Lue keskustelun säännöt.
Huomenta Suomessa koulukiusaamisen asiantuntijan mukaan koulun tulisi puuttua jo pikkujuttuihn kuten ryhmän ulkopuolle
16.09.2019 |
sulkemiseen. Ei kiusaamista saada ikinä loppumaan kun asiantuntijoiden tuntemus on tuota luokkaa. Ryhmän ulkopuollel sulkeminen on pahinta kidustusta lapselle/nuorelle ja haavoittaa syvästi itsetuntoa. Ja taas sitä hymistelyä että tilanteet eivät ole mustavalkoisia ja vaikea nimetä kiusaajaa kun se on ryhmäilmiö, minkä vuoksi huono idea että kiusaaja vaihtaa koulua. Väitän kyllä että suurin osa kiusatusta osaa vuosikymmenienkin pasta nimetä ne kiusaajanasa. Huhhu mitä hymistelyä.
Kommentit (22)
Tottakai koulun kuuluu puuttua heti ulkopuolelle jäämiseen. Siinä on sama kuin muussakin kun yksi asia yhdessä ihmisessä ärsyttää kaivetaan oikein esille sitä mikä voisi myös ärsyttää. Kohta ei ole mahdollisuuttakaan päästä osaksi ryhmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai koulun kuuluu puuttua heti ulkopuolelle jäämiseen. Siinä on sama kuin muussakin kun yksi asia yhdessä ihmisessä ärsyttää kaivetaan oikein esille sitä mikä voisi myös ärsyttää. Kohta ei ole mahdollisuuttakaan päästä osaksi ryhmää.
Pontti olikin se että haastateltava piti sitä pikkujuttuna.
Ei koulua oikeasti kiinnosta. Meillä opettaja puhuu kauniisti ja sanoo että kaikista pienistäkin harmeista pitää tulla kertomaan että pystytään heti puuttumaan jne. Sitten kun toistuvaan kiusaamiseen ja törkeään nimittelyyn osallistuikin opettajan suosikkityttö niin ei tehnyt mitään.
Ulkopuolelle jättäminen niin välitunneilla kuin ruokailussa, ryhmätöissä jne. on jokapäiväistä, opettaja ei vaan halua sitä nähdä. Ja kun opettaja sanoo ettei luokassa ole kiusaamista niin sittenhän siihen ei tarvitse mitenkään puuttua. Hienoa?
Vierailija kirjoitti:
Koulu sitä ja tätä. Entä työelämä?
Eli koulukiusaamiseen ei pitäisi puuttua, koska työelämässä kiusataan? Mikä tässä on pointti? Eiköhän lapset kuitenkin pääsääntöisesti tarvitse aikuisten apua enemmän kuin aikuiset. Aikuinen voi mennä puhumaan esim työterveyden asiasta.
Sen ulkopuolelle suljetun pitäisi miettiä itseään. Ei kenenkään -- oli lapsi, nuori tai aikuinen -- tarvitse sietää vastenmielistä tyyppiä.
Totta kai epämiellyttävä seura torjutaan. Se ei ole mitään kiusaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset ovat tutkitusti hyvin epäempaattista kansaa, mikä näkyy tietenkin lastenkin käytöksessä. Parasta kiusaamisen estoa on hyvän ryhmähengen rakentaminen ja jatkuva positiivinen vuorovaikutus. Kun ihmiset/lapset oppivat fraaseja ja käytösmalleja toisten arvostamiseen ja tukemiseen ja toisaalta avunpyytämiseen, kiusaaminen loppuu tai ainakin vähenee.
Vierailija kirjoitti:
Koulu sitä ja tätä. Entä työelämä?
Aloitetaan kiusaaminen koulussa tai ehkä jo päiväkodissa ja jatketaan sitä työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisethan ovat todella hyviä kiusaajia ja taito siirtyy luontevasti kodeista kouluihin ja työelään. Miksei tätä oppimiskokemusta voitaisi siirtää muidenkin asioiden opetteluun?
