Toivottavasti on terve! Pääasia että on terve! Törkeää hokemista

Monille tulee myöhemmin uusia sisaruksia jolloin asia tulee todella lähelle. Miltä tuntuu vaikka 10v cp-vammaisesta tai downista kun lähes jokainen sukulainen ja tuttava äidin kasvavaa vatsaa ihaillessaan hokee tuon " ei millään muulla ole välitä, kunhan lapsi vaan on terve" ? Ja ei, ihmiset eivät todellakaan lopeta tuota hokemista silloin kun perheessä on ennenstään vammainen tai sairas lapsi; silloin tuota vasta korostetaankin.

Kyllä varmasti lapsi jos toinenkin on saanut miettiä että enkö ole Maija-tädille yhtä rakas ja toivottu mitä terve sisarukseni.

Vierailija:

Ei kai sille lapselle nyt enää siona sanota että sun tätisi sanoi silloin joskus kun et ollut vielä syntynytkään että pääasia että olet terve..

Ja kun et ollut nii et sitte ollu tädin mielestä toivottu.. sorry nyt koita kestää!!

Ja kuka nyt jumalauta menee lapselle edes puhumaan mitää olit ei toivottu lapsi-juttuja.. sinä varmaan kun on kokemustakin.. vittu mikä ääliö

Vierailija:

Äiti, enkö minä ollut toivottu?

nimim. kokemusta omaava (miettikää missä tuota typerää fraasia lauotte)

Tuskin hekään tulevalle sisarukselleen haluavat samaa vammaa.

Siis jotain vikaa täytyy noissakin lapsissa olla jos toivovat pikkusisarukselle pahaa.



Normaalisti varmasti ymmärtävät mitä sukulaiset toiveellaan tarkoittavat ja yhtyvät varmasti tähän. Olisivat itsekin mielummin terveitä jos saisivat valita.

(ei vammainen) ja muakin ärsyttää toi toivottavasti on terve jutut! Ne ovat tyhmiä itsestäänselvyyksiä ja jotenkin vähättelevät sairasta ihmistä.Meille syntyi terve lapsi joka sairastui ja rakkaus on silti ihan yhtä suurta!

Eihän se terveyden toivominen ole sairailta pois. Eihän kukaan sano että sairas lapsi olisi ei toivottu, vaan se _sairaus_ on ei-toivottu ja _lapsi_ ihan tervetullut.



Mitä pitäisi toivoa? Pääasia että on lapsi eikä lehmä? Pääasia että on hengissä? Se hengissäolokaan ei aina ole ilonaihe, jos on lapsi joka kärsii kovia kipuja ja kuolee parissa päivässä, silloin monet toivovat ettei lapsi olisi syntynyt hengissä koska se olisi lyhentänyt lapsen kärsimyksiä.

Miltä teistä tuntuisi jos joku sanoisi: " toivottavasti lapselle ei tule samanlaisia punaisia hiuksia kuin sinulle" " toivottavasti siitä tulee vähän pidempi kuin edellisestä" jne.



Vamma on lapsen ominaisuus, asia johon hän ei voi vaikuttaa. Asia johon on niin tottunut, että ei välttämättä edes halua siitä luopua. Ei sitä koeta (välttämättä) pahaksi, vaan faktaksi!

jos joku toivoisi kuulteni ettei lapsellaan sellaista olisi, niin miksi loukkaantuisin? Vaikka en vammastani kärsikään (ei ole kipuja tms), niin kyllä elämä olisi helpompaa ilman sitä.

Vierailija:

Miltä teistä tuntuisi jos joku sanoisi: " toivottavasti lapselle ei tule samanlaisia punaisia hiuksia kuin sinulle" " toivottavasti siitä tulee vähän pidempi kuin edellisestä" jne.

Vamma on lapsen ominaisuus, asia johon hän ei voi vaikuttaa. Asia johon on niin tottunut, että ei välttämättä edes halua siitä luopua. Ei sitä koeta (välttämättä) pahaksi, vaan faktaksi!

Kohta joku älykääpiö tulee vertaamaan tätä siihen että esim. kolmen tytön vanhemmille toivotellaan lasten kuullen vihdoin sitä kaivattua poikaa.

