Haluaisitteko neuvoa autistista tyyppiä?
Jos joku ihminen puhuu mulle, voinko puhua sille seuraavana päivänä? Kyse on opiskelijatoverista, joka luennolla istui viereen ja rupesi juttelemaan. Mokaanko jotenkin, jos oletan, että voin huomenna tervehtiä sitä ja jutella sille?
En yleensä puhu kenellekään, koska sitten sanon jotain outoa, kuulostan töykeältä tahtomattani tms.
En ole ollut sosiaalinen tällä tavalla oikeastaan ikinä. Olen vain istunut omassa kämpässäni ja ollut liian sairas menemään ulos. En tiedä, mitä tehdä.
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Voit puhua. Tuttujen tervehtiminen on aina hyvää käytöstä, muutaman sanankin voi vaihtaa.
Kiitos! Musta olisi kiva tosiaan vaikka vaihtaa pari sanaa tai puhua vaikka meneillään olevista kursseista. Mulla ei ole ollut oikein ikinä ketään, jonka kanssa voisi edes joskus puhua tämän tyyppisistä asioista. Tämä ihminen rupesi juttelemaan mulle ihan itse asioista, joista voisin jauhaa vaikka loputtomiin.
En halua innostua liikaa. Sekin olisi jo hienoa, että mulla olisi koulussa joku tuttu, jota voisin tervehtiä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Voit puhua :) rohkeasti vaan!
Kiitos! Koitan huomenna jutella.
Tänäänkin se istui yksin. Yleensä nuo ihmiset tuntuvat istuvan jonkun kanssa. Ei kai ne vasten tahtoaan sitä tee. Seura siis on yleensä kaivattua.
Sosiaalisuus voi kyllä olla vaikea asia.
ap
Jepsu, noin menee just hyvin... Kuulostaa hyvältä ja luontevalta.
Vierailija kirjoitti:
Jepsu, noin menee just hyvin... Kuulostaa hyvältä ja luontevalta.
Tämä on vähän hermostuttavaa, mutta ehkä sen pitääkin olla.
En ollenkaan ajatellut tapaavani ihmisiä, kun päätin lähteä opiskelemaan. Nyt kuitenkin tulee mieleen, että ajatusten jakaminen voisi olla mukavaa.
ap
Ihan parhaimmat tyypit tulet löytämään tuolta tai ainakin monelle on käynyt niin.
/5
Vierailija kirjoitti:
Ihan parhaimmat tyypit tulet löytämään tuolta tai ainakin monelle on käynyt niin.
/5
Ainakin ollaan jotenkin samalle alalle päädytty ja kummallakin näyttää joku intohimo siihen olevan. Se on hyvä alku.
ap
Hei, ap. Opiskelu sopivalla alalla on ollut monelle autismin kirjolla olevalle suunniilleen parasta, mitä heille on tapahtunut.
Ensinnäkin, kaikki muutkin ovat siellä uusia ja vähän hukassa. Se ei siis haittaa. Toiseksi, tavoitat hyvin noita juttuja nyt jo. Kiinnität huomiota ns. oikeisiin asioihin.
Pienet moikkailut tavatessa ja se, että keskustelet jonkun kanssa vähän aikaa molempia kiinnostavasta aiheesta. Toinen puhuu hetken, toinen kuuntelee. Ja sitten toisin päin. Siitä se alkaa sitten sujua. Sä opit kyllä.
Onko opiskelupaikka isossa kaupungissa (pääkaupunkiseutu, Turku tai Tampere)? Oletko joskus ollut jonkinlaisessa nepsyvalmennuksessa tai vastaavassa?
Tietenkin voit puhua, silleen yleensä kaveruussuhteet alkaa.
Ihan vinkkinä tälleen autistilta autistille: älä jää jankkaamaan yhtä asiaa liian pitkäksi aikaa, vaihda välillä puheenaihetta. Saman aihepiirin sisällä voi toki pysyä. Anna keskustelun soljua omalla painollaan. Älä hämäänny, vaikka toinen ei jäisi juttelemaan kovin pitkäksi aikaa, se ei tarkoita, ettet olisi mieleistä seuraa vaan sillä voi olla vaikka kiire jonnekin. Huomasin nää aikoinaan itse, kun opettelin sosialisoimaan muiden ihmisten kanssa.
Voit puhua. Tuttujen tervehtiminen on aina hyvää käytöstä, muutaman sanankin voi vaihtaa.