Miksi jotkut passaavat loputtomasti aikuisia lapsiaan?

Exän oli vaikea ottaa vastuuta oikein mistään; itsestään, talousasioistaan, kotihommista jne. Eroonhan se sitten lopulta johti. Menimme yhteen niin nuorina (alaikäisinä), etten silloin ymmärtänyt/ osannut tarkkailla miehestä tälläisiä merkkejä. Miehen vanhemmat oli kuvioissa enemmän tai vähemmän meidän koko yhdessäoloajan, kuitenkin vähemmän lähinnä minun "vaatimuksesta", koska mielestäni miehen olisi pitänyt kasvaa aikuiseksi ja ottaa itse vastuu elämästään ja asioistaan. Minun selän takana varmaan tapahtui kyllä kaikenlaista.

No, heti meidän eron jälkeen miehen vanhemmat ovat mitä ilmeisimmin palanneet kuvioihin täydellä voimalla. Käyvät siivoamassa miehen asuntoa, ovat hankkineet miehen puolesta sinne kaikenlaisia huonekaluja ja tavaroita, hoitavat lapsia usein kun ovat isällään, mies käy lähes päivittäin syömässä vanhemmillaan ja etenkin jos lapset on siellä, vanhemmat maksavat miehen menoja ja huvituksia ja ties mitä.

Ihan aidosti, edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen en voi olla ihmettelemättä että MIKSI? Koska olen aika varma että miehen vanhemmat tietää tai ainakin osaavat arvella syyt meidän eroon; eli sen ettei mies ota vastuuta. Mutta silti he jatkavat loputtomiin tämän mahdollistamista. MIKSI? Miksi on niin vaikea päästää irti omasta lapsesta ja pistää se ns. pärjäämään omillaan, niinkuin aikuisen ihmisen kuuluisi? Meidän ero olisi ollut loistava tilaisuus miehelle kasvaa, jotta olisi voinut oppia ottamaan vastuun itsestään ja lapsistaan (omalla tavallaan toki, kunhan hoitaa asiat ITSE), ja ettei kanna tätä taakkaa seuraavaan parisuhteeseen. Mutta ei. Ei niin ei.