Lue keskustelun säännöt.
Kateellinen työttömälle puolisolleni
21.11.2019 |
Ollaan n. 30v pariskunta, ilman lapsia. Tilanne on se, että olen itse ihan varakas, mutta pitää silti käydä töissä ettei joudu säästöihin/sijoituksiin koskemaan. Puolisoni on vuosi sitten päässyt ulosotosta eroon (minun lainallani, maksaa 0-korolla 0,58%/kk lainasummasta takaisin) ja nyt elää mielestäni todella rentoa ja hyvää elämää työttömäksi.
Asumme uudessa omakotitalossa, joka on minun nimissä. Käyttökuluista vastataan puoliksi. Ajetaan kivalla autolla, jollaista puolisoni ei koskaan luultavasti edes raaskisi ostaa edes töissä ollessaan. Siirretään molemmat yhteiselle tilille rahaa kaupassa käyntiä varten, minä maksan 75% ja puoliso 25%. Jos kotiin tarvitsee jotain, minä maksan tai sitten sitä ei hommata.
Puoliso vie koirat lenkille aamulla ja päivällä (minä vien pissalle ennenkuin lähden töihin), illalla joko minä tai sitten yhdessä. Puoliso suunnittelee ja tekee ruuat. Minä käyn kaupassa töistä tullessani ja siivoan jäljet. Muuten hänellä on käytännössä koko päivä ihan vaan itselleen ja saa tehdä kivoja juttuja. Ei tarvitse miettiä heräämisiä, jää aina nukkumaan kun lähden töihin ja heräilee siinä 10-11 aikaan. Joskus valvoo myöhään illalla kun ei ole mikään kiire nukkumaan, aamullahan saa nukkua. Puolisolla ei ole pulaa mistään, sillä maksan hänelle kyllä esim. hyvät ulkoiluvaatteet jotta tekee koirien kanssa pidempiä lenkkejä. Toki esim. pelejä tai leffalippuja en hänelle säännöllisesti maksa, ne saa maksaa omasta työttömyyskorvauksestaan.
Tokihan tuo koirien vienti ja se, ettei minun tarvitse ruokia miettiä helpottaa minun arkea, mutta on tässä aika maksajan roolin fiilis. Olen kateelinen, hän elää sellaista minun mittakaavalla hyvää elämää, ei tarvitse töistä stessata mutta mistään ei myöskään ole pulaa. Toki hän hakee aktiivisesti töitä, mutta silmäsairauden takia ei voi tehdä koulutusta vastaavaa työtään, joten uudelleenkouluttautuminen edessä. Siitä sitten ei tiedä koska se tapahtuu, työkkärin kanssa keskustelut käynnissä.
Olenko kohtuuton kun olen tämmösestä asiasta kateellinen?
Kommentit (33)
Tee kuten mun mieheni. Se aina herättää aamuisin mut, vinkuu töihin lähdöstä, joudun tekemään sille eväät aamulla töihin ja keittämään kahvit. Paukuttele ovia, että puolisosi herää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoliso on työtön, hakee aktiivisesti töitä, mutta ei saa, hänellä on silmäsairaus ja todennäköisesti uudelleenkouluttautuminen edessä ja hänkö muka on kadehdittavassa asemassa?
eropaperit kehiin ja työttömän sinkun loistoa kohti
Vierailija kirjoitti:
Tee kuten mun mieheni. Se aina herättää aamuisin mut, vinkuu töihin lähdöstä, joudun tekemään sille eväät aamulla töihin ja keittämään kahvit. Paukuttele ovia, että puolisosi herää.
Ja ihmettelen kyllä, miksi se on mulle kateellinen. Haluaisiko mieheni kenties minun 10 sairauttani ja kokea huonoa omaatuntoa siitä, että joutuu olemaan kotona? Nro 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no jää pois töistä!! Sitten menee asuntonne ulosottoon ja pakkohuutokauppaan ja joudutte karenssille ja totua leikataan jatkuvasti 40% eli elätte ruokakassi lahjoitusten varassa. Koiranne tapetaan koska teilllä ei ol evaraa ruokkia niitä eikä kukaan ota niitä. Lapsenne pannaan huostaan koska teillä ei ole rahaa ruokaan. Maksatte laskut myöhässä ja joudutte pikavippikierteeseen. Sitten katkaistaan sähköt vuokrakämpästänne jone sossu teidät osoitti. Huom. se EI saa olla yli suuri koska muuten kela määrää pakkomuuttoon kaupungin köyhimmälle alueelle. Lapsianne aletaan kiusta koska heilläei ole kännyköitä eikä harrastuksia eikä vaatteita. Sairastute masennukseenjatkuvan rahapulantakia ja hyppäätte ruotsinlaivalta mereen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siis ole mitenkään "vihainen" puolisolle tästä tilanteesta. Haluaisin itsekin tuollaista rennompaa elämää mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Ymmärrän työttömyyden syyt jne., siitä ei ole kyse. Tämä ei ole mitenkään puolison vika. En ole katkeralla tavalla kateellinen, vaan enemmänkin kaipaisin itse saman kaltaista tilannetta. Sairaus ei toki ole kiva homma, mutta tämä on sellainen sairaus joka ei tunnu arkielämään merkittävästi vaikuttavan.
Silmäsairaus on sellainen että ei oikein näe lukea tai tehdä pikkutarkkaa työtä (joka oli edellisellä alalla välttämättömyys). Silmäsairaus on korjauksessa, mutta julkisella puolella menee ikuisuus sillä alueellamme on vain yksi lääkäri hoitamassa noita hommia. Sairaus ei ole akuutti, mutta ei voi tehdä entisiä hommiaan. Sairaus ei vaikuta normaalielämään muuten, kun että silmät väsyy esim. kirjan lukemisessa nopeasti ja ei näe lukea normaalikokoista tekstiä vaalealta pohjalta. Se rajaa paljon työmahdollisuuksia.
