Lue keskustelun säännöt.
Miten muistitte vainajia?
Kommentit (13)
Perintöriitojen yhteydessä käyvät joskus mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelin heitä ja sytytin kotona kynttilän.
En pysty menemään haudalle.(vieläkään).
Mutta ajattelen kuolemaa ja vainajia joka päivä.
Ehkä jonain vuonna vielä menen.
En haluaisi enää kuolemantapauksia, vaikka ymmärrän täysin, että tämä on luonnon laki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistelimme kaikkia kuolleita rakkaitamme, hymyssä suin. Ovat olleet aikamoisia persoonia. Kynttilä vietiin lähellä olevalle haudalle, muut ovat satojen kilometrien päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vietiin haudoille kynttilät ja kanervat.
(ps *nykyiset 'peltihatulliset' monet niin heikkolaatuisen ohutsydämisiä, ettei kahta niistä saatu syttymään sitten millään ,ei edes kymmenellä yrityksellä)
Näin unta mun rakkaasta kissasta, joka kuoli keväällä. Mies kävi hautausmaalla katselemassa sukulaisten hautoja, mutta itseäni ei ne retket innosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävivät mielessä pitkin päivää, mutta en mitään konkreettista tehnyt.
Mietin menneitä tuttuja ja miten vittumaista heillä on olla helvetissä.
Samoin muutamille taivaan ilossa kylpevillä uhraan ajatuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Join isäni muistolle hänen lempijuomiaan Gambinaa ja mustaa Karjala-olutta - nyt on ohkainen olo...
Uistin antaa heidän levätä rauhassa. Ei sanaakaan.