Onko 70-luvulla syntynyt liian vanha haaveilemaan iltatähdestä?
70-luvun loppupuolella olen syntynyt ja syksyn aikana iski kaiken järjen vastainen vauvakuume, meillä on jo kaksi lasta joista nuorempikin siirtyy vuoden päästä yläkouluun. Kannattaako vauvahaaveet vaan unohtaa ja alkaa ootella kenties 10-15 vuoden päästä siintävää mummoiluaikaa..
Kommentit (29)
Monella -70 luvulla syntyneellä ei ole ensimmäistäkään lasta.
Olen syntynyt 78 ja mulla on lapset 08, 14 ja 18. Ei mitään ongelmia, mutta olen alusta saakka todella nauttinut äitiydestä, erityisesti pikkulapsiajasta.
Saahan niitä vauvoja haluta ja alkaa odottamaan kunhan pystyy siihen.
Tein just eilen positiivisen raskaustestin. N78.
Mulla on kamala vauvakuume myös, lapseni täytti juuri 18 vuotta ja tarvitsisin taukoa työelämästä. Harmi että miehellä on piuhat poikki, saattaisi herättää kovaäänistä keskustelua jos olisin raskaana.
Meillä muutti tänä kesänä lapsi omilleen. (-79). Hauska ikä, toisilla vauvoja, toisilla aikuisia.
Varmaan se liittyy siihen ajatukseen, että se on nyt tai ei koskaan.
-77, lapset -11, -13 ja -18, ja nyt täytyy sanoa että ei koskaan.
Mun lapset jo aikuisia mut iltatähdestä haaveilen kunhan löydän oikean miehen. Nyt olen sinkku. Syntynyt 70-luvulla.
Olen 10 vuotta vanhempi ja kymmenen vuotta sitten kuume nousi :) Heti kun mahdollisuus annettiin raskaisiin luonnollisesti heti. Eli luonnollinen juttu saada vauva vaikka siinä iässä. Isommista nuorin aloitti sillin koulun.
Olen syntynyt 1973 ja mun lapseni on 11v.
Saa haaveilla vaikka jokaisesta plussasta ei enää tule lasta.
Kannattaa muistaa riskit. Olen erityislasten kanssa tekemisissä ja moni näistä onkin se iltatähti. Kun lapsi valvottaa vielä 15-vuotiaana ja olet myös jo mummo, niin....
Aika monta tapausta olen tavannut että iltatähti ei ollutkaan se terve suloinen vauva vaan kaikki voimavarat
nielevä erityislapsi. Siinä on avioliitto koetuksella ja saa heittää hyvästit helpolle elämälle jo isojen lasten
kanssa! Kannattaa ajatella järjellä eikä hormonihuuruissa.
Vierailija kirjoitti:
Aika monta tapausta olen tavannut että iltatähti ei ollutkaan se terve suloinen vauva vaan kaikki voimavarat
nielevä erityislapsi. Siinä on avioliitto koetuksella ja saa heittää hyvästit helpolle elämälle jo isojen lasten
kanssa! Kannattaa ajatella järjellä eikä hormonihuuruissa.
Sama juttu, tästä ei vain tällä palstalla saisi puhua koska "jos riski on 1 % ja tuplaantuu 2 %:iin iän myötä, on riski edelleen pienen pieni vain". Tuntemistani perheistä yli 40-vuotiaiden äitien lapsilla on ollut vaikka mitä ongelmaa ja tietenkin voi olla, että olisi ollut muutenkin, mutta kun vanhemmilla (nuorempana saaduilla) lapsilla ei ole mitään. On vaikka mitä koulunkäyntiongelmaa ja vuoteen kastelua ja erikoisia ihottumia. Nuo ovat tietysti aika pieniä juttuja, mutta vanhempana voi paljastua muuksikin. Niin jos vain on jo saanut kokea pikkulapsiajan ja saanut omia lapsia niin kannattaisi mennä elämässä eteenpäin eikä vain jumiutua siihen yhteen kohtaan vuosikymmeniksi. Vain todistaakseen, että olen vielä hedelmällinen tai jotain, kyllä me kaikki tiedämme, että nelikymppisenäkin voi vielä raskautua, muttei aina kannata.
Olen 42. Lapset 22 ja 18.
Joo enpä taida enää vapaudestani luopua.
Toisaalta olishan se kivaa kehua että lapsillani on 25 vuodne ikäero ja naisella vielä.
Siinä jää 10-15 ikäerot toiseksi.
Itse varmistin, ettei mitään tähtiä tule 30 v jälkeen.
Haaveilemaan? Et. Toteuttamaan? Kyllä.
Mä oon syntynyt seitkytluvun alkupuolella ja vielä haaveilen siitä ensimmäisestäkin lapsesta.