Harmittaa niin paljon kun lasta aina vaan kiusataan koulussa
Onko ainoa vaihtoehto koulun vaihto oikeasti? Onko kellään kokemusta siitä että koulun vaihto olisi auttanut kiusaamiseen?
Tätä asiaa on nyt selvitelty koulussa useampaan otteeseen. Kiusaaja ei tunnu olevan millään tavalla pahoillaan tai edes ymmärtävän sitä mitä on tehnyt, joten turha toivo ajatella että tilanne muuttuisi parempaan suuntaan.
Lapsi on vasta kolmannella, ja odotettavissa on että tilanne vaan pahenee, mitä vanhemmaksi tulee.
Mikä oikeus jollain on väheksyä ja haukkua muita ihmisiä, ja nolata muiden edessä jatkuvasti??
Kommentit (50)
Kiitos kaikille vastauksista. Tässä tullut paljon hyviä ja lohduttavia ajatuksia. Täytyy harkita tuota lapsen perheen luona käymistä vielä, vaikka tosiaan olemme perheen jo koululla tavanneet, ja muutenkin olleet kyllä tekemisissä ja keskusteluyhteydessä heidän kanssaan. Toinen hyvä idea oli mennä vielä erikseen pitämään asiallinen puhuttelu kiusaajalle.
Ongelma on se että kiusaaja joko kieltää asian tai vähättelee sitä, vaikka siis muutkin ovat kiusaamisen huomanneet eikä siinä ole mitään epäselvää. Tai sitten selittelee tilanteita itselleen parhaaksi päin. Sitä on vaikea selittää, mutta vaikuttaisi siltä, että vanhempiaan lapsi ainakin pomputtelee mennen tullen ja mahdollisesti opettajaakin välillä. Opettaja haluaa uskoa kaikista lapsista vain hyvää, vaikka periaatteessa vakavasti asiaan onkin suhtautunut.
Yritän myös kovasti nyt tsempata lasta, että osaisi itse puolustaa itseään noissa tilanteissa. Että sanoisi kiusaajalle vaan kovaa takaisin, mutta lapsi itsekin sanoi että ei ole mikään ”kovis”, joten se on tosi haastavaa hänelle, vaikkakin haluan uskoa ettei mahdotonta kuitenkaan. Mietittiin yhdessä mitä voisi sanoa ja harjoiteltiin niitä tilanteita...Että vaikka menisi lukkoon, niin silti tietäisi mitä sanoa. Mutta onhan se aika säälittävää, jos aikuisista ei ole mihinkään tässä tilanteessa. Itse aion kyllä tehdä kaikkeni, en tiedä onko se siltikään tarpeeksi.
T. Ap
Nykyopet sitä mieltä että kiusatussa vika.
Tällainenkin hanke on olemassa: https://www.asemanlapset.fi/fi/toimintamuotomme/k-0-kiusaamiseen-puuttu…
Olen se sama ihminen, joka tuolla edempänä kertoi, että oman tytön kohdalla koulun vaihtaminen auttoi. Ei kaikkia lapsia kiusata aina ja kaikkialla, riittää, että luokalle osuu tuollainen yksi urpo, joka ottaa lapsen hampaisiinsa. Toisessa koulussat tuollaista urpoa ei välttämättä ole.
Minusta opettaja ei tässä nyt oikein osaa. Tunnen yhden huippuopen, joka sai luokan toimimaan tosi hienosti. Luokalla oli yksi hyvin haastava lapsi. Opettaja sai valettua luokkaan hengen "yhdessä olette vahvempia kuin tuo yksi", eli lapset puolustivat aina toisiaan, jos tuo lapsi alkoi kiusata. Näin ollen lapsi ei tuosta kiusaamisesta saanut sitä, mitä haki. Porukka seisoi seinänä edessä ja osoitti, että kiusaaja oli se oikea urpo, ei kiusattu. NÄIN puututaan kiusaamiseen ihan oikeasti, mutta suurella osalla opettajista ei tuota taitoa ole. Luokan hengen rakentaminen alkaa siitä hetkestä, kun luokka muodostetaan. Se alkaa tutustumisella vanhempiin ja lapsiin, rakentuu oikea-aikaisella ja sopivalla viestinnällä ja jatkuvalla ryhmäyttämisellä.
