Onko itsekästä vaatia viikonloppuna omaa aikaa?
Huomaan yleensä sunnuntaina kuinka kaipaan edes 5 minuuttia rauhaa ja hiljaisuutta. Lapset on 5 ja 7 sekä erittäin puheliaita ja vilkkaita.
Perjantaina kävin tapaamassa ystäviä ja nyt koko viikonlopun olen lapsista vastuussa vastineeksi. Mies vie lapset yksitellen harrastuksiin ja toki käy omissa harrastuksissaan ja minä olen kiinni lapsissa/siivouksessa/pyykeissä. Kutsunkin näitä viikonloppuja työleireiksi.
Onko ihan normaalia että saisi edes hetken olla itsekseen vai onko jotain uupumusta ilmassa kun ei joka hetki jaksa olla saatavilla?
Kommentit (45)
Minusta tuo, että huolehtii velvollisuuksistaan, ja sen vastapainoksi haluaa hetken omaa aikaa, on tervettä itsekyyttä.
Mitä valitat? Jos sinulla on mies, joka vie lapsia harrastuksiin, niin etkö voisi olla tyytyväinen? Ja miksi et pese pyykkiä viikolla jo? Ei sitä ole pakko jättää viikonloppuun. Sitä paitsi ei se ole oikeasti älyttömän raskasta puuhaa.
Siivoukset voitte tehdä yhdessä oikein hyvin, senkin voi tehdä joku toinen päivä kuin lauantai tai sunnuntai, se on täysin järjestelykysymys. Myös lapset voit mainiosti opettaa olemaan hiljaa ja omissa puuhissaan. Keksit vain mieleistä tekemistä heille ja se on siinä. Ihme käsi olet, jos et pysty normaalia arkea elämään ja järjestelemään...
Ja kyllä, minulla on kolme lasta, nyt jo teinejä, ja ongelmia ei ole ollut. Viihdyn lasteni kanssa hyvin, mutta heillä on myös omat juttunsa ja minun ei tarvitse leikittää ja laulattaa heitä.
Olithan sä perjantaina ystävien kanssa.
Mitä valitat?
Minustakin kuulostaa siltä, että olette molemmat saaneet sekä omaa että perheen aikaa.
Viikolla en kyllä jaksa siivota. Olen kuudelta kotona töistä, syön päivällistä ja lasten läksyt, yhteisaika, iltatoimet, sitten nukkumaan.
Perjantaina olin siis poissa pari tuntia. Nopeasti laskettuna jos aletaan viilaamaan niin miehellä on ollut 7 tuntia + se aika kun lapset harrastavat eli 3 tuntia. Siivoamisen hoidan yksin/lasten kanssa.
Ehkä olen vain käsi kun en jaksa mutta sen verran introvertti ainakin olen että kaipaan edes 5 min hiljaisuutta. Lapset on hiljaa jos pelaavat tai katsovat telkkaa mutta mökä siitäkin kuuluu. Joskus yritän mennä makkariin lukemaan mutta tulevat perässä huoh. Jos tuo mies veisi noi edes ulos keskenään niinkuin itse teen niin olisi ehkä helpompaa. AP
Vierailija kirjoitti:
Viikolla en kyllä jaksa siivota. Olen kuudelta kotona töistä, syön päivällistä ja lasten läksyt, yhteisaika, iltatoimet, sitten nukkumaan.
Perjantaina olin siis poissa pari tuntia. Nopeasti laskettuna jos aletaan viilaamaan niin miehellä on ollut 7 tuntia + se aika kun lapset harrastavat eli 3 tuntia. Siivoamisen hoidan yksin/lasten kanssa.
Ehkä olen vain käsi kun en jaksa mutta sen verran introvertti ainakin olen että kaipaan edes 5 min hiljaisuutta. Lapset on hiljaa jos pelaavat tai katsovat telkkaa mutta mökä siitäkin kuuluu. Joskus yritän mennä makkariin lukemaan mutta tulevat perässä huoh. Jos tuo mies veisi noi edes ulos keskenään niinkuin itse teen niin olisi ehkä helpompaa. AP
Harrastavat kotona vai miten meluavat senkin ajan? Eikö sulla ole omaa aikaa ja rauhaa, kun ovat harrastuksissaan?
haluatko siis olla kotona hiljaa, vai voisitko lähteä esim. kirjastoon tai kahvilaan?
