Minkälaista teillä oli arki parisuhteessa ennen avioeroa

Meillä se oli ihan niin kuin aina ennenkin mutta minä rakastuin toiseen ja yksi päivä vain muutin pois. Olin siis salaa hommannut asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Meillä se oli ihan niin kuin aina ennenkin mutta minä rakastuin toiseen ja yksi päivä vain muutin pois. Olin siis salaa hommannut asunnon.

Rakastuitko yllättäen vai oliko tunteesi puolisosi hiipuneet jo aiemmin?

Erosta jo kymmenen vuotta, mutta vieläkin kylmii kun muistelee. Eroa tehtiin monta vuotta, mutta kun lapset ja talo, huoh, ei todellakaan hyvä syy puhumattomuuteen, seksittömyyteen ja aina kireeseen ilmapiiriin. Lomat pidettiin aina eri aikaan kun ei voitu sietää toisiamme, tutuille sanottiin, että lasten takia näin tulee heille pitkät lomat hoidosta. Töistä kun lähti kotiinpäin koko matkan itki kun tiesi mitä taas on ja aamulla kun heräsi niin ajatteli tämä painajainen jatkuu taas hereillä, olisi halunnut nukkua vaan. Semmosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä se oli ihan niin kuin aina ennenkin mutta minä rakastuin toiseen ja yksi päivä vain muutin pois. Olin siis salaa hommannut asunnon.

Rakastuitko yllättäen vai oliko tunteesi puolisosi hiipuneet jo aiemmin?

Oikeastaan olin koko ajan ollut rakastunut tähän toiseen kun olin exän kanssa mutta tunteet voimistui reilu vuosi ennen eroa.

Vierailija kirjoitti:

Erosta jo kymmenen vuotta, mutta vieläkin kylmii kun muistelee. Eroa tehtiin monta vuotta, mutta kun lapset ja talo, huoh, ei todellakaan hyvä syy puhumattomuuteen, seksittömyyteen ja aina kireeseen ilmapiiriin. Lomat pidettiin aina eri aikaan kun ei voitu sietää toisiamme, tutuille sanottiin, että lasten takia näin tulee heille pitkät lomat hoidosta. Töistä kun lähti kotiinpäin koko matkan itki kun tiesi mitä taas on ja aamulla kun heräsi niin ajatteli tämä painajainen jatkuu taas hereillä, olisi halunnut nukkua vaan. Semmosta.

Kuulostaapa raskaalta:(

Oliko teillä jotain erityistä, miksi suhde muuttui tuollaiseksi? Vaiko vain "ajauduitte erilleen"?

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosta jo kymmenen vuotta, mutta vieläkin kylmii kun muistelee. Eroa tehtiin monta vuotta, mutta kun lapset ja talo, huoh, ei todellakaan hyvä syy puhumattomuuteen, seksittömyyteen ja aina kireeseen ilmapiiriin. Lomat pidettiin aina eri aikaan kun ei voitu sietää toisiamme, tutuille sanottiin, että lasten takia näin tulee heille pitkät lomat hoidosta. Töistä kun lähti kotiinpäin koko matkan itki kun tiesi mitä taas on ja aamulla kun heräsi niin ajatteli tämä painajainen jatkuu taas hereillä, olisi halunnut nukkua vaan. Semmosta.

Kuulostaapa raskaalta:(

Oliko teillä jotain erityistä, miksi suhde muuttui tuollaiseksi? Vaiko vain "ajauduitte erilleen"?

Ei ollut mitään kolmansia osapuolia, mutta alkuhuuma muuttui raastavaksi arjeksi, erilaiset luonteet siis ne piirteet mihin rakastui muuttui vihaksi. Kummallakin vuorotyöt ja työt tärkeät muutenkin eikä hoidettu parisuhdetta ollenkaan. Eron jälkeen olemme tulleet hyvin toimeen eikä mitään riitoja lasten asioista yms ole tullut. Ero hoidettiin sitten hyvin vaikka avioliitto sössittiin.

