Haistatteleva, jankuttava, laiska 10-vuotias
Olin juuri kipeänä ja vuoteenomana. Kehotin lapsia ottamaan kaapista leipää, muroja jne. Kun en mennyt voitelemaan leipää tai kaatamaan maitoa, alkoi haistattelu: "haista vit tu tyhmä äiti", "vit un idiootti", "haista pas ka äiti"..
Ei ole tuollainen koulussa tai muuallakaan, vain kotona. Olen yh ja nyt kun olin sairaana, minulla ei ollut voimia ruveta rankaisemaan käytöksestä. Yleensä mitkään rangaistukset ei edes auta (pelikielto, kotiaresti, puhelimella olon rajoittaminen). Poika on ollut voimakastahtoinen vauvasta asti. Ekaluokkalainen veljensä on aivan päinvastainen tapaus: tarvittaessa ottaa leipää, lämmittää ruoan mikrossa, pukee, peseytyy ilman mutinoita, uskoo kun kerran sanoo, on ystävällinen ja lempeä.
Mikä neuvoksi?
Kommentit (14)
Tein aloituksen uudelleen koska jostain ihmeellisestä syystä edellinen poistettiin.
Onko tässä mielestänne jo ammattiavun paikka?
Ap
Lasuako pelkäät niin kuin varmaan 90% nykyvanhemmista? Vai mikset laita sitä oikeasti tottelemaan? Keinoja ottaa 10v:ltä "luulot pois" kyllä löytyy jos haluaa.
Pysyvästi koneet pois kunnes muuttaa omillee.
otappa kuule vastakkainen ase käyttöön,kun haistattelee,niin sanot lempeällä äänellä että niin minäkin rakastan sinua ja muuta toooosi imelää,se ei pysty kuuntelemaan sitä imelyyttä ja lopettaa haistattelun...oikein käyt vielä halailemaan ja pussailemaan ja olemaan oikein siirappinen ja makea...
niin neuvoi yks hieno proffa,vastaa kiusaajalle lempeydellä ja hyvällä,jos pelkäät niin hän lisää vettä myllyyn
Tässä on kanssa kyse vallasta,meinaa ottaa sulta luulot pois ku haistattelee.
Perinyt quspon luonteen isältään. Anna pois se.
pusipusikullanmurusullekki kirjoitti:
otappa kuule vastakkainen ase käyttöön,kun haistattelee,niin sanot lempeällä äänellä että niin minäkin rakastan sinua ja muuta toooosi imelää,se ei pysty kuuntelemaan sitä imelyyttä ja lopettaa haistattelun...oikein käyt vielä halailemaan ja pussailemaan ja olemaan oikein siirappinen ja makea...
niin neuvoi yks hieno proffa,vastaa kiusaajalle lempeydellä ja hyvällä,jos pelkäät niin hän lisää vettä myllyyn
Tässä on kanssa kyse vallasta,meinaa ottaa sulta luulot pois ku haistattelee.
Jos siirappisuus olisi hyvä vallankäyttökeino niin eiköhän se olisi käytössä laajemminkin.
Tosielämässä se mikä tepsii on kova kovaa vastaan. Aikuisella on fyysinen ja psyykkinen ylivoima ja ainoa mikä on vallan saannin tiellä on rohkeuden puute joka estää ylivoiman hyödyntämisen.
pusipusikullanmurusullekki kirjoitti:
otappa kuule vastakkainen ase käyttöön,kun haistattelee,niin sanot lempeällä äänellä että niin minäkin rakastan sinua ja muuta toooosi imelää,se ei pysty kuuntelemaan sitä imelyyttä ja lopettaa haistattelun...oikein käyt vielä halailemaan ja pussailemaan ja olemaan oikein siirappinen ja makea...
niin neuvoi yks hieno proffa,vastaa kiusaajalle lempeydellä ja hyvällä,jos pelkäät niin hän lisää vettä myllyyn
Tässä on kanssa kyse vallasta,meinaa ottaa sulta luulot pois ku haistattelee.
Toimii
Ensin kokeilisin: suihkusaippuaa hammasharjaan ja koko suun harjaus perusteellisesti puhtaaksi. Jos ei haistattelu sillä lopu, niin vaihe 2: nurkka-aresti. Normilapsi ei kauaa jaksa nurkkaa tuijotella tylsistyksissään ennen kuin tulee mieleen että kannattaisi sittenkin totella. Toisaalta jos ei tepsi pitkäkään nurkka-aresti, niin sitten vaihtoehto 3, eli koivuniemeläinen käyttöön. Sivalletaan kunnes uhma häviää.
Perheneuvola vois olla hyvä paikka aloittaa.
Jos olet lapsen ollessa nuorempi antanut saman tyylisiä rangaistuksia, ne ovat olleet vähän vinksallaan. Tarkoitan sitä, että rangaistuksen tulee linkittyä siihen mitä lapsi on tehnyt väärin. Vrt. kun jääkiekkopelissä taklaa sääntöjen vastaisesti, saa jäähyn. Nämä liittyvät yhteen ja pienikin lapsi ymmärtää tällaista logiikkaa. Jos kiroilee ja hutaa, jonka seuraus on pelikielto moneksi päiväksi, ei toimi lapselle sopivalka tasolla.