Vamma tai sairaus on lapsesta irrallinen, ei toivottu asia. Se ettei vammaa haluat seuraavalle lapselle ei todellakaan tarkoita sitä että vammainen esikoinen olisi vähemmän rakas. Kaverini pojalla on geenivirhe joka on vaivannut hänen elämäänsä alusta asti. Hän oli 6v kun perheeseen odotettiin seuraavaa lasta ja poika itse aina puhui kuinka tärkeää on että sisarus on terve. Hän iloitsi kun vanhemmat pystyivät seulontojen jälkeen kertomaan ettei tulevalla lapsella ole samaa vammaa.

Vierailija:

Eihän se terveyden toivominen ole sairailta pois. Eihän kukaan sano että sairas lapsi olisi ei toivottu, vaan se _sairaus_ on ei-toivottu ja _lapsi_ ihan tervetullut.

.

Kyllä minusta abortti pyyhkäisee pois lapsen vamman mukana, eli vanhemmille se vammattomuus on tärtkeämpää kuin lapsi itsessään.

Vierailija:

Onko lapsi todella tervetullut tapauksissa missä vanhemmat päätyvät aborttiin jos vamma selviää raskausaikana?

Vierailija:

Eihän se terveyden toivominen ole sairailta pois. Eihän kukaan sano että sairas lapsi olisi ei toivottu, vaan se _sairaus_ on ei-toivottu ja _lapsi_ ihan tervetullut.

.

Kyllä minusta abortti pyyhkäisee pois lapsen vamman mukana, eli vanhemmille se vammattomuus on tärtkeämpää kuin lapsi itsessään.

Jos taas abortoidaan, syy voi olla vaikka mikä: lapsi ylipäänsä ei ole toivottu (ehkäisy pettää), voimavarat ei riitä vammaisen/sairaan hoitoon (esim. perheessä ennestään vakavasti sairas), vammaisen/sairaan lapsen antaminen adoptioon antaa melkoisen stigman eikä adoptio ole muutenkaan henkisesti helppo ratkaisu, vamma voi olla niin vakava että lapsi kuolisi hyvin nopeasti syntymisen jälkeen jne jne.

Sinäkö tiedät aina ja jokaisessa tapauksessa kaikkien abortintekijöiden syyt, perusteet ja niiden oikeellisuuden?

Kaksi kuukautta hän jaksoi sinnitellä ilmiselvästi kovissa kivuissa. Sitten antoi pieni ihminen periksi ja jouduimme hautaamaan pienokaisemme.



Minusta ei todellakaan ole esikoisemme vähättelyä se, että haluamme tästä nyt odottamastani lapsesta tervettä. Päin vastoin, olisi rakkaan enkelimme kärsimysten vähättelyä, jos väittäisimme, että sairas tai terve on yhtä tervetullut.



Lastamme rakastimme niin paljon kuin ikinä äiti ja isä voi lastaan rakastaa, hänen sairauttaan vihasimme!

Miten voidaan sanoa että lapsi on tervetullut jos hänet abortoidaan? Eikö tuo puhu juuri päinvastaista?



Eli lapsi olisi tervetullut ilman vammaa, mutta vammansa kanssa ei. Oli syy aborttiin sitten mikä tahansa.

Ja tuohon 6v. tapaukseen vielä kommentti: lapset puhuvat usein juuri sitä mitä ajattelevat vanhempiensa tahtovan kuulla. Vasta kun tuo kyseinen lapsi on aikuinen, voit tietää mitä hän oikeasti silloin ajatteli.

en voi ymmärtää, tuollaista pääasia että on lapsi ajattelua. Tottakai minä toivoin lasteni olevan terveitä. Jos olisi niin ikävästi käynyt, että heillä olisi ollut joku vakava sairaus, niin sitten siihen asiaan olisi totuteltu ja lasta rakastettu tietysti sairaudestaan huolimatta. Mutta olisi se kummallista ehdoin tahdoin toivoa sairasta lasta.

Vierailija:

62, luitko tekstini?

Miten voidaan sanoa että lapsi on tervetullut jos hänet abortoidaan? Eikö tuo puhu juuri päinvastaista?

