Iäkäs, rakas sukulainen kuoli. En halua mennä hautajaisiin erään siellä olevan ihmisen takia

Varmasti kadut. Mene vain siunaustilaisuuteen ja poistu kun se on ohi. Älä siis mene muistotilaisuuteen. Varmastikaan tämä henkilö ei räyhää kirkossa kun vainajaa siunataan.

Olen pahoillani menetyksestäsi.

Ikävä kuulla, että hautajaisiin menoon liittyy tällainen synkkä pilvi. Itselläni on hyvin saman kaltainen kokemus ihan lähimenneisyydessä. Pelkäsin hautajaisiin menoa paljon etukäteen, mutta menin kuitenkin. Olin kaiken lisäksi raskaana, tosi pitkällä vielä ja toki sekin seikka toi tunteita pintaan. Siellä sitten pallovatsani kanssa sinnittelin vihamielisessä ilmapiirissä.

Kyseinen ihminen (jota minä pelkäsin) ei oikeastaan noteerannut minua mitenkään. Hän kysyi hyvin loukkaavasti minun ylitseni siskoltani mitä tälle kuuluu (minä olin kuin ilmaa). Inohttava tyyppi. Selvisin kaikesta ajattelemalla, ettei häntä tarvitse nähdä enää ikinä.

Mene pelkkään siunaustilaisuuteen ja lähde sitten pois. 

Mene siunaustilaisuuteen ja menet haudalle vasta kun muut on menneet.

Ei kovin rakkaasta voi olla kyse kun et ole valmis poistumaan sieltä omalta mukavuus alueelta rakkaan ihmisen takia. 

Varmasti kadut.

Menet ja et ole tekemisissä inhoamasi henkilön kanssa. Käytännössä työssäkin joutuu tulemaan toimeen jonkun kanssa vaikka ei tykkäis ja jopa vihaisi henkilöä.

Minulla ei ole ollut koskaan ollut vaikeutta vältellä ihmistä josta en pidä. Kiertää kaukaa ja jos ko tulee puheille lähtee pois läheltä.

Jos et halua mennä siunaustilaisuuteenkaan (jos sellainen siis on), niin käy haudalla hautajaisten jälkeen.

Jos oikeasti haluat kunnioittaa vainajaa niin menet vähintään siunaustilaisuuteen. Mahdollisimman myöhään kirkkoon ja nopeasti ulos, jos on pakko olla niin välttelevä.

Tästä kohtaa on sinulla oikein oivallinen tilaisuus osoittaa aikuisuutesi kuinka osaat jo laittaa tuollaisen käytöksen käyttäytyjän puutteellisuuden piikkiin kuten muutkin suvun aikuiset.

Vierailija kirjoitti:

Ei kovin rakkaasta voi olla kyse kun et ole valmis poistumaan sieltä omalta mukavuus alueelta rakkaan ihmisen takia. 

Rakkaan ihmisen takia? Se rakas ihminen on kuollut eikä kaipaa enää mitään. Hautajaisiin ei mennä kuolleen takia vaan itsen ja muiden takia.

Mitä hittoa? Älä mene! Mitä kummaa siinä on? Kuollut ei välitä.

Tottakai menet hautajaisiin etkä kiinnitä tuohon ihmiseen mitään huomiota. Siinä sitten voi aiheuttaa kohtauksen ihan vaan yksinään, jos niin haluaa. Varo ettet kävele päin, hänhän on sinulle näkymätön!

Mietihän nyt vielä uudelleen se, että  kenen takia hautajaisiin yleensä mennään ....

(vihje: ei ainakaan saattamaan haudan lepoon ketään niihin tulleesta saattoväestä siellä )

Parempi on mennä sinne. Poissaolollasi annat luvan tuollaisen huonosti käyttäytyvän ihmisen määräillä tekemisiäsi ja saada valtaa sinuun. Hän on se, jonka kuuluu hävetä.

Sinuna mä menisin, siitä jää muisto. Sinne tulee ihmisiä jotka muistavat läheisesi ja muistelevat hanta. On hieno jättää yhteiset hyvästit.

Älä noteeraa tuota mitenkään, et mitenkään. Jos hän tulee kohti niin käännä katseesi, jos tulee silti niin nouse ja siirry muualle. Kylmän viileästi.

Et ole lähtenyt tapaamaan hanta, olet lähtenyt kunnioittamaan ihmistä jota kunnioitit ja josta pidit.

Puhun kokemuksesta, noin vuosi sitten minulla oli vastaava juttu. Selvisin ja minulle jäi hyvä olo. Vainajakin olisi ollut puolestani onnellinen.

-tsemppiä

Kiitos vastauksista!

Niitä tuli nopeassa ajassa enemmän kuin oletin. Muutamista kommenteista tuli hyvä mieli. Tilanne on tosiaan hyvin ikävä, josta en halua kertoa enempää. Asiaan liittyy siis paljon muutakin. Ikäville kommentoijille tiedoksi.

Harkitsen asiaa vielä, mutta en voi pelolle mitään.

Vierailija kirjoitti:

Jos oikeasti haluat kunnioittaa vainajaa niin menet vähintään siunaustilaisuuteen. Mahdollisimman myöhään kirkkoon ja nopeasti ulos, jos on pakko olla niin välttelevä.

Kunnioittaa voi lukemattomin tavoin, eikä yksikään niistä ole oikeampi kuin toinen.

Itse olin ukkini hautajaisten aikaan Alppivaelluksella mieheni kanssa (olimme ehtineet varata matkat ja majoituksen ennen ukin kuolemaa), ja siellä vuoren rinteellä istahdettiin, skoolattiin vissyvedellä ja muisteltiin ukkiani. Mielestäni kunnioitimme ukkiani ihan kauniilla tavalla, ja kaunis muisto siitä jäikin.

Minä en menisi. Ei hautajaiset muutenkaan merkitse minulle kauheasti. Ikäviä, surullisia tilaisuuksia, joissa ihmiset kyynelehtivät, veisataan pakolliset virret ja kuunnellaan kun pappi puhuu vaikkei olisi vainajaa koskaan tavannutkaan. Ja jos siellä olisi epämiellyttävä henkilö jota pelkäisin (ilmeisesti siis entinen perheenjäsen?), niin suojelisin itseäni.

Kuollutta voi muistella muutenkin kuin hautajaisissa, ja haudalle pääsee käymään milloin vain, jos sen tarpeessa kokee olevansa.

Sytyttäisin vaikka kynttilän kotona ja katselisin valokuvia edesmenneestä rakkaasta sukulaisesta ja muistelisin mukavia yhteisiä juttuja mitä tehtiin. Ja tietäisin että hänelle se olisi ok.

Sinä menet sinne siunaustilaisuuteen etkä *ttujakaan välitä tästä ikävästä henkilöstä.

Ole viileän asiallinen, tervehdi ja asetu mahdollisimman kauas hänestä. Kommunikoi vain pakollinen, älä ota kuuleviin korviisi mitään poikkipuolista, älä vastaa mihinkään psskapuheisiin, poistu hänen lähettyviltään aina kuin mahdollista.

Selviät siitä ja hyvin se menee. Sairas pitää olla jos hautajaisissa aloittaa jokun riitelyn.