Puolisolla on käytännössä pelkkää vapaa-aikaa, ei ole rahasta sinänsä pulaa, että saa kyllä kaiken mitä tarvitsee. On viihtyisä koti, jossa on paljon tekemistä ja on helppoa lähteä myös kaupungille tekemään kivoja juttuja. Ja ihanat, pitkään toivomansa koirat. Siitä olen kateellinen.
- ap
Voisitteko downgreidata talonne? Minäkin olin perheessämme maksaja, nainen. Minä tein töitä vain sen verran, kuin sinkkunakin olisin tehnyt. Toisaalta meillä mies hoiti lapsia, kun olin töissä, se oli sen verran iso pesti tai korvaus, että olin siitä kiitollinen.
Se minua vähän kyllä riepoi, että mies ei silti siivonnut, vaan sen takia täytyi palkata siivooja. Josta jouduttiin sitten luopumaan, kun tajusin meidän velkaantuvan 10 000 euron vuosivauhtia :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet sekopää valittaja.
Olet säälittävä kade.
On todella huolestuttavaa että olet puolisollesi kateellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puoliso on työtön, hakee aktiivisesti töitä, mutta ei saa, hänellä on silmäsairaus ja todennäköisesti uudelleenkouluttautuminen edessä ja hänkö muka on kadehdittavassa asemassa?
No jos sinunkin elämäsi on kurjaa et tietenkään voi kadehtia muiden vapautta. Ei ap tietenkään silmiä kadehdi toiselta, tajuatko? Vai luulitko niin? Luuletko sinä, ettei elämässäsi voi olla kenelläkään MITÄÄN kadehdittavaa? Avaa silmäsi ja ota pää pois p*rseestä.
Onko teillä avioehto?
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässäkin nähdään että liian hyvät edut passivoi työtöntä. Edut on liian hyvät jos on mahdollista että työssäkäyvä kadehtii työtöntä. Ap.n tulee aloittaa aktiivimalli ja kurjistaa puolisonsa elämää vaatimalla hänet töihin että voitte ostaa uutta tavaraa, vaadi itsellesi uusia leluja ja ihmisarvoa ja pakota velttoilijatyötön töihin! Edut on liian hyvät
No onhan tuossa nyt tavallaan absurdia se, että pääsee noin hyvään tulotasoon kiinni tekemättä mitään.
Ei välttämättä aktivoi tekemään omalle tilanteelle mitään, jos arki rullaa kivasti noinkin.
Kysyin avioehdosta, koska eron sattuessa tämä vetelys kuittaa puolet Ap:n omaisuudesta.
Ensin elää siivellä, ja sitten vielä lopullinen cash out...
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Kakkahattutäti kirjoitti:
No onhan tuossa nyt tavallaan absurdia se, että pääsee noin hyvään tulotasoon kiinni tekemättä mitään.
Ei välttämättä aktivoi tekemään omalle tilanteelle mitään, jos arki rullaa kivasti noinkin.
Kysyin avioehdosta, koska eron sattuessa tämä vetelys kuittaa puolet Ap:n omaisuudesta.
Ensin elää siivellä, ja sitten vielä lopullinen cash out...
Mitä sitten pitäisi tehdä jos ei esim sairauksien takia työelämään pysty? En ole ap eikä meillä asuta hienosti kuten ap. llä mutta esim rahat riittää ruokaan, saan olla kesämökillä joka on miehen, kesäisin.
Kakkahattutäti kirjoitti:
No onhan tuossa nyt tavallaan absurdia se, että pääsee noin hyvään tulotasoon kiinni tekemättä mitään.
Ei välttämättä aktivoi tekemään omalle tilanteelle mitään, jos arki rullaa kivasti noinkin.
Kysyin avioehdosta, koska eron sattuessa tämä vetelys kuittaa puolet Ap:n omaisuudesta.
Ensin elää siivellä, ja sitten vielä lopullinen cash out...
Ei olla naimisissa. En ikinä menisi naimisiin ilman avioehtoa, sen hän tietää kyllä.
- ap
Meillä vähän sama tilanne, mutta pienemmässä mittakaavassa. Minä käyn (monine pitkäaikaissairauksineni) töissä täyspäiväisesti, olen käynyt jo vuosikymmeniä. Työterveyslääkäri suositteli osa-aikaista työtä juuri noiden sairauksien vuoksi.
No, mieheni on kausityöllistetty, eikä ole vuosiin löytänyt kokoaikaista työtä itselleen, joten katson, että minulla ei kerta kaikkiaan ole varaa jäädä osa-aikaiselle, koska tulomme putoaisivat niin rutkasti.
Kyllä mä välillä kadehdin, kun joudun kipuineni könyämään töihin ja siippa saa jäädä nukkumaan kotiin ja voi lopun päivän nähdä kavereitaan ja harrastaa, mitä mieli tekee. Itse olen täyden työpäivän jälkeen aivan kuitti enkä pysty/jaksa harrastamaan yhtään mitään. Täytyy kyllä sanoa, että olen todella kiitollinen siitä, että edes toisella meistä on toistaiseksi ainakin hyvä, täysiaikainen työ!
Vierailija kirjoitti:
Puoliso on työtön, hakee aktiivisesti töitä, mutta ei saa, hänellä on silmäsairaus ja todennäköisesti uudelleenkouluttautuminen edessä ja hänkö muka on kadehdittavassa asemassa?
Eihän aloittaja noista asioista kateellinen ollut.
Olet sekopää valittaja.