Jos uskoo Jeesukseen niin miten tärkeää teidän mielestä on olla sellainen tiivis seurakuntayhteys?
Että kuuluisi vaikka hellareihin tai ev. lut. aktivisteihin? Vai onko ok olla oma hiljainen uskonsa ja elää ihan tavallista elämää vaikka pari kertaa vuodessa kirkossa käyden.
Kommentit (9)
Seurakunnissa kuuleet saarnaajien tulkinnan Jeesuksen sanomasta ja raamatusta.
Raamattu on siitä hyvä kirja, että sen ymmärtävät kaikki jotka osaavat lukea.
Lue raamattua itse, ymmärrä mitä luet ja tee itse johtopäätökset ja muuta elämäsi suuntaa jos sen "huonoksi" havaitset.
Suurin ongelma uskonnoissa on se, että uskoontulleet tai siihen pyrkivät uskovat saarnaajia, eivätkä itse ajattele mikä on oikein ja mikä väärin.
Kun uskonnollinen yhteisö kasvaa suureksi, suurin osa jäsenistöstä ei tajua koko uskonnosta yhtään mitään, vaan seuraa johtajia kuin karitsa teuraalle, vaikka he vaatisivat ihmistä tappamaan ja kuolemaan ammattitappajina armeijoiden palveluksessa.
Sama ongelma on itse asiassa joka ismissä, kapitalismissa, kommunismissa ym. joiden perusidea voi olla hyvinkin humaani, mutta mitä enemmän ihmisiä liittyy yhteen, alkuperäinen tarkoitus katoaa ja ihmiset alkavat toteuttaa oppia vain ulkoisesti.
Se joka antaa vähästään, antaa enemmän kuin se joka antaa paljosta omistamastaan.
Helpompi on kamelin kulkea neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä taivasten valtakuntaan.
Olen kokenut hyväksi säännöllisyyden siinä asiassa eli pääsääntöisesti pyrin käymään seurakunnassa noin kerran viikossa. On hyvä uskonelämän kannalta ja varmasti syystä Raamatussakin kehotetaan säännölliseen seurakuntayhteyteen. Voi pysyä ja kasvaa uskossa helpommin, ihmisiä ei ole luotu olemaan vain yksin.
Ei mitenkään tärkeää, koska ovat vain harrastamassa, ei uskossa.
Jokaisella on oikeus uskoa omalla tavallaan.
Ei enää nykyään ole välttämätöntä. Itse katson tv7. Nykyään kaikki osaavat lukea Raamattua.
Raamattukin on ihmisen kirjoittama ja siinä on huomioitu kirjoitusajan yhteiskunta. Tästä johtuu esim., naisen asema. Nainen vaietkoon seurakunnassa on selvästi miehen kirjoittama. Raamattuakin pitää lukea nykyajan kriteerein. Seurakuntiakin on monenlaisia ja pappi on ammatti siinä missä muutkin. Uskoa voi ilman seurakuntiakin.
Ainakin uskossaan epävarmoille srk on tärkeä, sillä ympäröivien ihmisten maailmankatsomus tarttuu. Samoin jos haluaa tulla uskoon, niin vanha hyvä jippo on lähteä seurakuntamenoon mukaan ja teeskennellä uskoa niin kauan kunnes huomaa, että teeskentely onkin muuttunut todeksi.
Mutta jos on uskossaan vahva eikä kaipaa toisten uskovaisten seuraa tai yleistä seukkarimenoa, niin ei ole mitään syytä lähteä varta vasten seurakuntatouhuihin mukaan.
Pakko sanoa väliin, kuuntelin Raamattu kannesta kanteen, suhtauduin ensi kertaa myönteisesti vertauskuvaan avioliitosta.
En minä ahdistunut mutta uskoin jonkun näin kokeneen.
Tosiaan se on vertauskuva.
Olisi hyvä olla seurakuntayhteys, jotta usko kehittyisi ja säilyisi.