Miten se oikein on mahdollista
että jotakin henkilöä kohtaan tuntee heti (tai melkein heti) tavattuaan häntä ihan valtavaa kiinnostusta ja intohimon tunteita ja jotkut ei vaan herätä minkäänlaista kiinnostusta, ei vaikka minkä tekisi.
Kokemuksia? Tarinoita? Kertokaa!!
Kommentit (5)
Jotkut tosi komeina pidetyt miehetkään ei välttämättä herätä mussa mitään intohimoisia ajatuksia. Mut sitten joku ihan tavis - aijai.
Mä kuvittelin että mun ja mun eksän suhde olisi noussut intohimoiseksi kun oppii tuntemaan enemmän. Ei, ei vaan löytynyt sitä kemiaa. Oltiin yhdessä kuitenki viisi vuotta. Kaverisuhteeksi jäi. Se kuuluisa kemia puuttui, eikä sitä löytynyt.
Yks iso povinen nainen vetää joka kerta jalat alta kun juttelen sen kanssa. En mä viitsi kertoo missä nään sitä, mut sen katse kun se kattoo mua on kuin se panisi mua. Isot tissit, avoin kaula-aukko. Runk kaan kotona ja mietin vaan, miltä tuntuisi upottaa siihen omaa jormaa.
Joidenkin kanssa muutenkin kuin kiinnostus- ja intohimonnäkökulmasta synkkaa hyvin ja on jotenkin samalla aaltopituudella. Joidenkin kanssa ei suju yhtään, kaikki takkuaa ja asiat pitää rautalangasta vääntää eikä silloinkaan löydy yhteistä säveltä. Oletteko huomanneet?
Mulla oli poikaystävä, jota tapailin nuorena muutaman vuoden ajan. Olihan se siistii, että 17vuotiaalla oli poikkis. Mutta en häntä kohtaan mitään sen enempää kuin kaveruutta tuntenut. Kunhan pussailtiin ja jotain sormetuksia oli, mutta ei se mitään ihmeenpää ollut. Ja ai että minkä uroksen olen tavannut nyt aikuisiällä. Pelkkä hänestä ajatteleminen tuntuu poltteelta sydämessä asti, tunne tuntuu päästä varpaisiin ja varsinkin tuossa haarovälin kohdilla.