Lue keskustelun säännöt.
Harmittaa niin paljon kun lasta aina vaan kiusataan koulussa
22.12.2019 |
Onko ainoa vaihtoehto koulun vaihto oikeasti? Onko kellään kokemusta siitä että koulun vaihto olisi auttanut kiusaamiseen?
Tätä asiaa on nyt selvitelty koulussa useampaan otteeseen. Kiusaaja ei tunnu olevan millään tavalla pahoillaan tai edes ymmärtävän sitä mitä on tehnyt, joten turha toivo ajatella että tilanne muuttuisi parempaan suuntaan.
Lapsi on vasta kolmannella, ja odotettavissa on että tilanne vaan pahenee, mitä vanhemmaksi tulee.
Mikä oikeus jollain on väheksyä ja haukkua muita ihmisiä, ja nolata muiden edessä jatkuvasti??
Kommentit (50)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla auttoi vain paikkakunnan vaihto aikuisiällä.
Se on vaan hyvää oppia siihen kun menee joskus Instrulle töihin.
Opeta se kakarasi antamaan takaisin.
Harkitsisin koulun vaihtoa ja mieluiten sellaiseen jossa on hyvä maine näiden kiusaamisten hoidossa. Mitä teillä on menetettävää?
Sydäntä särkee lapsenne vuoksi. Opettajilla ja vanhemmilla on hirveän iso rooli tässä. Kiinnostaisiko lasta yhtään Steiner pedagogiikka? Voi olla että sinne hakeutuvat keskimäärin enemmän sellaiset jotka eivät kiusaa, hyväksyvät erilaisuutta ja vanhemmat ovat tiedostavampia. Näin siis mutuillen, kokemusta minulla ei ks. koulusta ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vie lapsi karatekurssille. Kurkipotkuilla ne kiusaajat hiljennetään!
Jos tiedät kiusaajan, ota yhteys vanhempiin ja sano, että haluat tulla keskustelemaan asiasta. Kasvotusten tapaaminen on aina parempi. Siellä kerrot rauhallisesti, että kiusaamisen on nyt kertakaikkiaan loputtava.
Omaa lasta eristettiin eikä oltu enää kavereita. Kun heräsin asiaan, menin erään entisen kaverin huoltajille keskustelemaan asiasta. Sen jälkeen asiat paranivat, tytöt lopettivat typerän kiusaamisen ja nyt aikuisiällä ovat edelleen kavereita.
Jos koulu ei tee asialle mitään, tee sinä! Sinun tehtävä on puolustaa lastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät kiusaajan, ota yhteys vanhempiin ja sano, että haluat tulla keskustelemaan asiasta. Kasvotusten tapaaminen on aina parempi. Siellä kerrot rauhallisesti, että kiusaamisen on nyt kertakaikkiaan loputtava.
Omaa lasta eristettiin eikä oltu enää kavereita. Kun heräsin asiaan, menin erään entisen kaverin huoltajille keskustelemaan asiasta. Sen jälkeen asiat paranivat, tytöt lopettivat typerän kiusaamisen ja nyt aikuisiällä ovat edelleen kavereita.
Jos koulu ei tee asialle mitään, tee sinä! Sinun tehtävä on puolustaa lastasi.
Asiasta saa tehdä rikosilmoituksen,luulis tepsivän!
Jos tuntuu, että koulu ei tee asialle mitään, heistä voi tehdä ilmoituksen Valviralle.
Meillä auttoi koulun vaihto. Tyttö sai heti ystäviä ja miljoona kertaa paremman opettajan.
Toinen lapseni meni mukaan kiusaamiseen omalla luokallaan. Ilmoitin, että jos vielä kiusaa, vien hänet kiusatun kotiin ja hän saa siellä pyytää anteeksi koko perheeltä. Lopetti heti, ja seuraavalla viikolla tuli koulusta kiitosta, että lapsi puolusti kiusattua.
