Millaista elämäsi olisi, jos olisit jäänyt yhteen ensimmäisen seurustelukumppanisi kanssa?

Olen onnellinen 3 pojan äiti. Kiitos rakas ❤️.

Ei hajuakaan mitä ko. henkilö tekee nykyään.

Olisin autokauppiaan rouva. :) En tiedä olisimmeko lähteneet synnyinseudulta pois, erikseen olemme kumpikin lähteneet. Luulen, että ainakin hänelle oli parempi päästä minusta eroon.

Olisin eronnut erikoislääkärin vaimo.

Ei sen kanssa olisi millään voinut kestää. Seurustelimme 3 vuotta, mutta onneksi ei menty naimisiin. Niin häilyvä mies. Hän on nyt jo toisissa naimisissa.

Olisin kuollut tai vankilassa. En olisi kestänyt sitä tyyppiä. Kaikkea sitä nuorenaxtekeekin ja useampaan otteeseen.

Eläisin parisuhteessa, jossa mies ei ymmärtäisi peseytyä ja vaihtaa puhtaita alusvaatteita riittävän usein eikä häntä kiinnostaisi seksi. 

Onneksi pääsin hänestä eroon. 

Samaa lusikkaa kuumennettaisiin. 

No way.

En olisi jaksanut hänen kanssaan. Kuolettavan tyisä. Hän oli kaukoihastukseni ja siis kunnolla tutustuimme vasta kun aloimme seurustella.

En tiiä olisinko onnellinen.. Seurustelin nuorena aika paljo vanhemman miehen kanssa.. Sillä oli vähän alkoholiongelmaa ja tais se vähän jotaki aineitaki käyttää.. Mutta oli tosi kiva ja asiallinen mies silti. Taitaa olla nykyään korvaushoidossa.. Ehkä mulle ois käyny huonosti sen kans kumminki..

Hän on haudassa, mutta seuraavaa on kiva nähdä joskus -siis vain joskus.

Ei oltaisi ehkä saatu normaaleja lapsia, kun molempien geenit on mitä on. En olisi päässyt kotimaisemista naapuria kauemmas. Kyllä näin on hyvä.

Luin vuosia sitten ensirakkauteni haastattelun lehdestä. Oli tullut uskoon ja opiskellut papiksi. Tilitti siinä jutussa, miten lakihenkinen uskonsa oli aiheuttanut parisuhteelleen monenlaista harmia.

Koska minä olen uskonnoton, vapaamielinen ja viinaan menevä, homma olisi taatusti tullut joka tapauksessa tiensä päähän jossain vaiheessa.

Ei olisi tullut mitään. Jos on pakko kuvitella, eläisimme samassa tilassa, mutta meillä olisi täysin erillinen henkinen elämä. Istuisimme illat olohuoneessa molemmat läppäreillä ja katsoisimme omia juttuja ja seurustelisimme omien kavereiden kanssa. 

Ainoa yhdistävä asia olisi seksi. Tuollaisessa suhteessa näivettyy kuoliaaksi.

Hyi ei, vaikka onkin tutkimuslaitoksen johtaja. On ihan yhtä ällö nyt kuin silloin. Hyvä kun lähdin 👍🏻

Samanlaista kuin nyt, koska jäin yhteen ensimmäisen seurustelukumppanini kanssa. Vuodet ovat olleet oikein onnellisia. Miksipä hyvää vaihtamaan.

Elämä olisi yhtä hiihtämistä. Tyttö oli piirimestari hiihdossa. Olimme silloin 6-vuotiaita.

Olisin alkoholistin vaimo. Juu, ei kiitos. Onneksi lähdin ajoissa.

Olisin vakavasti onnettomuudessa vammautuneen puoliso, joka ei saisi parisuhteessaan sen paremmin kognitiivisten kuin fyysistenkään tarpeiden täyttymistä.

Luottotiedottoman alkoholistin vaimo, onneton. Jätin aikoinaan mustasukkaisuuden vuoksi, en ehkö olisi säästynyt fyysiseltä väkivallaltakaan.

Olisin alkoholistin muija. Hyi helkkari, onneksi uskalsin lähteä!

Luultavasti olisin ollut jo kauan naimisissa, lapsetkin olisivat jo miltei täysi-ikäisiä, tai no ainakin rippikouluikäisiä. Meillä olisi omakotitalo, kesämökki, käyttöautojen lisäksi pari harrasteautoa. Sijoitusasuntoja pari.

Olisinko onnellinen? Ehkä, en tiedä. Teini-ikäisenä olin aika epävarma ja ujo ja tämä ärsytti toisinaan ensimmäistä poikakaveria ja siihen koko homma kaatui.