Eli lapsi olisi tervetullut ilman vammaa, mutta vammansa kanssa ei. Oli syy aborttiin sitten mikä tahansa.

Entä jos ehkäisy pettää, eli tervekään lapsi ei ole tervetullut?

Entä jos lapsi olisi tervetullut, mutta vamma on niin vakava etteivät perheen voimavarat kestä (esim. vakavaa sairautta perheessä) sen tuomaa lisähuolta ja -työtä?

Entä jos lapsi on niin vakavasti vammainen että eläisi vain hetken syntymän jälkeen, ja senkin todennäköisesti kärsien?

Joillekin vaikeassa tilanteessa olevalle se voi aiheuttaa mielipahaa.



En ollut koskaan pitänyt tuosta sanonnasta ja vähän kavahdutti kun esikoisen kohdalla sitä niin toivoteltiin, varsinkin kun oli jotenkin itsellä olo ettei kaikki ole kunnossa. Syntymän jälkeen lapsella sitten todettiin downin syndrooma, mikä oli ietysti meille kova paikka. Lasta rakastimme ensi hetkestä asti, mutta vammaa pelkäsimme ja vihasimmekin. Laskeskeltiin että kesti lähemmän puolisen vuotta ennen kuin olimme täysin hyväksyneet lapsemme vammaisuuden, ilman että se aiheutti suoraa kipua.



Tuona aikana meitä ei juuri lohduttaneet ihmisten komemntit, aloitetut onnentoivotukset vaihtuivat suruvalitteluihin. Tuntui kuin lapsemme ei olisi kelvannut ympäristölle, kun vähen syntymästään esitettiin osanottoja ja toivoteltiin sitten perään parempaa onnea seuraavalla kerralla.



Aika moni tuttu oli samoihin aikoihin raskaana ja sekin tuntui jotenkin ikävältä kun nämä raskaanaolijat kilvan puhuivat vauvani edessä kuinka heille lapsen terveys on pääasia eikä millään muulla ole merkitystä. Vaikkeivät mitään pahaa tarkoittaneet, niin silti tuli olo kuin omalta lapseltani puuttuisi se ainoa asia jolla on merkitystä.



Eli ihan yleisenä varoituksena, tunnetustihan tuoreet äidit ovat hormonimyrskyissään kovin herkkiä. Silloin kun lapsi on syntynyt vammaisena tai sairaana tuo vaan korostuu, etenkin aikana kun ei ole itse päässyt sinuiksi asian kanssa. Siksi toivon ettei kovin moni menisi noita hokemaan vastasyntyneen vammaisen vauvan edessä.

tutulle syntyi down lapsi ja hänestä tuntui ettei saanut ollenkaan iloita siitä että heille syntyi vauva!



kun kaikki vaan sääli ja harmitteli kun syntyi down lapsi

Onko niin vaikea tajuta että vauva oli heidänkin tapauksessaan tervetullut ja iloinen asia. Vamma taas ei.



Miten ihmisten sitten pitäisi reagoida toisen vauvan vammasta kuultuaan? Iloita että ihana juttu että lapsellasi on down, sitähän me ollaan kokoajan toivottu. Toivotaan vielä samaa vammaa seuraavallekin!

Vierailija:

Siksi toivon ettei kovin moni menisi noita hokemaan vastasyntyneen vammaisen vauvan edessä.

Mutta en silti ymmärrä miksi terveyden toivottaminen/toivominen olisi huono asia, jos jätetään nämä sairaan/vammaisen laspen juuri saaneet ja sairaan/vammaisen lapsen itsensä edessä tapahtuvat pois (kun ekat on herkäsäs tilassa ja tokat ei välttämätät ymmärrä että se lapsi itsessään on tervetullut vaikka olisikin vammainen/sairas).

Vaan niistä toivotuista raskauksista, mitkä kuitenkin päätyvät aborttiin lapsen vamman takia.



Joku tuossa vaan kirjoitti että LAPSI on tervetullut ja toivottu, mutta VAMMA ei. Kuitenkin siinä vaiheessa kun päädytään aborttiin en pysty näkemään että lapsi olisi tervetullut. Tai ainakin vamma on niin iso asia että se hautaa alleen koko lapsen, eli vamma merkitsee vanhemmille enemmän kuin lapsi.