole.
ja testaa älykkyyttään, kovin älykkäänä. Epävarmana kylläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä ammatillisesti menestyminen vaikeilla aloilla vaatii mielettömästi kärsivällisyyttä, ahkeruutta ja mielenkiintoa työtä kohtaan. Pelkät pisteet mensan testissä eivät pitkälle kanna.
Vierailija:
usein varhain lukemaan oppineet lapset ovat muilla kehityksen osa-alueilla jäljessä, esim. motoriikassa, sosiaalisessa kehityksessä jne.
mikään meriitti se ei ole.
Älykkyyden käsite on myös sopimusasia. Jokin taho määrittää, mikä on yhteiskunnallisesti merkityksellistä älykkyyttä ja sitten luodaan testit, joilla tuota älykkyyttä mitataan. Se ei poista sitä tosiasiaa, että on olemassa paljon sellaisia älykkyyden osalajeja, joita ei nykyisillä testeillä mitata lainkaan. Mensan mittaaman älykkyyden korreloijana saattaa ollakin aikainen lukemaan oppiminen, mutta aina näin ei ole. Eli jos lapsesi oppii nelivuotiaana lukemaan, ei hän välttämättä ole älykäs siltikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minun lapseni oppi vasta ekalla luokalla lukemaan. Kolme lastentarhanopettajaa ja yksi psykologi (osa pk:n puolta, osa tuttuja) ovat tullet jo minulta kysymään, onko lapsen älykkyys testattu - koska lapseni on kuulemma " erittäin älykäs" .
Lapseni on nyt tällä hetkellä ekalla. Hän siis lukee, mutta hyvin vaivalloisesti.
Tunneilla en jaksanut kuunnella mitään. Lukiossa heikoimpia aineitani olivat reaaliaineet, esim. historia, uskonto jne. Kuvaamataidossa, matematiikassa ja kielissä olin hyvä. Kirjoitin 4 laudaturia ja nykyään olen VTM. Tutkinnon suoritin mahdollisimman paljon vain kirjoja lukemalla, en luennoilla istumalla. Olen aina ollut yksityiskohtia tuijottava, en kokonaisuuksia hallitseva ihminen ja todellakin sosiaalisesti aika kömpelö. Joillain alueilla olen varmasti älykäs, toisilla taas en.
t. Mensan jäsen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esim kehitysvvammainenkin voi olla tunneälykäs. Ja jutun mukaan elämässä menestymiseen tarvitaan enemmän tunneälyä ja sosiaalisia taitoja kuin korkeaa ÄÖ:ta. ap.
Vain 2% näistä on siis älykkäitä, mitenkäs ne muut.
lukeminen on myös mekaaninen taito. Hyvä opettaja opettaa lapsen kuin lapsen lukemaan 3-vuotiaana. Älykkyys on sitten sitä, että ymmärtää lukemansa.
liity. Miehelläni (tohtori fysiikasta, muitakin tutkintoja) on korkea äo, eikä todellakaan koe tarpeelliseksi mensaan kuulua. Itsellänikin matemaattis-looginen ajattelu on juuri niitä vahvuuksia, mutta ihmissuhteeni ja muut seurani etsin ihan muilla arvoilla kuin älykkyystesteillä. Ja kyllä, opin varhain ja ihan omatoimisesti lukemaan.
utujia, keskivertoja, koska eivät näe vaivaa yhtään tehdäkseen läksyjä tai opiskellakseen.
Ei-niin-älykkäillä taas on selviä vaikeuksia seurata opiskelua ja ponnistelevat äärisuorituksiin.
Keskikertaiset ihmiset menestyvät peruskoulussa parhaiten. Heille riittä sopivasti haastetta, heidän mukaansa opetussuunnitelmat on tehty.
Tämä nyt tietenkin karkeasti yleistäen.
tunneäly takaa elämässä menestymisen. Korkea äo korreloi sen sijaan opinnoissa menestymisen kanssa.
Koska elämä on muutakin kuin opiskelua, niin pakko se olisi valita tuo tunneälykkyys.
7
Alue: Aihe vapaa
Kyllä todellakin lukemista pitää opettaa, ainakin kirjaimet ja lukea kirjoja niin että lapsi voi seurata tekstiä silmillään. Ei kukaan lapsi keksi kirjainten merkitystä itse. Jos luulet että olet itse tehnyt niin, et muista todellisuutta.
Itse muistan tienneeni tekstien merkityksiä ennen lukemaan oppimista, tyyliin " pastöroitua kevytmaitoa" maitopurkin kyljestä. Veli oli myös opettanut minulle aktiivisesti kirjaimia. Sitten jossain vaiheessa silloin 5-v. vain homma loksahti kohdalleen...
-23