Mikä on, kun koko ajan vtuttaa ja ahdistaa
Mikä on, kun koko ajan vaan vtuttaa ja ahdistaa. Hermot menee ihan joka asiasta. Itkeskelen monta kertaa päivässä. En kestä liikkua ihmisten ilmoilla, koska tuntuu kuin kaikki vihaisivat minua. Kaikki asiat menee päin persettä. Töistäkin tekee mieli irtisanoutua, koska olen työntekijänäkin ihan vtun pska. Työkaverit inhoaa minua ja pomot inhoaa sitäkin enemmän.
Kommentit (16)
Selvät masennus oireet. Käy lääkärissä.
Täällä vähän samat fiilikset. Olen veikannut että stressaan, en vaan vielä tiedä mitä.
Ei huvittaisi mennä lääkäriin, kun ei ne kuitenkaan ota tosissaan. Olen liian paska ihminen saamaan apua.
Ehkä olet vain masentunut. Käy terveysasemalla puhumassa lääkärin kanssa oireistasi. Saat lähetteen psykiatrille, jonka kanssa voitte yhdessä puida ajatuksiasi, siitä mistä ne kumpuavat. Jos masennus todetaan, ehkä ehdottaa ssri-lääkettä ahdistukseen/masennukseesi. Et ole yksin tämänkaltaisten ajatusten kanssa. Jos et halua mennä lääkäriin, niin onko sinulla perhettä/ystävää jonka kanssa voisit jutella. Toivon kaikkea hyvää sinulle ja voimia!
Oliko neuvoista ap mitään apua sinulle?😇
Ei ole ketään, kenen kanssa jutella. Siksi kirjoitan tänne vauvapalstalle. En kehtaa mennä lääkäriin, koska olen sosiaalisesti rajoittunut enkä osaa kertoa asiaani.
Älä mene psykiatrille leimaannut vaan ja vitututs lisääntyy. Mene salille ja rytmitä päivääsi mahdollisimman mieluisilla asioilla joista haaveilet.
Sama täällä. Tällaista elämä on, masentuneena ymmärtää miten paskaa tämä kaikki on eli naurettavaa sairaudeksi sanoa, realismia vaan. Jotenkin vaan edelleen pelkään kuolemaa, vaikka täyttä paskaa tää elämä on.
Vierailija kirjoitti:
Älä mene psykiatrille leimaannut vaan ja vitututs lisääntyy. Mene salille ja rytmitä päivääsi mahdollisimman mieluisilla asioilla joista haaveilet.
Kannattaa mennä psykiatrille JA salille JA tehdä mieluisia asioita. Jos tilanne on paha, niin kannattaa menneä psykiatrille kuitenkin.
Hae lääkkeet. Masentunut luuseri.
Ehkä olet vain ymmärtänyt miten maailma toimii. Otan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Älä mene psykiatrille leimaannut vaan ja vitututs lisääntyy. Mene salille ja rytmitä päivääsi mahdollisimman mieluisilla asioilla joista haaveilet.
Tätä komppaan. Käy puolen tunnin (mielellään tunnin) rauhallisella kävelyllä ainakin kolmesti viikkoon. Se auttaa yöuneen. Siis sikäli mikäli et harrasta liikuntaa.
Toinen juttu on etsiä jotain uutta tekemistä oli se sitten keilaus, pitsin nypläys, kirjasto, askartelu, tapahtumissa käynti, leffa, naapuri kaupungin museo. Ihan vaan koska voit! Keneltä se on pois että lähdet tekemään itsellesi mieluisia asioita?
Käy myös puhumassa omalle lääkärille. Voi kirjoittaa jotain masennuslääkettä jonka voit ottaa vastaan tai sitten et, pääasia käydä puhumassa ja sitä kautta saada tukea omaan mustaan mieleen. Heillä on työkaluja millä auttaa. Tsemppiä!!
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ketään, kenen kanssa jutella. Siksi kirjoitan tänne vauvapalstalle. En kehtaa mennä lääkäriin, koska olen sosiaalisesti rajoittunut enkä osaa kertoa asiaani.
Niillä on varmaan se peruspaperitesti mitä täytetään vähän kaikkialla. Minä siitä terveystarkastuksessa ruksin rehellisesti ja kun terkkari alkoi kysellä aloin itkeä. Siitä sitten lääkärille joka vaan katsoi kun itkin ja sopersin jotain sekavaa. Ei tarvinnut tarkaa alkaa tilannetta selittää kun sai lääkkeet.
täällä oulussa voi mennä n puol vuotta pelkkään lähetteen saamiseen , ellei sitten ole täysin romahtanut jolloin nakkaavat samantien osastolle .
Vierailija kirjoitti:
täällä oulussa voi mennä n puol vuotta pelkkään lähetteen saamiseen , ellei sitten ole täysin romahtanut jolloin nakkaavat samantien osastolle .
Tämä. Kiva lukea näitä menet vaan lääkäriin, pääset psykiatrille, saat lääkkeet ja siitä ne asiat lähtee.
Todellisuus: eka kandin antama lääke tekee sut työkyvyttömäksi, soittelet turhaan mtt:oon kun kukaan ei viitsi ikinä vastata puhelinaikana, jonotat kuukausia pelkkää jutteluaikaa hoitajalle, selvität itse miksi se neljäs masennuslääke jota siedät, on kuitenkin muuttanut sut täysin ihmisenä, et tunne enää empatiaa kavereita kohtaan...
Olet masentunut. Lääkäriin eli psykiatrille vaan.