Mielipiteitä, kiitos
Meillä oli lauantaina pitkästä aikaa puolison kanssa päivä kahdestaan. Pyysin kauan aikaa sitten häntä keksimään meille ohjelmaa/tekemistä, kun aina muulloin minä järjestän kaiken. No, lauantai koitti ja hyvin menneen aamupäivän jälkeen puoliso jostain rupesi kiukuttelemaan ja käytös jatkuu edelleen. Yritin itse nauttia vapaapäivästä minkä pystyin, mutta kyllähän se omaakin intoa latisti aikalailla. Joten, mitään suunniteltua ei hänellä ollut ja päivän pilasi kiukuttelemalla. Nyt olen viettänyt lapsen kanssa aikaa ja puoliso edelleen äkäilee. Juttelin puolisolle lauantaina hellittelynimillä ja yritin saada kiukkua loppumaan.
Nyt minulla on niin aliarvostettu olo. Tällainen vapaapäivä meille harvinaista ja sekin nyt meni näin. Mitä ajatuksia tämä herättää teissä? Itse ajattelen, etten ole sen vertaa haluttua seuraa, että voisi nähdä vähän vaivaa suunnittelemalla jotain tai edes viihtymällä minun seurassa. Taustatietoa sen verran, että olemme olleet yhdessä noin 9v ja meillä 1.5v taapero, joka ekaa kertaa oli nyt hoidossa koko päivän. Asumme lähellä palveluita, joten pienen ohjelman suunnitteleminen ei olisi hirveän hankalaa ollut. Ja miksi kiukuttelu jatkuu edelleen? Hän itse ei kommentoi mitään selittävää asiaan.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Voi sentään. Miehen suunnitelmat taisi liittyä enempi makuuhuoneen puolelle. Eikö se antanut mitään vihjeitä siihen suuntaan?
Meillä oli edellisenä iltana sellaista ja tämä kiukkuuntuminen iski ulkona. Ja ei kyllä tuollaisen kiukuttelun jälkeen tee mielikään itsellä. Toki olisi ollut lisää tarkoitus hommailla, mutta kyllä meni fiilis itseltä. Enkä nyt koe, että olisi minun asiani sovitella, kun en koe mitään tehneeni väärin..?
Kai nyt jotain saat irti, miks kiukuttelee?
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt jotain saat irti, miks kiukuttelee?
No eipä oo tänään mulle suoraan mitään puhunu. Kysyin päivästä miten meni kun tuli kotiin, kommentti suunnilleen siinähän se. Eikä muuta oo mulle puhunu. Ja en jaksa olla taas se sovittelija, kun ei ole ensimmäinen kiukkukausi...
Aikuisella ihmisellä ei ole mitään kiukkukausia. Sanot ihan suoraan, että sinulle riittää perheessä oleva oikea lapsi lapseksi, etkä katso enää tuollaista aikuisen ihmisen kiukuttelua.
Kyllähän se vaan niin menee, et jos jotain haluat tehdä, täytyy se sinun itsesi järjestää. Hassua tuommoinen "annoin tehtäväksi". Mitähän puolisosi olisi halunnut? Olisiko mikä vaan tekeminen kelvannut sinulle? Vai oliko rima puolisosi mielessä hilautunut liian korkealle?
Olen jo ajat sitten lopettanut sen odottelemisen, et mies osais lukea ajatuksiani. Sanon selkeästi ääneen omat toiveeni ja jos miestä ei kiinnosta, menen jonkun muun kanssa tai yksin. Usein kyllä tehdään asioita yhdessä ja joskus mieskin jotain keksii.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se vaan niin menee, et jos jotain haluat tehdä, täytyy se sinun itsesi järjestää. Hassua tuommoinen "annoin tehtäväksi". Mitähän puolisosi olisi halunnut? Olisiko mikä vaan tekeminen kelvannut sinulle? Vai oliko rima puolisosi mielessä hilautunut liian korkealle?
Olen jo ajat sitten lopettanut sen odottelemisen, et mies osais lukea ajatuksiani. Sanon selkeästi ääneen omat toiveeni ja jos miestä ei kiinnosta, menen jonkun muun kanssa tai yksin. Usein kyllä tehdään asioita yhdessä ja joskus mieskin jotain keksii.
Meillä ollut puhetta siitä, etten halua olla aina se osapuoli joka hoitaa asiat. Sillä varjolla pyysin miestä keksimään jotain ja kerroin kyllä että ihan kotona olokin on ihanaa. Rima ei siis ollut kovin korkealla, olisin vain kaivannut toiselta osapuolelta hieman suunnittelua meidän yhteiseen päivään.