Ehdottaisin tässä vahvasti tapaamista tuon kiusaajan ja hänen vanhempiensa kanssa. Kyllä vanhemmilla pitää olla sananvaltaa lapsensa toimiin tuossa iässä ainakin. Jos eivät pärjää lapsensa kanssa, kun tämä on 8-9-vuotias, niin kuinka aikovat pärjätä, kun lapsi on 15? Ja silloinkin pitäisi vielä pärjätä, lapsi on alaikäinen. Vanhempien resurssit puuttua ovat oikeasti suuret, voi ottaa puhelimen pois tai jättää liittymä maksamatta, voi jättää karkkipäivät väliin, voi jättää kaikenlaista lapsen toivomaa juttua ostamatta, voi rajoittaa ruutuaikaa tai lopettaa sen kokonaan, voi jättää viikkorahat maksamatta ym. Totta kai lapsi raivoaa ja osoittaa mieltään, mutta se raivo on sitten vain otettava vastaan ja löydettävä itsestään se kasvattaja. Jos lapsi on 8 vuotta saanut perseillä, ei hän siitä privilegiosta taistelematta luovu. Eli tapaaminen pystyyn ja siellä olet tosi tiukkana. Kysyt vanhemmilta, mitä he aikovat asiassa tehdä. Kirjatkaa ne ylös ja sopikaa tapaaminen esim. 1 kk:n päähän. Siellä käytte läpi, miten nuo sovitut jutut ovat totetuneet. Jos vanhemmista ei ole mihinkään, eivät suostu tähän suunnitelmaan tms. , tee lasu. Perustele sillä, että vanhemmat eivät pysty kasvattamaan haastavaa lasta vaan tarvitsevat apua. Tämä on itse asiassa tuon perheen omaksikin parhaaksi, jos eivät saa laitettua lapselleen kampoihin.
Itse asiassa tuo muistioiden tekeminen ja tilanteen seuraaminen pitäisi tehdä koulussa, se olisi ihan koulun velvollisuuskin, eli tuo valittaminen Valvirallekin olisi han perusteltua. Laissa on säädetty, että lapsilla pitäisi olla turvallinen kouluympäristö.
Tsemppiä taisteluun!
Suurin ongelma kiusaamisen kitkemisessä on se, että suurin osa vanhemmista ei usko, että heidän lapsensa voi olla kiusaaja. Opettajilla täytyisi olla vähintään videomateriaalia, ennenkuin vanhemmat uskovat lapsensa kiusaavan.
Vierailija kirjoitti:
Tällainenkin hanke on olemassa: https://www.asemanlapset.fi/fi/toimintamuotomme/k-0-kiusaamiseen-puuttu…
Olen se sama ihminen, joka tuolla edempänä kertoi, että oman tytön kohdalla koulun vaihtaminen auttoi. Ei kaikkia lapsia kiusata aina ja kaikkialla, riittää, että luokalle osuu tuollainen yksi urpo, joka ottaa lapsen hampaisiinsa. Toisessa koulussat tuollaista urpoa ei välttämättä ole.
Minusta opettaja ei tässä nyt oikein osaa. Tunnen yhden huippuopen, joka sai luokan toimimaan tosi hienosti. Luokalla oli yksi hyvin haastava lapsi. Opettaja sai valettua luokkaan hengen "yhdessä olette vahvempia kuin tuo yksi", eli lapset puolustivat aina toisiaan, jos tuo lapsi alkoi kiusata. Näin ollen lapsi ei tuosta kiusaamisesta saanut sitä, mitä haki. Porukka seisoi seinänä edessä ja osoitti, että kiusaaja oli se oikea urpo, ei kiusattu. NÄIN puututaan kiusaamiseen ihan oikeasti, mutta suurella osalla opettajista ei tuota taitoa ole. Luokan hengen rakentaminen alkaa siitä hetkestä, kun luokka muodostetaan. Se alkaa tutustumisella vanhempiin ja lapsiin, rakentuu oikea-aikaisella ja sopivalla viestinnällä ja jatkuvalla ryhmäyttämisellä.
Ehdottaisin tässä vahvasti tapaamista tuon kiusaajan ja hänen vanhempiensa kanssa. Kyllä vanhemmilla pitää olla sananvaltaa lapsensa toimiin tuossa iässä ainakin. Jos eivät pärjää lapsensa kanssa, kun tämä on 8-9-vuotias, niin kuinka aikovat pärjätä, kun lapsi on 15? Ja silloinkin pitäisi vielä pärjätä, lapsi on alaikäinen. Vanhempien resurssit puuttua ovat oikeasti suuret, voi ottaa puhelimen pois tai jättää liittymä maksamatta, voi jättää karkkipäivät väliin, voi jättää kaikenlaista lapsen toivomaa juttua ostamatta, voi rajoittaa ruutuaikaa tai lopettaa sen kokonaan, voi jättää viikkorahat maksamatta ym. Totta kai lapsi raivoaa ja osoittaa mieltään, mutta se raivo on sitten vain otettava vastaan ja löydettävä itsestään se kasvattaja. Jos lapsi on 8 vuotta saanut perseillä, ei hän siitä privilegiosta taistelematta luovu. Eli tapaaminen pystyyn ja siellä olet tosi tiukkana. Kysyt vanhemmilta, mitä he aikovat asiassa tehdä. Kirjatkaa ne ylös ja sopikaa tapaaminen esim. 1 kk:n päähän. Siellä käytte läpi, miten nuo sovitut jutut ovat totetuneet. Jos vanhemmista ei ole mihinkään, eivät suostu tähän suunnitelmaan tms. , tee lasu. Perustele sillä, että vanhemmat eivät pysty kasvattamaan haastavaa lasta vaan tarvitsevat apua. Tämä on itse asiassa tuon perheen omaksikin parhaaksi, jos eivät saa laitettua lapselleen kampoihin.
