Lue keskustelun säännöt.
Ihastuin toiseen - tajusin etten rakastakaan enää miestäni
16.09.2019 |
Olemme olleet yhdessä vajaa viisi vuotta. Olin pitkään lapsen kanssa kotona, ja samoihin aikoihin mies löysi työpaikan joka sitoi todella paljon eikä hänelle jäänyt enää aikaa perheelle. Olisin vieraalla paikkakunnalla kaivannut hirveästi seuraa, tukea ja aikaa varsinkin mieheltäni pienen lapsen äitinä, mutta hän oli joko poissa tai poissaoleva. Onneksi hän vaihtoi työpaikkaa.
Pääsin nyt viimein opiskelemaan unelmieni alaa, ja se on vienyt tavallaan mennessään. Koulun alussa on todella paljon tapahtumia, seminaareja yms. verkostoitumista, joten en pysty enää olemaan kotona niin paljoa kuin ennen. Nyt kun olen tavannut muita ihmisiä ja saanut elämää muualtain kuin kotoa, niin miehestä on kuoriutunut vauhkoontunut hullu, joka kyselee yhteisen ajan perään, vaatii koko ajan huomiotani eikä anna minun olla rauhassa silloin kun haluaisin levätä. Yllättäen sama setti ei toiminut silloin kun mies itse oli vanhassa työpaikassaan ja minä kotona.
Pahinta ja parasta tässä on se, että näissä opiskelijariennoissa on tuntunut suhteellisen hyvältä huomata, että muut kohtelevat minua naisena eivätkä vain äitinä. Ihastuin yhdessä tapaamisessa toiseen, mutta siinä ei tapahtunut mitään fyysistä. Sen sijaan se tapaus vain nosti pintaan ajatuksia parisuhteeni tilasta - koen mieheni äärimmäisen ärsyttävänä ja huomaan miten paljon meillä on ongelmia. Mietin vain miten lähtisin turvallisesti purkamaan tilannetta kotona, etten kriiseissäni hajoita perhettä ja puolen vuoden kuluttua huomaa miten tuli tehtyä tyhmyyksiä.
Kommentit (12)
Mies taitaa olla mustasukkaista tyyppiä.
Nopeaan olette edenneet. Vajaa 5 vuotta yhdessä, olit pitkään lapsen kanssa kotona... Perustit perheen alkuhuumassa.
Tuo ihastuminen toiseen on myös huumaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kannattaa pysähtyä miettimään asioita. Oletko aidosti tyytymätön vain suhteeseesi? Onko sinulla kaikki mallikkaasti elämässä? Voisiko sinulla olla oma kriisi menossa? Sitten jos olet aivan varma erosta niin eroa sitten. Muista kuitenkin ettei ole mitään takeita, ettet jää yksin. Uuden suhteen saaminen ja kestävyys ei ole lainkaan itsestään selvää. Eli jos yksin oleminen on parempi kuin parisuhde niin silloin ero on oikea ratkaisu. Voisiko yhteinen sävel löytyä oman miehesi kanssa kuitenkin?
Miehen dilemma. Naisen äitiyttä pitää tukea ja ymmärtää, ja kotia pitää pyörittää. Tämä kuitenkin johtaa siihen, että mies ei enää kiinnosta, koska hän kohtelee puolisoaan liiaksi äitinä eikä ”naisena”. :(
parisuhdeterapian paikka ehdottomasti!
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrät nyt siis miestäsi?
Periaatteessa kyllä, periaatteessa en. Nyt ymmärrän miestäni menneisyydessä mutta mies taas ei ymmärrä minua vieläkään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuoltahan ihastuminen toiseen aina tuntuu. Odota se 5 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattaa pysähtyä miettimään asioita. Oletko aidosti tyytymätön vain suhteeseesi? Onko sinulla kaikki mallikkaasti elämässä? Voisiko sinulla olla oma kriisi menossa? Sitten jos olet aivan varma erosta niin eroa sitten. Muista kuitenkin ettei ole mitään takeita, ettet jää yksin. Uuden suhteen saaminen ja kestävyys ei ole lainkaan itsestään selvää. Eli jos yksin oleminen on parempi kuin parisuhde niin silloin ero on oikea ratkaisu. Voisiko yhteinen sävel löytyä oman miehesi kanssa kuitenkin?
Miksi pitäisi lähteä siitä olettamasta että tarvitsee koko ajan olla joku? p
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen dilemma. Naisen äitiyttä pitää tukea ja ymmärtää, ja kotia pitää pyörittää. Tämä kuitenkin johtaa siihen, että mies ei enää kiinnosta, koska hän kohtelee puolisoaan liiaksi äitinä eikä ”naisena”. :([/quote
Luitko aloitustani ollenkaan?
Klassinen tilanne. Nyt kun mies ei saakaan huomiota niin hän pelkää, että mitä nyt ja pelkää menettävänsä sut. Tilannetta ei helpota se, että kun mies "takertuu" suhun huolissaan niin se ajaa sua kauemmaksi, koska koet tilanteen/miehen käytöksen luontaantyöntävältä. Joten ihastus ja oma elämä näyttää paljon houkuttavammalta, kun mieleesi palaa vielä katkeruus.
Kyse on valinnasta ja sitoutuneisuuden halusta. Ja siinä synkimmässä parisuhteen hetkessä ei pidä tehdä sitä helpointa ratkaisua vaan selvittää tilanne vaikka pariterapiassa jos ei muuten solmu aukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vähän samansuuntainen tilanne, mutta lasta meillä ei ole.
Aikaisemmin elämämme pyöri paljon enemmän miehen ympärillä. Mies jopa kohteli pari kertaa tosi paskamaisesti ja minä vaan takerruin lisää. Lopulta sain tarpeeksi, ajattelin ettei tämä ole oikein ja rupesin viis veisaamaan hänen ympärillä pyörivästä karusellista, minä tahdoin omani. Kun avasin silmät siitä sumusta niin miehiä rupesi pörräämään ympärilläni ihan eri tavalla. Oma mieheni huomasi tämän ja se laittoi hänet varpailleen. Nyt hän on se joka soittelee perään ja koittaa miellyttää. Ja mikä kurjinta niin koko kuvio tälläisenaan ärsyttää minua. Aikaisemmin tarvitsin hänen huomiotaan ja nyt se ei tunnukaan hyvältä.
En nyt oikein tiedä mitä tässä koitan selostaa. Mutta vaikka se vieras mies tuntuisi nyt houkuttelevalta niin puolen vuoden kuluttua olisi varmaankin eri ääni kellossa. Joten itse ainakin koitan vielä löytää takaisin oma mieheni luo.
Se on elämää. Älä lähde miehesi luota noilla spekseillä. Teillä on muutoksia nyt yhteiselossa, mutta anna ajan näyttää, miten hommat lutviutuu.
Ymmärrät nyt siis miestäsi?