Koulun keinot puuttua voivat olla rajalliset, mutta vanhempien arsenaali on rajaton.
Yksi vaihtoehto sinun tapauksessasi on myös soittaa kiusaajan kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harkitsisin koulun vaihtoa ja mieluiten sellaiseen jossa on hyvä maine näiden kiusaamisten hoidossa. Mitä teillä on menetettävää?
Sydäntä särkee lapsenne vuoksi. Opettajilla ja vanhemmilla on hirveän iso rooli tässä. Kiinnostaisiko lasta yhtään Steiner pedagogiikka? Voi olla että sinne hakeutuvat keskimäärin enemmän sellaiset jotka eivät kiusaa, hyväksyvät erilaisuutta ja vanhemmat ovat tiedostavampia. Näin siis mutuillen, kokemusta minulla ei ks. koulusta ole.
Kiitos vastauksesta. Lapsi olisi varmasti avoin myös Steiner-pedagogiikan suhteen, ikävä kyllä meidän lähistöllä ei taida Steiner-koulua olla. Lähellä tosin toinenkin koulu, jossa lapsella myös kavereita, jonne olemme harkinneet vaihtoa.
Kauheasti mietin päätäni puhki, että ollaanko kasvattajina epäonnistuttu jollain tavalla, kun lapsi joutunut tuollaiseen tilanteeseen. Lapsessa ei päällisin puolin mitään ”vikaa”, tosin vanhempina olemme varmasti hieman huonoja arvioimaan asiaa objektiivisesti. Hän on aina pärjännyt hyvin koulussa, harrastuksissaan jne. Ollut sosiaalinen pienestä pitäen ja pidettykin. Jossain vaiheessa tokaluokalla hän alkoi hieman vetäytyä, ja sitten selvisi syykin. Kiusaamista oli tosin ehtinyt olla jo pitkään ennen sitä ja se oli ehtinyt mennä jo aika ikäväksi.
Kiusaajan vanhemmat ovat tietoisia asiasta, mutta silti sitä ei vaan saada loppumaan. Toivoisin että lapsi osaisi pistää kiusaajalle hanttiin, mutta on sellainen kiltinpuoleinen ja mielyttämisenhaluinen luonteeltaan, joten tilanteet ovat tosi vaikeita hänelle. Menee niissä jotenkin lukkoon ja sitten kiusaaja pääsee taas nujertamaan hieman lisää itsetuntoa. En oikeasti tiedä enää mikä neuvoksi. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät kiusaajan, ota yhteys vanhempiin ja sano, että haluat tulla keskustelemaan asiasta. Kasvotusten tapaaminen on aina parempi. Siellä kerrot rauhallisesti, että kiusaamisen on nyt kertakaikkiaan loputtava.
Omaa lasta eristettiin eikä oltu enää kavereita. Kun heräsin asiaan, menin erään entisen kaverin huoltajille keskustelemaan asiasta. Sen jälkeen asiat paranivat, tytöt lopettivat typerän kiusaamisen ja nyt aikuisiällä ovat edelleen kavereita.
Jos koulu ei tee asialle mitään, tee sinä! Sinun tehtävä on puolustaa lastasi.
Vanhempien kanssa on jo keskusteltu. Koulukin on puuttunut asiaan keskustelemalla lasten ja perheen kanssa. Mutta tilanne ei muutu miksikään jos kiusaaja itse aina vaan vähättelee asiaa, eikä millään tavalla osaa olla pahoillaan siitä. Vanhemmat eivät ilmeisesti mahda lapselleen mitään. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko käyneet siellä kiusaajan kotona? Jos menisitte (uudestaan) käymään siellä ihan koko perheen voimin ja mieluusti miehiä mukaan (lapsen isä, isoisä). Se vaan on fakta että miehet toimivat "pelotteena" paremmin. Ikäänkuin näytätte kiusaajalle, millaiset taustajoukot tällä lapsella on ja te kaikki haluatte nyt saada kiusaamisen loppumaan. Kuulostaa ehkä lapselliselta, mutta nyt on otettava kaikki keinot käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rikosilmoitus ehdottomasti!
