Mikä järki muuttolinnuilla? Miksei evoluutio ole muokannut niin, ettei tarvisi eestaas lennellä.
Kommentit (12)
Koska lintulapsoset olis liian helppoja välipaloja etelänimmeisille niin parempi tehdä ne pohjolassa, toisaalta talvet liian kylmiä jotta elelis aina täällä paratiisissa.
Ootteko ajatellut minkälaista ekosysteemiä tuo linnusto ylläpitää, kun ne käyvät eri mantereen kolkilla? Lisäksi kaikki elukat vaeltaa sinne, mistä löytää ruokaa ja parhaimmat maastot lisääntyä.
Hieman kuin lohi joka palaa kotiojaansa, minne ne metsästäjät sitten menisi jos näin ei tapahtuisi?
Kyllä minäkin mielelläni asuisin talvet etelässä.
Lintujen talvehtimisalueella ei ole tarpeeksi ruokaa pesintään, joten kannattaa muuttaa pohjoiseen jossa on paljon ruokaa poikasille.
Nimenomaan evoluutio on suosinut sellaisia, jotka ovat lentäneet sinne, missä on kulloinkin suotuisat olosuhteet eli käytännössä sinne, missä on vettä ja ruokaa sekä sopiva lämpötila.
Vastoin yleistä luuloa, evoluutio ei pyri kohti parasta mahdollista ratkaisua. Se pyrkii kohti parempaa ratkaisua. Tosin siinäkin voi tulla kummallisia kierteitä, kuten riikinkukko. Riikinkukkonaaraat ovat tulkinneet, että iso pyrstö on vahvemman linnun merkki ja pyrstö on sitten kehittynyt isommaksi. No, samanlaisia kierteitä on ihmisilläkin, mutta ei nyt mennä siihen.
Biologian tunnit lintsattu?
Tämä kuuluu yleissivistykseen, jonka tarjoaa peruskoulu.
Monet lintulajit pesivät kahdesti vuodessa. Ja muuttohan johtuu siitä, että mennään säiden ja ravinnon perässä. Mihin lintu siipiä tarvitsisi, jos se asuisi vaikka Etelämantereella? Siellä ollaan puoli vuotta syömättä ja toinen puoli vuotta mässätään. Emot ruokkivat poikasia ketoosioksennuksella. On iskävapaa ja äiskävapaa.
Kurko kirjoitti:
Nimenomaan evoluutio on suosinut sellaisia, jotka ovat lentäneet sinne, missä on kulloinkin suotuisat olosuhteet eli käytännössä sinne, missä on vettä ja ruokaa sekä sopiva lämpötila.
Vastoin yleistä luuloa, evoluutio ei pyri kohti parasta mahdollista ratkaisua. Se pyrkii kohti parempaa ratkaisua. Tosin siinäkin voi tulla kummallisia kierteitä, kuten riikinkukko. Riikinkukkonaaraat ovat tulkinneet, että iso pyrstö on vahvemman linnun merkki ja pyrstö on sitten kehittynyt isommaksi. No, samanlaisia kierteitä on ihmisilläkin, mutta ei nyt mennä siihen.
Väärin. Evoluutio ei pyri yhtään mihinkään, se ei ole mikään itseohjautuva voima joka suunnittelee asioita tai ohjaa niitä tiettyyn suuntaan. Evoluutio on alleelifrekvenssien muutosta populaatiossa.
Evoluutio siis sopeuttaa yksilön nykyiseen ympäristöönsä, ei mihinkään tulevaan. Jos sopeuttaa, tämä riippuu toki geenimutaatioista.
/1
Vierailija kirjoitti:
Biologian tunnit lintsattu?
Tämä kuuluu yleissivistykseen, jonka tarjoaa peruskoulu.
Peruskansalainen ei omaksu peruskoulun oppimäärää kun sen perusmallin aivoissa ei riitä muisti. Siksi yhdyssanatkin tuottavat vaikeuksia sanastosta puhumattakaan. Mutta onneksi on oma miljoonan miehen puolue, jossa on 10 000 maksavaa jäsentä.
Kurko kirjoitti:
Nimenomaan evoluutio on suosinut sellaisia, jotka ovat lentäneet sinne, missä on kulloinkin suotuisat olosuhteet eli käytännössä sinne, missä on vettä ja ruokaa sekä sopiva lämpötila.
Vastoin yleistä luuloa, evoluutio ei pyri kohti parasta mahdollista ratkaisua. Se pyrkii kohti parempaa ratkaisua. Tosin siinäkin voi tulla kummallisia kierteitä, kuten riikinkukko. Riikinkukkonaaraat ovat tulkinneet, että iso pyrstö on vahvemman linnun merkki ja pyrstö on sitten kehittynyt isommaksi. No, samanlaisia kierteitä on ihmisilläkin, mutta ei nyt mennä siihen.
Evoluutio ei itse asiassa PYRI kohti mitään ratkaisua. Se vaan tuottaa erilaista variaatiota, josta osa sitten on siinä tilanteessa hyvä ja antaa jonkun edun kilpailijoihin nähden ja osa ei. Siitä ei ole mitään suunnitelmaa, eikä mitään pyrkimystä, eikä edes parempia tai huonompia vaihtoehtoja, se on vain tilannesidonnaista sattumaa.
Muuttolintujen ja ylipäänsä vaeltavien eläinten (ihminen mukaan luettuna ennen maanviljelystä) evoluutiossa pärjäämistä edesauttava puoli on se, että kun ne vaihtavat paikkaa, ne eivät pitkällä tähtäimellä syö asuinalueensa resursseja täysin tyhjiksi, vaan saalis/ravintokannalla kullakin paikalla on aikaa elpyä. Ne eivät myöskään tule jonkun petotyypin kokonaan sukupuuttooon syömiksi, vaan käyvät lisääntymässä välillä muualla.
Olen miettinyt samaa. Tuntuu ihan järjettömältä energiantuhlaukselta.
Mutta valintapainetta muuttamatta jättämiseen ei ole ollut, ts. muuttaminen on ollut evolutiivisesti hyödyllistä (tai vähintäänkin ei-haitallista). Siksi käytäntö elää edelleen.