Pienet luokkakoot ovat varmasti hyvä asia opetuksen ja oppimisen kannalta, mutta ovatko ne muuten? Olen käynyt kouluni aikana, jolloin luokassa oli keskimäärin 40 oppilasta. Ei ollut vielä mitään yhtä ryhmää, johon kaikki luokan oppilaat kuuluivat ja jonka ulkopuolelle olisi voinut jättää yhden. Yhden ryhmän sijasta jokaisessa luokassa oli useita ryhmiä ja jokaiselle lapselle löytyi sopiva ryhmä. Lasten ja nuorten ei tarvinnut edes yrittää olla samanlaisia kuin kaikki muutkin samalla luokalla vaan pienempiin ryhmiin kuului keskenään samanlaisia ja toistensa kanssa hyvin toimeentulevia oppilaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienet luokkakoot ovat varmasti hyvä asia opetuksen ja oppimisen kannalta, mutta ovatko ne muuten? Olen käynyt kouluni aikana, jolloin luokassa oli keskimäärin 40 oppilasta. Ei ollut vielä mitään yhtä ryhmää, johon kaikki luokan oppilaat kuuluivat ja jonka ulkopuolelle olisi voinut jättää yhden. Yhden ryhmän sijasta jokaisessa luokassa oli useita ryhmiä ja jokaiselle lapselle löytyi sopiva ryhmä. Lasten ja nuorten ei tarvinnut edes yrittää olla samanlaisia kuin kaikki muutkin samalla luokalla vaan pienempiin ryhmiin kuului keskenään samanlaisia ja toistensa kanssa hyvin toimeentulevia oppilaita.
Hyvä pointti. Usein luokassa on esim. 6-8 tyttöä, jolloin tuo yhden ulkopuolle sulkeminen on paljon helpompaa kuin jos olisi vaikka 15-20. Omalla tytölläni oli vielä niin huono tuuri, että tyttöjä oli vain 3-6.
Luin tutkimuksen että nimenomaan pienissä kouluissa kiusaamista on enemmän suhteessa oppilasmäärään.
Ja ihan järkeenkäypää. Totta kai iso talo tarjoaa "jokaiselle jotakin" ja vähän erikoisemmat tyypit löytävät toisensa ja toisissa ryhmissä on sitten perusnuoria vähän intresseittensä mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet luokkakoot ovat varmasti hyvä asia opetuksen ja oppimisen kannalta, mutta ovatko ne muuten? Olen käynyt kouluni aikana, jolloin luokassa oli keskimäärin 40 oppilasta. Ei ollut vielä mitään yhtä ryhmää, johon kaikki luokan oppilaat kuuluivat ja jonka ulkopuolelle olisi voinut jättää yhden. Yhden ryhmän sijasta jokaisessa luokassa oli useita ryhmiä ja jokaiselle lapselle löytyi sopiva ryhmä. Lasten ja nuorten ei tarvinnut edes yrittää olla samanlaisia kuin kaikki muutkin samalla luokalla vaan pienempiin ryhmiin kuului keskenään samanlaisia ja toistensa kanssa hyvin toimeentulevia oppilaita.
Hyvä pointti. Usein luokassa on esim. 6-8 tyttöä, jolloin tuo yhden ulkopuolle sulkeminen on paljon helpompaa kuin jos olisi vaikka 15-20. Omalla tytölläni oli vielä niin huono tuuri, että tyttöjä oli vain 3-6.
Mä olin kouluaikoinani hiljainen lukutoukka ja olisin joutunut muuttamaan itseäni todella paljon, jos mun olisi pitänyt olla puhelias ja liikunnallinen touhuaja kuuluakseni siihen porukkaan. Oli paljon mukavampaa olla oma itsensä ja kuulua muiden hiljaisten lukutoukkien porukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Luin tutkimuksen että nimenomaan pienissä kouluissa kiusaamista on enemmän suhteessa oppilasmäärään.