Minä olen ottanut oman aikani joka pv parisuhteessa ennen lapsia ja myös lasten synnyttyä. Lapset nyt 9v ja 12v. Kavereiden kanssa ovat viettäneet paljon aikaa meillä kotona, pihalla tai kavereillaan jo kun olivat 3v ja 6v.
Mitenkään erityisesti en omaa aikaani vaadi vaan luen ja harrastan, arkisin ja vikonloppuisin. Tapaan kavereita harrastusten parissa, irtiottoreussuja perhe-elämästä muutaman kerran vuodessa. Teen miehen kanssa ruuat ja kauppareissut puoliksi. Mies siivoaa useammin, minä hoidan pyykit.
Hieman negatiivinen sävy sanassa vaatia.
Harrastavat eri aikoihin. Mies vie treeneihin ja viettää omaa aikaa treenien ajan. Haluaisin kotona edes 5 min hiljaisuutta. Olin tosiaan perjantaina sen pari tuntia poissa niin nyt on lapset koko vkl etten pääse edes mihinkään. AP
Etkö voi mennä yksin vaikka juoksulenkille.Silloin voit olla omien ajatusten kanssa .
Vierailija kirjoitti:
Viikolla en kyllä jaksa siivota. Olen kuudelta kotona töistä, syön päivällistä ja lasten läksyt, yhteisaika, iltatoimet, sitten nukkumaan.
Perjantaina olin siis poissa pari tuntia. Nopeasti laskettuna jos aletaan viilaamaan niin miehellä on ollut 7 tuntia + se aika kun lapset harrastavat eli 3 tuntia. Siivoamisen hoidan yksin/lasten kanssa.
Ehkä olen vain käsi kun en jaksa mutta sen verran introvertti ainakin olen että kaipaan edes 5 min hiljaisuutta. Lapset on hiljaa jos pelaavat tai katsovat telkkaa mutta mökä siitäkin kuuluu. Joskus yritän mennä makkariin lukemaan mutta tulevat perässä huoh. Jos tuo mies veisi noi edes ulos keskenään niinkuin itse teen niin olisi ehkä helpompaa. AP
Sorry, mutta en ymmärrä vieläkään. Olet ilmeisesti jotakin 30 vuotias ja et jaksa siivota viikolla? Minkä kokoinen linna teillä on vai miten teillä on niin hirveä sotku, että ette jaksa iltaisin yhdessä siivota? Lapset kyllä tekevät oman osuutensa ja kun hieman katsotte, että yksikään ei sotke mitään ylimääräistä, niin äkkiäkös asiat järjestyvät. Jos tavaraa on liikaa, niin yhdessä järjestätte sen ongelman pienemmäksi. Lapset mukaan tekemään vaan!
Sapuskaakin voitte laittaa arkena vain vaikka joka toinen päivä isomman satsin, se ei ole vaikeaa. Voitte myös helposti viedä kakaroita puolin ja toisin ulos, niin molemmat saavat sen hetken rauhan, siis myös miehesi.
Se on ongelma, jos sinulle normaali kotielämä ei kelpaa tai jos et olevinaan pysty rauhoittumaan, kun arkiset äänet kuuluvat. Ei sinulle mikään viisi minuutti en edes riittäisi, vaan ilmeisesti haluaisit koko illan ikioma aikaa. Huomaa, että nyt vain sinulla on ongelma, ei muilla. Miehesi tekee mielestäni jo kivasti kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Harrastavat eri aikoihin. Mies vie treeneihin ja viettää omaa aikaa treenien ajan. Haluaisin kotona edes 5 min hiljaisuutta. Olin tosiaan perjantaina sen pari tuntia poissa niin nyt on lapset koko vkl etten pääse edes mihinkään. AP
Rouva on hyvä ja herää ajoissa kun muut vielä nukkuvat. Silloin saat oman rauhasi. Tosin ei se marttyyreille kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Harrastavat eri aikoihin. Mies vie treeneihin ja viettää omaa aikaa treenien ajan. Haluaisin kotona edes 5 min hiljaisuutta. Olin tosiaan perjantaina sen pari tuntia poissa niin nyt on lapset koko vkl etten pääse edes mihinkään. AP
Etkö sinä voi viedä ensi viikonloppuna harrastuksiin ja saada omaa rauhallista hetkeä niiden harrastusten ajan? Eikö tätä voi ehdottaa miehelle ihan suoraan? Tai niin että sinä hoidat harrastuskuskaukset la ja mies su?
