Uskoville: Toimiiko Jumala seurakunnissa millään tasolla vai ovatko seurakunnat vain ihmisten luomia instituutioita?

Muunlaisia havaintoja ei taida muillakaan olla.  Raamatun sanoma on kuitenkin erittäin vakava eli helvetti vai taivas, mutta kovin vakavasti sitä ei tunnu yläkerta ottavan. 

Jumala vaikuttaa seurakunnissa Jumalan sanan, Raamatun, rukoilemisen, ehtoollisen ja ripin kautta. 

Meidän ei pidä väheksyä tai torjua kielillä puhumista, ihmeparantumisia tai muuta sellaisia, mutta kaiken tämän täytyy tapahtua hyvässä järjestyksessä ja luonnollisesti, ei väkisin. 

Olen itse joskus ollut mukana tilaisuudessa, jossa kielilläpuhuminen pakotettiin "väkisin" esille ja tuloksena oli käsittääkseni käsittämätöntä glossaliaa, tavuja ilman todellista tarkoitusta. 

Olen ollut myös toisenlaisissa tilaisuuksissa, jossa kielilläpuhuminen on ollut hyvin järjestelmällistä ja itse innokkaana kieliharrastajana olen vakuuttunut siitä, että kysymyksessä on oikea kieli, ei mikään sopertelu. 

Itse en nykyisessä elämäntilanteessani tavoittele mitään yliluonnollisia armolahjoja,  koska olen kokenut aika rankkoja juttuja niin ei jaksa enää mitään karismaattista tämän päälle. Tykkään nyt tällä hetkellä käydä ihan luterilaisessa kirkossa ilman että kukaan alkaa kirkumaan tai pomppimaan, toki väheksymättä jälkimmäistäkään. Kun on sellainen tilanne että ihan tavallinen ehtoollinenkin jossa ei tapahdu mitään ylimaallisia synneistä vapautumisen kokemuksia riittää, kun vain uskoo siihen. 

kurkkuvoileipä kirjoitti:

Jumala vaikuttaa seurakunnissa Jumalan sanan, Raamatun, rukoilemisen, ehtoollisen ja ripin kautta. 

Meidän ei pidä väheksyä tai torjua kielillä puhumista, ihmeparantumisia tai muuta sellaisia, mutta kaiken tämän täytyy tapahtua hyvässä järjestyksessä ja luonnollisesti, ei väkisin. 

Olen itse joskus ollut mukana tilaisuudessa, jossa kielilläpuhuminen pakotettiin "väkisin" esille ja tuloksena oli käsittääkseni käsittämätöntä glossaliaa, tavuja ilman todellista tarkoitusta. 

Olen ollut myös toisenlaisissa tilaisuuksissa, jossa kielilläpuhuminen on ollut hyvin järjestelmällistä ja itse innokkaana kieliharrastajana olen vakuuttunut siitä, että kysymyksessä on oikea kieli, ei mikään sopertelu. 

Itse en nykyisessä elämäntilanteessani tavoittele mitään yliluonnollisia armolahjoja,  koska olen kokenut aika rankkoja juttuja niin ei jaksa enää mitään karismaattista tämän päälle. Tykkään nyt tällä hetkellä käydä ihan luterilaisessa kirkossa ilman että kukaan alkaa kirkumaan tai pomppimaan, toki väheksymättä jälkimmäistäkään. Kun on sellainen tilanne että ihan tavallinen ehtoollinenkin jossa ei tapahdu mitään ylimaallisia synneistä vapautumisen kokemuksia riittää, kun vain uskoo siihen. 

Terveellinen lähtökohta suhtautua kristillisyyteen juuri tuolla tavoin jalat maassa ja järki päässä. Itse pidän vapaiden suuntien karismaattisuutta suurelta osin hölynpölynä ja sielullisuutena. Toivoisin asian olevan toisin, mutta joudun tässä kohden heittämään vastuun yläkertaan, koska eihän ihmiset keskenään voi mitään tehdä muuta kuin olla sielullisia ja taikauskoisia.  Jos kuitenkin katsotaan raamatun lehdille, niin siellä tapahtui vastaansanomattomia parantumisihmeitä ja jopa kuolleista Jeesus herätti lasaruksen ja opetti että hänen seuraajansakin voivat tehdä samoin. Näitä ilmiöitä vain ei näe käytännössä ja kristillisyys on vain  subjektiivisten kokemuksien varassa ja seurakunnat inhimillisiä ihmisten instituutioita.

salabalagalamala...hulokulopolumolu....tatatatata tataatata

On, Jumala on läsnä Sanassa ja sakramenteissa, kohtaa niissä ihmisen ja lahjoittaa pelastuksen, mikä on suurin ihme kaikista. Uskovien välillä on seurakunnassa yhteys, rakkaus Jumalaan ja toisiinsa. Jumala tekee edelleen ihmeitä, mutta ne eivät synnytä uskoa, vaan Jumalan Sana tekee sen ja siksi sitä julistetaan. Usko on sitä että uskoo sen mitä Jumala sanoo, uskoo Jeesukseen ja Hänen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen merkityksen omalle kohdalleen, syntien anteeksiannon ja iankaikkisen elämän. Suurin armolahja on pelastus Kristuksessa ja kyllä Jumala sitten tahtonsa mukaan antaa myös muita armolahjoja seurakunnalleen, ihmeenomaiset armolahjat toimii lähinnä evankeliumin sanoman vahvistuksena, ehkä useimmiten siellä missä evankeliumia julistetaan kansoille ketkä ei sitä oo vielä kuulleet.