Ja ihan järkeenkäypää. Totta kai iso talo tarjoaa "jokaiselle jotakin" ja vähän erikoisemmat tyypit löytävät toisensa ja toisissa ryhmissä on sitten perusnuoria vähän intresseittensä mukaan.
Nyt puhuttiin luokkien koosta, ei koulujen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin tutkimuksen että nimenomaan pienissä kouluissa kiusaamista on enemmän suhteessa oppilasmäärään.
Ja ihan järkeenkäypää. Totta kai iso talo tarjoaa "jokaiselle jotakin" ja vähän erikoisemmat tyypit löytävät toisensa ja toisissa ryhmissä on sitten perusnuoria vähän intresseittensä mukaan.
Itse kävin myös peruskoulun pienessä kylässä, ja kiusaaminen oli hyvin yleistä ja osittain todella julmaa. Opettajat tietenkin kielsivät kaiken ja ilmapiiri oli aivan uskomattoman äärijunttimainen. Se oli rankkaa nimenomaan akateemisesti paremmille oppilaille, joista moni traumatisoitui pahasti. Onneksi tuon kylän väkimäärä on puolittunut omista kouluajoista 80-luvulla, joten ainakin siellä kiusaamisesta kärsii nykyisin vähemmän lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai koulun kuuluu puuttua heti ulkopuolelle jäämiseen. Siinä on sama kuin muussakin kun yksi asia yhdessä ihmisessä ärsyttää kaivetaan oikein esille sitä mikä voisi myös ärsyttää. Kohta ei ole mahdollisuuttakaan päästä osaksi ryhmää.
Opettajana sanoisin, että ei ole näin mustavalkoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai koulun kuuluu puuttua heti ulkopuolelle jäämiseen. Siinä on sama kuin muussakin kun yksi asia yhdessä ihmisessä ärsyttää kaivetaan oikein esille sitä mikä voisi myös ärsyttää. Kohta ei ole mahdollisuuttakaan päästä osaksi ryhmää.
Opettajana sanoisin, että ei ole näin mustavalkoista.
Avaa toki hieman enenmmän.
En osaa sanoa muuta neuvoa kuin että kasvattakaa edes omista lapsistanne hyviä tyyppejä. Oma lapseni on iloinen ja reipas luonteeltaan, ja rohkea, ja on puuttunut koulussaan muutamaan kiusaamistapaukseen ihan konkreettisesti.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa muuta neuvoa kuin että kasvattakaa edes omista lapsistanne hyviä tyyppejä. Oma lapseni on iloinen ja reipas luonteeltaan, ja rohkea, ja on puuttunut koulussaan muutamaan kiusaamistapaukseen ihan konkreettisesti.
Sama meillä, lapsi puuttui väkivaltaiseen kiusaamiseen. Hieno homma ja kotona keskusteltiin ja kehuin lasta rohkeudesta.
Seuraavalla viikolla minut ja lapsi kutsuttiin koululle ja ope piti puhuttelun meille (silmien pyöräytys), siitä kuinka lapsi oli toiminut väärin. Ei olisi saanut mennä väliin vaan kertoa välituntivalvojalle. Ymmärrän kyllä, että oman turvallisuuden kannalta voisi olla parempi mutta lapsi kertoi, että kun näki kuinka joku kuudesluokkalainen heitteli tokaluokkalaista, niin oli pakko mennä väliin.
Kehuin open kuullen lasta ja sanoin, että taatusti kannustetaan tähän. On se kumma kun opettajat ei tee hommiaan, niin lasten pitää ja sekin on muka väärin. Näinkö siihen kiusaamiseen tartutaan?
Selitti vaan koulun säännöistä ja opettajan vastuusta. Vähän hyisissä tunnelmissa lähdettiin sieltä.
Miten musta tuntuu että väheksyt koko asiaa psyko?
Koulu sitä ja tätä. Entä työelämä?