Onko tällä muita konmarittavia minimalisteja, jotka kaiken jälkeen potevat edelleen hirveän tuskaista tavaraähkyä?
Onko tällä muita konmarittavia minimalisteja, jotka kaiken jälkeen potevat edelleen hirveän tuskaista tavaraähkyä? Itsellä ainakin hirveä olo ja huono omatunto aikka kotona ei ole enään muuta kuin tietokone, pari aatetta, pari astiaa ja patja nukkumiseen. Silti omatunto soimaa ja kokoajan tunruu että tavaraa on edelleenkin liikaa ja se rasittaa ilmastoa. Pitäisi vielä karsia, jotta voisin olla se hyvä ja hyäksytty tavallinen ihminen. Jakaako täällä kukaan muu tätä kokemusta ja näitä tuntemuksia kanssani?
Kommentit (8)
Suosittelen terapiaa ap:lle. Ihan ilman vittuilua.
Taitaa tuossa olla takana ihan muut syyt kuin ne tavarat.
Miten se ilmasto paranisi sillä, että sinä elät alasti ja nukut paljaalla lattialla?
Olet näköjään konmarittanut muutamia kirjaimiakin
Siis kumpi sinulle nyt on tärkeää, ilmasto vai se että olisit hyvä ja hyväksytty ihminen?
Rupea Gretan sihteeriksi. Laita kuitenkin jotain päällesi.
Itse hävitän vanhempieni kodista tavaraa. Tämä on ahdistavaa, kun vanhat vanhemmat ovat olleet keräilijöitä lähes kaiken suhteen. Välillä iskee paha ahdistus. Olisi kiva, jos tästä voi puhua jonkun muun kanssa, joka on kokenut saman. Itse toivoisin, että kukaan ei jättäisi tällaista perintöä lapsilleen, vaan hakisi apua hamstraamiseen ajoissa.
Miten ne tavarat rasittavat siellä kotonasi ilmastoa ja miten se rasitus loppuisi, jos hankkiutuisit niistä eroon?