Oletko ikinä ajatellut, että miehesi EI HALUA vapaapäivänä tehdä mitään erityistä, vaan hänelle olisi riittänyt kotona olo kaksistaan. Ei parisuhteessa voi mennä niin, että kun SINÄ haluat, niin miehenkin on pakko haluta. Ilmiselvästi haluatte eri asioita. PUHUKAA keskenänne omista toiveistanne ja haluamisistanne.
Latasit aivan liikaa odotuksia tuohon päivään. Mikä vika siinä olisi ollut, että esim. grillaatte pitkän kaavan mukaan, juotte muutamat viinilasilliset ja pelailette vaikka lautapelejä, keskustelette mukavia yms.?
Jos mies tahtoi vain olla eikä tehdä mitään? Miksi yleensä tarvitsee olla jotakin ohjelmaa?
Vierailija kirjoitti:
Latasit aivan liikaa odotuksia tuohon päivään. Mikä vika siinä olisi ollut, että esim. grillaatte pitkän kaavan mukaan, juotte muutamat viinilasilliset ja pelailette vaikka lautapelejä, keskustelette mukavia yms.?
Niinkuin tuohon aiemmin jos vastasin, niin kotona olokin olisi ollut aivan mieluista mulle. Tässä olisin vaan halunnut, että se on mies joka sen suunnittelee. Nyt itse kävin sit kaupassa hakemassa helppoa ruokaa ja mies mökötti kotona. Ja yritin saada miehen lopettaamaan kiukuttelun, mutta jatkuu edelleen. Söimme hiljaisuudessa ja itse istuin illalla parvekkeella ja join lasin valkkaria.
Ilmeisesti sinä olet juuri sellainen, että kaikki pitää suunnitella etukäteen, mies on spontaani, eikä kaipaa mitään etukäteen suunniteltua. Mennäänkö teillä aina suunnitelmien mukaan ? Jos on vain kyllästynyt siihen, että aina tarvitsee muka suunnitella ja mitään ei voi tosiaan tehdä suunnittelematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Latasit aivan liikaa odotuksia tuohon päivään. Mikä vika siinä olisi ollut, että esim. grillaatte pitkän kaavan mukaan, juotte muutamat viinilasilliset ja pelailette vaikka lautapelejä, keskustelette mukavia yms.?
Niinkuin tuohon aiemmin jos vastasin, niin kotona olokin olisi ollut aivan mieluista mulle. Tässä olisin vaan halunnut, että se on mies joka sen suunnittelee. Nyt itse kävin sit kaupassa hakemassa helppoa ruokaa ja mies mökötti kotona. Ja yritin saada miehen lopettaamaan kiukuttelun, mutta jatkuu edelleen. Söimme hiljaisuudessa ja itse istuin illalla parvekkeella ja join lasin valkkaria.
Mies, joka suunnittelee? Hitto, kun kuulostaa typerältä. Kyllä sinä ihan itse pilasit sen päivän. Sori nyt vaan, mutta niin se on.
Sä olet ap ollut tietysti kärttämässä jo viikkoja etukäteen mieheltä, että mitä hän on suunnittelut, joko hän on suunnitellut, mitä, etkö vieläkään ole mitään suunnitellut..Voi luoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Latasit aivan liikaa odotuksia tuohon päivään. Mikä vika siinä olisi ollut, että esim. grillaatte pitkän kaavan mukaan, juotte muutamat viinilasilliset ja pelailette vaikka lautapelejä, keskustelette mukavia yms.?
Niinkuin tuohon aiemmin jos vastasin, niin kotona olokin olisi ollut aivan mieluista mulle. Tässä olisin vaan halunnut, että se on mies joka sen suunnittelee. Nyt itse kävin sit kaupassa hakemassa helppoa ruokaa ja mies mökötti kotona. Ja yritin saada miehen lopettaamaan kiukuttelun, mutta jatkuu edelleen. Söimme hiljaisuudessa ja itse istuin illalla parvekkeella ja join lasin valkkaria.
Tarvitaanko tuohon koti-iltaan jotain erityistä suunnittelua? En ymmärrä. Yhdessä päätetään mitä syödään ja juodaan. Käydään yhdessä kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Voi sentään. Miehen suunnitelmat taisi liittyä enempi makuuhuoneen puolelle. Eikö se antanut mitään vihjeitä siihen suuntaan?
Mistä ihmeestä päättelit, että kiukuttelija oli mies?
Vierailija kirjoitti:
Aikuisella ihmisellä ei ole mitään kiukkukausia. Sanot ihan suoraan, että sinulle riittää perheessä oleva oikea lapsi lapseksi, etkä katso enää tuollaista aikuisen ihmisen kiukuttelua.
Olipa ylimielinen kommentti.
Voi sentään. Miehen suunnitelmat taisi liittyä enempi makuuhuoneen puolelle. Eikö se antanut mitään vihjeitä siihen suuntaan?