Itse asiassa tuo muistioiden tekeminen ja tilanteen seuraaminen pitäisi tehdä koulussa, se olisi ihan koulun velvollisuuskin, eli tuo valittaminen Valvirallekin olisi han perusteltua. Laissa on säädetty, että lapsilla pitäisi olla turvallinen kouluympäristö.
Tsemppiä taisteluun!
Kiitos! Tuo oli hyvä pointti vaatia vanhempia kertomaan mitä aikovat tehdä asian eteen. Kyllä minustakin tuntuu ihmeelliseltä että he eivät vaan saa lastaan lopettamaan kiusaamista, vaikka tässä tapauksessa ei vaikuttanut ollenkaan siltä, että vanhemmat kieltäisivät asiaa, eikä siinä kyllä ollut mitään kiellettävääkään, kun selvää kiusaamista on tapahtunut kenen tahansa mielestä.
Huomaan kyllä että opettaja on välillä sortunut vähättelyyn, kun on lohduttanut kiusaajan vanhempia (!). Vähätellyt asiaa muun muassa sanomalla että on yleistä tällainen ja kuuluu ikään...
Porukasta pois sulkeminen ja yhden lapsen taitojen ja juttujen jatkuva vähättely ja tavaroiden haukkuminen kuuluu asiaan ja on normaalia? Ei minun mielestäni. Vaikka tiedän että esim tuota toisten tavaroiden/vaatteiden haukkumista tapahtuu kyllä tosi paljon. ”Sullon ihan surkea puhelin.” Mistä sekin johtuu? Eivät omat lapseni sellaista harrasta, ja jos harrastaisivat niin kyllä tekisin selväksi tavalla tai toisella että niin ei vaan yksinkertaisesti tehdä. T. Ap
En nyt tiedä että onko se heikkoutta jos joutuu kiusatuks, mun kokemuksen mukaan ei ole.. Tunnen monia vahvoja joita kiusataan.nulla kävi min että työpaikalla tosi ruma 53 v mies Alko kiusaamaan, ja sit ku mä sanoin takas se otti sen justiinamaisen Vaimon töihin joka tuli aukoo päätään. Siis huhhuh miten idiootteja ihmisiä voi olla.. Ei mitää peilii josta tarkastella itteensä 😂naurettavaa.
Ota lapsi kotikouluun. Opetat muutamassa tunnissa päivän asiat kun koulussa aikaa menee niin paljon muuhun kuin asiaan. Lapsi voi käydä vaan kokeet suorittamassa koululla. Sosiaalisia suhteita sitten harrastusten ja kerhojen parissa. Ota samalla kotiisi muutama helppo lapsi perhepäivä hoitoon niin saat siitä vähän lisätienestiä.
Lyhytkin kiusaamiskausi jää mieleen ja murentaa itsetuntoa, siksi koulun vaihto jännittää kun on pelko että kiusaaminen jatkuu sielläkin. Monet kääntää tämän kiusattua vastaan. Tsemppiä ja rohkeutta teille.
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi kotikouluun. Opetat muutamassa tunnissa päivän asiat kun koulussa aikaa menee niin paljon muuhun kuin asiaan. Lapsi voi käydä vaan kokeet suorittamassa koululla. Sosiaalisia suhteita sitten harrastusten ja kerhojen parissa. Ota samalla kotiisi muutama helppo lapsi perhepäivä hoitoon niin saat siitä vähän lisätienestiä.
Ei näin paitsi jos on ihan ääritapaus jota ei saada kuriin millään muuten. Nimittäin, sen lapsen täytyy kumminkin oppia tulemaan toimeen ihmisten kanssa, jopa kestämään sitä että kaikki eivät aina ole mukavia, että pärjää jatkossa aikuisten maailmassa. Liika suojaaminen kotiin eristyksiin on todella huono ratkaisu useimmiten.
Koulu ja opettajat ovat täysin kädettömiä kiusaamisen suhteen. Ei auttanut kiusaajan vanhemmille puhuminen, koulun tapaamiset tai puhuttelut. Itsellä tästä vuosien kokemus (koko ala-aste) ja kiusaaminen loppui oikeasti vasta yläasteelle siirryttäessä, kun uusi luokkakaverini välittömästi nousi tätä tyrannia vastaan eikä sallinut kiusaamisen jatkamista. Kaverini osasi sanoa niin pahasti takaisin, että kiusaajani tuntui jopa pelkäävän tätä myöhemmin. Olen ikuisesti kiitollinen ja on edelleen yksi tärkeimmistä ystävistäni.
Väkivalta ei ole ratkaisu, mutta ainut toimiva keino on alkaa häijyksi ja sanallisesti lyödä jotenkin vyön alle. Joko itse tai jonkun muun.