Lue keskustelun säännöt.
Kulissit kunnossa, mutta jos ei enää rakkautta
27.07.2019 |
Jos rakkaus on kadonnut, mutta lasten vuoksi halutaan kulisseja pitää yllä, niin kuinka järkevää on kitua suhteessa?
Omalta osaltani rakkaus on kadonnut (kunnioitus yhä suuri) ja epäilen että vaimokin haluaisi jo jotain muuta naamaa katsella.
Kuitenkin ne lapsethan siinä erossa kärsii eniten. Omat lapset ovat niin herkkiä vielä, että suuri suruhan siitä tulee. Isä tai äiti ei enää illalla olekaan peittelemässä, yhteiset reissut tehdään uusien puolisoiden kera, mahdollisesti uudet sisaruspuolet mukana jne.
Kommentit (12)
Jos suhde on perushyvä, eikä ole esim. väkivaltaaa tai pettämistä, rakkauden voi löytää uudelleen. Se on vaan piilossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mietin näin vaimona. Arki rullaa kyllä, mutta mitään suuria tunteita ei löydy enää. Lähinnä kaveruutta. Tiedän kyllä, että jokaisessa suhteessa tulee sama arki vastaan, siksi en haikailekaan uutta parisuhdetta, vaan haluaisin elää ihan yksin! Ehkä eroamme kun lapset ovat vanhempia..
Mieti tilannetta omalle kohdallesi. Jos sun vanhemmat olisi eronneet, kun olit lapsi. Kuvioihin olisi tullut äitipuoli ja isäpuoli. Nekin olisi vaihtuneet muutamaan kertaan. Ja sitten olisi tullut sisaruspuolia. Olisit joutunut jakamaan huoneesi ja lelusi jonkun ikäisesi, vieraan lapsen kanssa.
Mulle tämä olisi ollut pahinta, mitä olisi voinut tapahtua. En olisi antanut anteeksi vanhempien itsekästä käytöstä.
Niin kauan kulissit toimivat, kun puolisot on rehellisiä toisilleen. Yleensä näissä vain tulee ihastuksia jne. ja helposti toinen hairahtuu ja siitähän se kulissi alkaa murtua ja tulee vihaa ja katkeruutta.
Minullakin samoja ajatuksia. Lapset ovat nyt 6 ja 4 ja olen miettinyt myös, että minkä ikäiset lapset ottaisivat eron helpoiten? Ehkä 10 vuotias? Lasken jo vuosia, että pääsisin muuttamaan omilleni :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieti tilannetta omalle kohdallesi. Jos sun vanhemmat olisi eronneet, kun olit lapsi. Kuvioihin olisi tullut äitipuoli ja isäpuoli. Nekin olisi vaihtuneet muutamaan kertaan. Ja sitten olisi tullut sisaruspuolia. Olisit joutunut jakamaan huoneesi ja lelusi jonkun ikäisesi, vieraan lapsen kanssa.
Mulle tämä olisi ollut pahinta, mitä olisi voinut tapahtua. En olisi antanut anteeksi vanhempien itsekästä käytöstä.
Saman kokenut, nyt vanhempanakin jo häiritsee kun ei ole enää sitä lapsuudenkotia mihin palata.
Vaikka vanhempani ovat rakastavia ihmisiä ja huomioivat lapset erossa niin silti ne uudet "kodit" uusine kumppaneineen eivät vain ole se sama. Mutta onhan tässä pahempiakin ongelmia. Toki riitelevät vanhemmatkaan ei varmasti ideaali ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti tilannetta omalle kohdallesi. Jos sun vanhemmat olisi eronneet, kun olit lapsi. Kuvioihin olisi tullut äitipuoli ja isäpuoli. Nekin olisi vaihtuneet muutamaan kertaan. Ja sitten olisi tullut sisaruspuolia. Olisit joutunut jakamaan huoneesi ja lelusi jonkun ikäisesi, vieraan lapsen kanssa.
Mulle tämä olisi ollut pahinta, mitä olisi voinut tapahtua. En olisi antanut anteeksi vanhempien itsekästä käytöstä.
Saman kokenut, nyt vanhempanakin jo häiritsee kun ei ole enää sitä lapsuudenkotia mihin palata.
Vaikka vanhempani ovat rakastavia ihmisiä ja huomioivat lapset erossa niin silti ne uudet "kodit" uusine kumppaneineen eivät vain ole se sama. Mutta onhan tässä pahempiakin ongelmia. Toki riitelevät vanhemmatkaan ei varmasti ideaali ole.
Eivät todellakaan ole ideaali. Kokemuksesta voin sanoa ettei siihenkään ole kiva palata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrittäisin vielä, tuo on jo iso asia että kunnioitusta löytyy. Pitkissä suhteissa ei rakkautta aina tunnu, silloin on kyse päätöksistä.
Eikö sitä sanota että rakkaus muuttuu kumppanuudeksi pitkissä suhteissa. Jos haluaa intohimoa ja ilotulitusta pitää vaihtaa kumppania (vähintään?) vuoden välein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse erosin 12v liitosta reilu 9v sitten.Uusperhettä en koskaan perustanu.Enkä perusta.Seurustelin lapsettoman miehen kanssa 4v,josta vuoden asuimme yhdessä.Häneen lapset sopeutu hyvin.Eron jälkeen lapsillakin oli hetken raskasta,mutta nyt on ollu vuosia kaikki hyvin.Ja exän kanssa ollaan väleissä ja yhteistyö toimii.
No mihin se rakkaus katosi? Rakastaminen on valinta, ei suhde ole tasaista rakkautta ja himoa.