Et ole kuitenkaan maininnut, että mies on erityisesti esittänyt asiat niin, ettet sinä voisi välillä viettää hetken rauhaa, vaan kuvaat enemmänkin tilannetta jossa olette jakaneet vastuun niin että sinun vastuu on kuormittavampi. Eli olette ikään kuin ajautuneet tilanteeseen jossa mies saa enemmän yksinoloa kuin sinä.
Meillä on pienemmät lapset, ja uskallan väittää että kuormittavampi arki, sillä toinen lapsista on rehellisesti sanottuna aika vaikea välillä. Minä aina avaan suuni ja ehdotan miehelle että toimitaanko näin. Esim. tänä viikonloppuna molemmat olemme harrastaneet liikuntaa itsekseen, juoneet jossain vaiheessa kahvit ihan yksin ja puuhanneet omia juttuja, viettäneet perheaikaa, tavanneet ystäväperhettä ja hoitaneet esim. kotitöitä niin että mies on leikkinyt lasten kanssa kun minä olen siivonnut. Ruuan kanssa mennään aina viikonloppuna mahdollisimman helpolla, sillä silloin halutaan rentoutua, ja olen tosiaan kotona vielä lasten kanssa, eli kerkeän kyllä arkena kokata terveellistä ruokaa. Se on ehkä isoin ero teidän perheeseen verrattuna.
Joskus tuntuu, että aika monen perheen ongelmat ratkeaisivat sanomalla omat tarpeet ääneen ja neuvottelemalla yhdessä niistä. Se on sitten eri asia, jos mies sanoo yksioikoisesti että ei en halua siivota/olla lasten kanssa jne. Mutta ei kuulosta siltä että teillä tilanne on tuo.
Kuinka pieni koti teillä sitten on? Tuon ikäiset voi laittaa katsomaan elokuvaa ja mennä siksi aikaa itse toiseen huoneeseen lepäämään. Jos tulevat perässä, ohjaa takaisin ja sano että olet nyt hetken yksin. Miten tv:n ääni voi häiritä niin paljon...
En ole ikinä ymmärtänyt miksi joku tekee lapsia jos oma aika on tärkeää. Kyllähän sen tietää että sitä omaa aikaa on todennäköisesti hyvin minimaalisesti ainakin vuosikymmenen, jos lisääntyy! Turha itkeä lannan lapioimisesta jos on mennyt hankkimaan hevosen.
Pyykinpesusta valittamista en ole ymmärtänyt koskaan ja olen yh-äiti. Muutamana kertana viikossa heität pyykit koneeseen ja painat nappia. Siitä noin tunnnin päästä käytät jokusen minuutin niiden ripustamiseen. Seuraavana päivänä pari minuuttia ja ne on kaapissa. Raskasta on. Enkä silitä tavallisia arkivaatteita eikä ne mitään ryppyisiä ole.
Tuliko yllätyksenä että pienten lasten kanssa on raskasta?
Minulle ei, siksi jätin lapset tekemättä.
Siksi meillä on vaan yksi lapsi. Kun hän on esim. harrastuksissa tai kaverilla yökylässä, niin meillä on miehen kanssa molemmilla omaa tai yhteistä aikaa. Yhden lapsen kanssa saa perhe-elämästä ne rusinat.
Aina kehotetaan tekemään toinen lapsi leikkikaveriksi, mutta ainakaan ap:n tapauksessa ei ole homma toiminut. Muuten leikkisivät yhdessä ja äiti saisi huilata.
No, en nyt ihan saanut selvää oliko tuossa jotain epäreilua. Molemmat olitte omissa menoissanne ja molemmat hoitivat lapsia.
Ei ole kohtuutonta toivoa omaa rauhallista hetkeä, mutta se ei välttämättä aina lapsiperheessä onnistu. Meillä kun on ollut tuon ikäisiä (meillä isot ikäerot ja 3 lasta) niin toinen on lähtenyt sen about 5 vuotiaan kanssa la-aamuna ulos ja toinen su-aamuna. Jos toinen kaipaisi kovin omaa aikaa niin itse voisin hyvin ottaa molemmat lapset toistensa harrastuksiin, ja mies voisi tehdä myös saman - mutta toisaalta pitää ajatella myös lapsia, ehkä hekin haluavat olla välillä rauhassa kotona ilman siskoa/veljeä.