Voiko tehdä rikosilmotuksen jos ei ole ollut fyysistä kiusaamista?
Vähän tuntuu pahalta sanoa, mutta jos jotakuta kiusataan koulussa, niin se kiusaaminen jatkunee todennäköisesti toisessakin koulussa. Minua kiusattiin jo päiväkodissa, ala-asteella vaihdoin koulua ja kiusaaminen kyllä väheni paljon, yläasteella se sitten olikin jo suht pahaa luokkaa ja päivittäistä se kiusaaminen. Tietynlaisia ihmisiä kiusataan aina, ja varsinkin jos koulussa on paljon opiskelijoita niin joku ihan varmasti näkee sen tietyn heikomman lapsen tai nuoren ja alkaa kiusaamaan häntä. Ehkä johonkin kyläkouluun voi paeta kiusaamista, mutta se kiusaaminen jatkuu sitten yläasteella viimeistään kun ne kyläkoululaisetkin survotaan sinne muun massan sekaan. Se on taas ihan tuurissaan, että saako opettajat kitkettyä kiusaamista pois, missään koulussa ei varmasti sitä kiusaamista saa kokonaan poistettua.
Terveisin Naispelko26
Jos opettaja ei puutu suoraan haukkumiseen aina paikanpäällä, ei se lopu. Ei auta keskustelu muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikosilmoitus ehdottomasti!
Voiko tehdä rikosilmotuksen jos ei ole ollut fyysistä kiusaamista?
Ei taida voida koska oikeastaan esimerkiksi porukasta ulos jättäminen ei ole mikään rikos ja toisaalta alle 15-vuotiaiden tapauksissa lapset eivät edes ole rikosoikeudellisessa vastuussa.
Vierailija kirjoitti:
Jos opettaja ei puutu suoraan haukkumiseen aina paikanpäällä, ei se lopu. Ei auta keskustelu muualla.
Opettaja ei näe kiusaamista. Se tapahtuu aina sellaisissa tilanteissa, esim välkillä ja koulun jälkeen. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Rikosilmoitus ehdottomasti!
Kyllä! Ja myös lasu kiusaajasta,koska vanhemmat ei pärjää sen kanssa.
N. 30 v. sitten oli iso homma vastaavan asian kanssa. Ja kuten ap:n lapsi, meidänkään lapsi ei kertonut ennen kuin tilanne oli jatkunut jo useita kuukausia. Saatiin kyllä tilanne kuriin, mutta piti olla aktiivinen. Esim. pahin terä katkesi heti, kun uhkasin poliisilla kiusaajan vanhempaa (klassikko: "ei meidän *Maija* tee tuollaista."). No, kun teki ja oli muita lapsia todistajina. Vahvuuteni oli, että olin jo poliisilta kysynyt, miten voi toimia :D Puhuin myös suoraan näille muille lapsille jotka olivat olleet näkemässä kiusaamisen, vaikkeivat muuten siihen osallistuneet. Se oli ihan toimivaa tuolloin ja sen ikäisiin - jo se, että ymmärsivät, että kiusaus on tiedossa ja lasta puolustetaan - ja olivat ns. normaaleja, mitä tämä kiusaaja ei sanan kaikissa merkityksissä ollut.
Koulun tuki oli sitä, ettei oikein otettu tosissaan.
Tsemppiä kovasti ja kovat piippuun - kokeile ap, kaikkia ehdotettuja toimenpiteitä.
Ja tue lastasi, hänessä ei ole vikaa!
Ei ketään kiinnosta, jos jonkun toisen lasta kiusataan. Ei vaikka oma lapsi kiusaisi. Väitän näin.