Lue keskustelun säännöt.
Aloitin painonpudotuksen, ylipainoa ainakin 100 kiloa jos ei enemmänkin. Keksikää mulle sopivia palkintoja millä palkitsen itseäni.
15.08.2019 |
Tiedän että siinä on palkintoa kyllikseen, kun saan liikuntakykyni ja terveyteni takaisin, mutta haluaisin siltikin vielä jotain ekstrakivoja juttuja.
Nyt olen ajatellut, että sitten kun mahdun kokoon 44, ostan itselleni polkupyörän. Tykkäisin pyöräillä, mutta tällä massalla en uskalla edes mennä pyörän päälle kun pelkään että se hajoaa... Tuossa vaiheessa jo pyöräkin sitten kestää mun painoa.
Samoin sitten, kun olen ollut tasan vuoden tällä uudella ruokavaliolla, riippumatta mitä painan, kustannan itselleni hemmotteluviikonlopun kylpylään ja vaateostoksille.
Mitäs vielä voisin keksiä? En halua mennä vaa´alle, joten tiettyjen kilomäärien mukaan saatavat palkinnot ei toimi.
En sitten kaipaa kauhisteluja ja kiusaamista kokoni takia tähän ketjuun, jooko.
Kommentit (22)
Joo. Olen koittanut tätä palkitsemisjuttua mutta ei toimi mulla.
No. Mulla on yhet kivat housut,eikä ne mene tuon alamaharöllykän yli.
Olen antanut kuukauden aikaa,sitten pitää mahtua,kun menen syyskuun lopussa vuosikäynnille terkkarille.
Jos se innostais enemmän.
Mulla kik veri-ym arvot ok mutta ei ne ilahduta.
Jos se röllykkä pienenis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja kyllä pyöräillä voi jo paljon ennen kokoa 44!
Laita tavoitteita tarpeeksi lähelle. Vuosi on pitkä aika, mitä tahansa voi tapahtua.
Kuukausi on hyvä mitta ja jopa viikkotaso, jos tuntuu että motivaatio lipsuu.
Kuukausipalkinto uusi vaate, leffalippu, kaunis kukka-asetelma jne.
Tsemppiä!
Minä olen tuon verran pudottanut ja usko pois, parhaimpia fiiliksiä on oikeasti tullut liikkumisessa tapahtuneista edistyksistä. Siinä ei oikeastaan ole muita palkintoja tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja kyllä pyöräillä voi jo paljon ennen kokoa 44!
Osaisitko sanoa, missä vaiheessa uskaltaisin polkupyörän ostaa? Ajattelin maastopyörää/fatbikea. Onhan noissa joku kilorajoitus, että en mä ihan kovin kookkaana uskalla pyörää edes suunnitella ajavani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni nuo palkitsemiset ei koskaan ollut hyvä idea tai toiminut. Ne sisältävät näkemyksen, että laihduttaminen on ikävää, joten siitä pitää saada joku kompensaatio. Kun pudotettavaa on paljon, millään ikävältä tuntuvalla menetelmällä on erittäin epätodennäköistä onnistua, vaikka välillä lohduttelisi itseään palkinnoilla. Itselläni ne pikku palkkiot viel äusein johti repsahduksiinkin.
Laihduin lopulta vasta kun laihdutin niin hitaasti ja "kärsimyksettömästi" ettei mitään palkkioita tarvittu.
Kuukausitavoitteet kuulostaa hyviltä. Olen ajatellut, että tärkeintä on että pysyn tällä ruokavaliolla, ei se paljonko painoa tippuu. Sillä väkisinkin laihdun jos syön oikein. Pointti on vaan tosiaan syödä oikein eikä repsahdella takaisin entisiin syömistapoihin. Siksi aikatavoitteet sopis mulle erityisen hyvin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiukset uusiksi, hampaiden valkaisu, tatuointi jos niistä tykkää, uusia kenkiä kun jalat ei enää ole niin turvoksissa, (ulkomaan)matka joka on fyysisesti vaativa kuten vaellus jossain, laserleikkaus jos olet likinäköinen,
Ylipainoisilla ei tällaiset palkitsemiset toimi, koska ylipainoinen on jo lähtkökohtaisesti osoittanut hillintäkyvyn ja itsekontrollin puuteta mässäilemällä itsensä lihavaksi. Et kuitenkaan malttaisi odottaa sitä palkintoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ruokavalio painonpudottamiseen on raskaudiabeetikoille suunniteltu ruokavalio! Minä joka olen yrittänyt laihduttaa kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin, olenkin yllättäen laihtunut nyt yli nelikymppisenä ja raskaana ollessa useita kiloja. Hyvää ruokaa kolmen tunnin välein, ei kitukuureja, eikä pussikeittoja! Tämä ruokarytmi jää elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni nuo palkitsemiset ei koskaan ollut hyvä idea tai toiminut. Ne sisältävät näkemyksen, että laihduttaminen on ikävää, joten siitä pitää saada joku kompensaatio. Kun pudotettavaa on paljon, millään ikävältä tuntuvalla menetelmällä on erittäin epätodennäköistä onnistua, vaikka välillä lohduttelisi itseään palkinnoilla. Itselläni ne pikku palkkiot viel äusein johti repsahduksiinkin.
