Kommentoiko miehesi, jos olet lihonut? Mun mieheni kommentoi..
Siis voi prkl. Olen todella loukkaantunut. Mun paino on noussut 58-59:stä 62-63:een ehkä puolen vuoden sisällä, mikä tietysti itseänikin vituttaa ja olen alkanut tarkkailemaan syömisiäni ehkä 2 kk sitten (liityin Kiloklubiin jne). Painoindeksi on 23, eli täysin normaaleissa mennään. Kiloklubista jne. huolimatta paino ei ole liikahtanut vielä mihinkään, koska olen kai liian suurpiirteinen ja mukavuudenhaluinen. Lisäksi vitutus ei toki ole niin suurta, koska mahdun enimmäkseen vielä samoihin vaatteisiin enkä muutenkaan itseäni lihavaksi koe.
Mies on suurimmaksi osaksi todella ihana ja huomaavainen, mentiin muutama kk sitten kihloihin ja parin kk päästä mennään naimisiin. Ei lapsia, mutta lähisuunnitelmissa on. Ollaan +-30 molemmat, mies mua muutaman vuoden vanhempi. Yhdessä 2,5 vuotta. Mies itse on hoikka ja hyvässä kunnossa, liikkuu paljon (minäkin melko paljon).
Kaikki alkoi siitä, että noin kk sitten mies istui yhtenä aamuna sängyn laidalle " puhutaan vakavasti" -tyyppisesti ja totesi, että oon viime aikoina alkanut kuorsaamaan ja jatkoi, että luulee sen johtuvan siitä, että mun paino on noussut muutaman kilon. Sitten vielä jatkoi, että pitäis " pitää tuotelupaus" eli ei saa plösähtää kosinnan jälkeen! Lienee turhaa sanoa, että loukkaannuin useammaksi päiväksi (miehen " puhuttelun" jälkeen sanoin, että meni liian pitkälle, ja pyysikin samana iltana anteeksi, mutta ei se sillä mennyt ohi).
No, luulin että toi oli yhden kerran ylireagointi ja päätin unohtaa asian, ei oo kiva olla riidoissa. Aloin puhumaan miehellekin painonpudotuksestani jonkin verran, ja suhtautui ihan kannustavasti.
Nyt kuitenkin eilisiltana otti asian uudestaan puheeksi, kun sanoin että otankin tässä vielä ruuan (joka oli aika energiapitoista itsessään) päälle jätskiä ja mansikoita (joita mies muuten oli ostanut pakastimeen meitä varten). Kyllä, olen mukavuudenhaluinen.. Kysyi, että mitenkäs se mun laihdutusprojekti, johon totesin että äläpä jatka enää tuota lausetta.
Jatkoi kuitenkin: haluais että me ollaan molemmat parhaimmillamme hääpäivänä ja ei halua että mä katson hääkuvaa ja valitan että oonpa läski! Eli taas sama virsi. Suutuin niin että en puhunut mitään koko iltana; sängyssä alkoi selittää että ok, meni taas ns. rajan yli, mutta piti tilannetta analogisena siihen että mä kommentoin millaisia vaatteita se suunnittelee laittavansa joihinkin juhliin tms. Kuulemma on ihan yhtä loukkaavaa, jos mä kommentoin sen vaatevalintoja joita se itse pitää hyvinä.. koitin vedota siihen, että vaatteet pystyy aika helposti vaihtamaan - se vastasi, että laihduttaminenkin on helppoa. Mä vastasin, että laihduttaminen vaatii vaivannäköä ja on tylsää - se vastasi, että uusien vaatteiden ostaminen vie rahaa ja niiden päälle paneminen on tylsää jos ei halua sellaisia käyttää. Tässä vaiheessa totesin, että suutun vain lisää jos jatketaan, ja käänsin kylkeä.
Siis onko tällainen nyt ihan ok? Mitä ihmettä miehelle sanon, jotta tajuais? Ja onkohan mies ihan oikeasti tollanen, että 5 kg lihominen on sille tosi perseestä oleva juttu josta on pakko sanoa vaikka minkä kustannuksella? Voiko tää liittyä naimisiinmenoon ja vauvasuunnitelmiin, se pelkää että mä plösähdän täysin tms? Voi paska.
Kommentit (40)
Jos se oikeesti on kiloista kiinni, niin semmonen äijä vois ihan oikeesti sit painua v.........!