Myös vakava keskustelu kahden kesken on tarpeen. Se on oikeastaan aina tarpeen, kun jotain sääntöjen vastaista alkaa ilmetä. Puhu vakavasti, kuuntele lasta, tee sopimus. Jos sopimukset eivät pidä, tulee keskustelussa aiemmin sovittu vakava seuraamus välittömästi.
Keskity antamaan positiivista huomiota ja positiivisia seurauksia aina kun lapsi yrittää käyttäytyä paremmin. Jos takapakkia tulee, anna kiukkuisen lapsen ensin rauhoittua, mutta vaadi kunnon anteeksipyyntö.
Vierailija kirjoitti:
Perheneuvola vois olla hyvä paikka aloittaa.
Jos olet lapsen ollessa nuorempi antanut saman tyylisiä rangaistuksia, ne ovat olleet vähän vinksallaan. Tarkoitan sitä, että rangaistuksen tulee linkittyä siihen mitä lapsi on tehnyt väärin. Vrt. kun jääkiekkopelissä taklaa sääntöjen vastaisesti, saa jäähyn. Nämä liittyvät yhteen ja pienikin lapsi ymmärtää tällaista logiikkaa. Jos kiroilee ja hutaa, jonka seuraus on pelikielto moneksi päiväksi, ei toimi lapselle sopivalka tasolla.
Myös vakava keskustelu kahden kesken on tarpeen. Se on oikeastaan aina tarpeen, kun jotain sääntöjen vastaista alkaa ilmetä. Puhu vakavasti, kuuntele lasta, tee sopimus. Jos sopimukset eivät pidä, tulee keskustelussa aiemmin sovittu vakava seuraamus välittömästi.
Keskity antamaan positiivista huomiota ja positiivisia seurauksia aina kun lapsi yrittää käyttäytyä paremmin. Jos takapakkia tulee, anna kiukkuisen lapsen ensin rauhoittua, mutta vaadi kunnon anteeksipyyntö.
Loogisesti liittyviä seuraamuksia ei ole läheskään aina löydettävissä. Tai sitten ne eivät tehoa. Vanhempi ei saa sellaisessakaan tilanteessa jäädä aseettomaksi.
Olen joutunut kuulemaan kaupoissa kun vanhemmat puhuvat tylysti lapsilleen, oikein selvästi huomaa milloin vanhemman puheen sävy on, ei ehkä härnäävä, mutta omaa valtaansa osoittava ja viesti on selkeästi: ei kuule vähääkään kiinnosta sinun jutut tai tarpeet ja minä ylimielisesti sen osoitan. Lapsi usein alkaa itkeä ja vanhempi on ihan että taasko se penikka alkoi tahallisen ärsytyksensä.
Itsekseni tuumailen, että sitten kun lapsi on kyvykäs puhumaan ja ajattelemaan itse eli noin murrosiän kynnyksellä alkaa se sananparsien metsä vastata niin kuin sinne huudetaan.
"Poika on ollut voimakastahtoinen vauvasta asti" on selkokielellä kertomaa siitä, että teillä on ollut valtapeliä alusta asti, etkä ole oikein kokenut pärjääväsi kunnolla. Missä asioissa olet antanut periksi silloin kuin ei pitäisi ja missä asioissa kimpaannut eli esität jämäkkää jotta saat määrätä? Lapsesi selkeästi kostaa nyt kun olet sairaana ja avuttomana, ihan niin kuin kaikki lapset ovat totaalisen avuottomia vanhempiensa suhteen. En syyllistä nyt, vaan ymmärän, että olet oppinnut käytäntösi omasta perheestäsi. Ehkä. Nuorempi lapsesi seuraa perheen dynamiikkaa tarkasti ja pysyttelee hiljaisena. Kauheaa katsottavaa se riitely.
Voimakastahtoinen lapsi on synonyymi sille, että vanhemmat ei vain viitsi. kerrotut rangaistukset taas on enemmänkin kostoa kuin kasvatusta, joten ei ihme, että teillä kaikki voi pahoin.
Se 10v sijoitusperheeseen, niin voit jatkaa nuoremman kanssa rauhassa. 8 vuoden kuluttua voit kertoa esikoiselle, että kyse oli siitä, että halusit pelastaa edes yhden lapsen ja koska vanhempi ei koskaan halunnut olla osa perhettä, oli pakko irrottaa ote ja antaa lapsi pois. Mutta et olisi ikinä toiminut noin, jos se esikoinen olisi ollut erilainen, mukavampi.
Vierailija kirjoitti:
Lasuako pelkäät niin kuin varmaan 90% nykyvanhemmista? Vai mikset laita sitä oikeasti tottelemaan? Keinoja ottaa 10v:ltä "luulot pois" kyllä löytyy jos haluaa.
Miksi siltä pitäisi luulot ottaa pois eli alistaa??
Luulisi keskustelun ja sovun antavan enemmän lapsenkin tulevaisuutta ajatellen.
Nuo ovat kaikki lieviä rangaistuksia eivätkä yleensä tehoa voimakastahtoisiin.