Ex-vaino huusi, haukkui, halveerasi pari kertaa viikossa ja siinä riideltiin jostain lapsellisesta tuntikaupalla. Riideltiin muulloinkin pienissä erissä. Kommunikaatio ihan nollissa. Hän ei ymmärtänyt lainkaan viestiäni, koskaan. Hän ei ymmärtänyt edes käyttämiäni sanoja. Hän ei ymmärtänyt tunteita eikä ottanut vastuuta loukkaavista sanoistaan. Hän kohteli lapsia huonosti; vihaisesti, mitätöiden ja solvaten. Kotitöitä tehtiin sen mukaan kuin kummankin työt ja perhearki salli, mutta minä sain koko ajan kuulla siitä kuinka raskasta hänellä oli, minä taas en saanut valittaa, vaan listan mulle jyvitetyistä tekemättömistä töistä. Hän särki raivoissaan esineitä ja paikkoja ja valitti, jos en heti korjannut niitä. Hän kun ei siedä epätäydellisyyttä ja keskeneräisyyttä. Tässä vain pintaraapaisu. Kesti muutama vuosi ymmärtää ettei näin voi elää ja kasvatin selkärangan.

Oltiin vähän kuin kämppiksiä. Seksiä oli hyvin harvoin, kokeilin välillä kuinka pitkiä aikoja menee että toinen ehdottaa, parhaimmillaan kai jaksoin odotella kuusi viikkoa kunnes taas lankesin itse aloitteen tekoon. Toinen ei niitä koskaan tehnyt.

Ei riidelty, vuotta aikaisemmin riideltiin enemmän.

Kuvittelin että asiat oli menossa hiljalleen parempaan, mutta toinen olikin jo monta kuukautta säätänyt seuraavaa suhdetta pystyyn, mikä selvisi vasta jälkeenpäin.

-m

Näin lapsen näkökulmasta:

Ennen vanhempieni eroa arki oli sitä, että vanhemmat eivät ikinä viettäneet aikaa yhdessä,eivät puhuneet, kireä ilmapiiri, nukkuivatkin loppuajan eri huoneissa. Mistään ei puhuttu ääneen mitään, ei myöskään riidelty, mutta se sellainen kylmäkiskoinen epämukava tunnelma vallitsi kotona aina. Luulen että näin vanhempieni koskevan toisiaan viimeisen kerran noin kolme vuotta ennen avioeroa: silloin isäni yritti koskea/taputtaa äitiäni selkään ja äiti ravisteli käden pois.

Tätä koko kylmää ilmapiiriä kokonaisuudessaan kesti ainakin 5 vuotta. Sitten toinen vanhemmista pamautti yhtenä päivänä täysin yhtäkkiä, että muuttaa pois. Eroa ei käsitelty ikinä yhtään sen kummemmin; viikko tästä vanhempi muutti pois.

Myöhemmin vanhempani ovat sanoneet, että viivyttelivät eroa meidän lasten takia.

Voin kertoa että turhaan viivyttelivät,se 5 vuotta oli ihan h*lvettiä kotona ja helpommalla olisimme päässeet kun olisivat paljon aiemmin eronneet.

Se, että asutaan saman katon alla eikä (lasten kuullen) riidellä, ei pelkästään riitä tarjoamaan turvallista kotia lapselle. Lapsi kyllä vaistoaa sen ilmapiirin, sen että vanhemmat eivät pidä toisistaan. Eivät koskaan juttele nätisti toisilleen,eivät koskaan kosketa toisiaan: tämä antaa tosi haitallista mallia lapselle. Esim. minulla ja sisaruksillani kaikilla on ollut hyvin vaikeaa itse aikuisiällä muodostaa terveitä parisuhteita.

Ihan sitä samaa. Seksiä viikottain. Aamupusut ja iltapusut ja lähtöpusut ja tulopusut. Yhteiset ruokailuhetket. Elämää lasten kanssa.

Ainoa ero oli se, että mies kyllästyi elämäänsä. Valitti töistä joka päivä. Etsi elämän tarkoitusta. Se sitten löytyi toisesta naisesta.

Ei ollut seksiä, ei puhuttu, ei oikeestaan kiinnostanut piirun vertaa se "kämppis" tai sen tekemiset. Arki hoidettiin kuitenkin normaalisti.