Laihduin lopulta vasta kun laihdutin niin hitaasti ja "kärsimyksettömästi" ettei mitään palkkioita tarvittu.
Tätä ei vissiin missään kysytty..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja kyllä pyöräillä voi jo paljon ennen kokoa 44!
Osaisitko sanoa, missä vaiheessa uskaltaisin polkupyörän ostaa? Ajattelin maastopyörää/fatbikea. Onhan noissa joku kilorajoitus, että en mä ihan kovin kookkaana uskalla pyörää edes suunnitella ajavani.
Maasturien ja läskipyörien painorajoitus on tyypillisesti joku 110-120 kg. Rajoitus pätee kunnon polkurymistelylle eli enemmänkin kestää jis käyttö on perusajoa . Ei kun pyöräostoksille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni nuo palkitsemiset ei koskaan ollut hyvä idea tai toiminut. Ne sisältävät näkemyksen, että laihduttaminen on ikävää, joten siitä pitää saada joku kompensaatio. Kun pudotettavaa on paljon, millään ikävältä tuntuvalla menetelmällä on erittäin epätodennäköistä onnistua, vaikka välillä lohduttelisi itseään palkinnoilla. Itselläni ne pikku palkkiot viel äusein johti repsahduksiinkin.
Laihduin lopulta vasta kun laihdutin niin hitaasti ja "kärsimyksettömästi" ettei mitään palkkioita tarvittu.
Tiedän kokemuksesta, ettei mikään "ikävältä tuntuva" toimi vaikka ois miljoona euroa palkintona. Laihdutan ihan elämäntaparempalla, en millään kuureilla niin tää ei ole mitään kärsimystä. Lähinnä vaan niitten hetkien varalle, jos tunnesyöminen yrittää taas nostaa päätään, niin ajattelin että vois olla joku tsemppi jonka avulla pääsis sitten noitten hetkien yli ja eteenpäin.
Hienoa, että sä oot onnistunut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja kyllä pyöräillä voi jo paljon ennen kokoa 44!
Osaisitko sanoa, missä vaiheessa uskaltaisin polkupyörän ostaa? Ajattelin maastopyörää/fatbikea. Onhan noissa joku kilorajoitus, että en mä ihan kovin kookkaana uskalla pyörää edes suunnitella ajavani.
En osaa muuta sanoa, kuin että itse olen kokoa 48, paino vähän yli 90. Ei ole tullut mieleenkään pelätä että pyörä hajoaisi allani. Toisaalta nykyäänhän heikkolaatuisimmat pyörät voi hajota kenen tahansa ajaessa.
Vierailija kirjoitti:
Hieronta tai kasvohoito?
Tässä on ideaa!
Ulkomaanmatkan säästän siihen hetkeen, kun joskus pääsen normaalipainoon :)
Kannattaa kirjoittaa päiväkirjaa ja etenkin kiitollisuuspäiväkirjaa. Kiitollinen voi olla todella pienistä asioista. Minulle oli suuri etappi kun laihduin satakiloiseksi ja pääsin pyöräilemään ja kuntopyöräilrmään. Kotona käytettävällä kuntopyörällä on se sadan kilon painoraja.
Vesijuoksuvyön voi ostaa vaikka heti. Jos juoksu tuntuu ajan mittaan liian kevyeltä niin sitten voi palkita itsensä lisätarvikkeilla, jotka lisäävät vastusta. Uimahalliin saavat mennä kaikenkokoiset ja -näköiset! Jokainen rehkii siellä oman ohjelmansa mukaan ja tirkistelijöistä ei kannata välittää. He eivät tee juuri mitään mutta sinä kohenna aktiivisesti kuntoasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja kyllä pyöräillä voi jo paljon ennen kokoa 44!
Osaisitko sanoa, missä vaiheessa uskaltaisin polkupyörän ostaa? Ajattelin maastopyörää/fatbikea. Onhan noissa joku kilorajoitus, että en mä ihan kovin kookkaana uskalla pyörää edes suunnitella ajavani.
Maasturien ja läskipyörien painorajoitus on tyypillisesti joku 110-120 kg. Rajoitus pätee kunnon polkurymistelylle eli enemmänkin kestää jis käyttö on perusajoa . Ei kun pyöräostoksille!
Kannattaa ostaa jostain Tunturin Jääkäri-polkupyörä.
Uudet, pienemmät vaatteet. Mulle ainakin ne riittäisi palkinnoiksi.