Vierailija:
Kyllä ihan samat lait pätevät raskausaikanakin. Jos syö kulutukseen nähden liikaa, niin lihoo. That' s it. Ja sitten tulee niitä arpiakin.
Mä kyllä söin mitä halusin aina raskausaikana. Mä LAIHDUIN jokaisen lapsen odotusaikana 10 kiloa.
jos kilot on noin tärkeitä jollekin entäs sitte kun tulee jotain vakavampaa vielä?
Entä jos sä joudut onnettomuuteen ja menetät vaikka jonkun raajan? Tai halvaannut? Tai entäs jos sulle tulee joku allergia ja kamalat ihottumat jotka ei lähde ei sitten niin millään?
Siis ihan tosi!!! Voiko noin pinnallisia ihmisiä olla oikeesti?!?!
Mä en ymmärrä.
Itsellä pitkä, onnellinen parisuhde takana ja paljon seksiä myös. Hyväksymme toisemme vikoinemme päivinemme, emme mollaa toisen kiloista saatikka muista ulkonäköominaisuuksista, silti emme ole mitään rumiluksia, vaan ihan tavallisia ihmisiä vikoinemme ja hyvine ominaisuuksinemme.
Vierailija:
jos kilot on noin tärkeitä jollekin entäs sitte kun tulee jotain vakavampaa vielä?Entä jos sä joudut onnettomuuteen ja menetät vaikka jonkun raajan? Tai halvaannut? Tai entäs jos sulle tulee joku allergia ja kamalat ihottumat jotka ei lähde ei sitten niin millään?
Siis ihan tosi!!! Voiko noin pinnallisia ihmisiä olla oikeesti?!?!
Mä en ymmärrä.
Koko ajan he vertailevat ihmisiä painon perusteella. Lihava ihminen on huono, laiha hyvä. Jotenkin näitä painohysteerikkoihmisiä kohtaan tulee aina kova sääli. Heillä nimittäin ei yleensä ole (toimivaa) parisuhdetta. Ehkä painonhallinta on niin aikaa vievää touhua, ettei ole aikaa rakkauteen. Eikä kukaan ihminen viihdy pitkään tällaisen ihmisen vierellä, jos ei ole masokisti. Yksi näistä painohysteerikoista on oma äitini.
puolisoiden tulee pystyä puhumaan toisilleen kipeistäkin asioista.
sun miehes vaan taisi nyt töksäyttää huonosti asiansa, kun ette ole ennen näistä asioista tainneet puhua??!!
meillä miehen kanssa on molemmilla hiukan ylimääräisiä kiloja, (mulla juuri myös tuo 5 kiloa, miehellä hiukan enemmän) me vitsaillaan ja " haukutaan" toisiamme suoraan, autetaan toisiamme olemaan ottamatta jälkiruokaa ym...
mutta en pidä niitä loukkauksina, sillä tiedän että mies jumaloi vartaloani ja rakastaa minua yli kaiken...muistaa muistuttaa siitä usein!
-yhdessä pian 20v-
KAIKKI päätyneet eroon.
Ulkonäkökeskeinen mies tai nainen ei kykene pitkään parisuhteeseen.
Vierailija:
Koko ajan he vertailevat ihmisiä painon perusteella. Lihava ihminen on huono, laiha hyvä. Jotenkin näitä painohysteerikkoihmisiä kohtaan tulee aina kova sääli. Heillä nimittäin ei yleensä ole (toimivaa) parisuhdetta. Ehkä painonhallinta on niin aikaa vievää touhua, ettei ole aikaa rakkauteen. Eikä kukaan ihminen viihdy pitkään tällaisen ihmisen vierellä, jos ei ole masokisti. Yksi näistä painohysteerikoista on oma äitini.
Ja joku sanoi ettei painostaminen auta, no muutetaan sana sitten tukemiseksi, niin johan auttaa. Kutsukoon kukin sitä mitenm haluaa, mutta mua ainakin pitää " potkia persuksiin" että saan laihdutettua ja pysyn tavoitepainossani. Olen nimittäin sitä sorttia joka lihoo jo pelkästään pullan näkemisestä ( ;
Tuntuu varmaan tylsälle, on ollut ilmeisen ihastunut sun ulkoisiin avuihisi... Onko ammatiltaan lääkäri, kuulostaa ihan siltä.
Liian pinnallinen. Ihan niin kuin joku mäkättävä akka.
Vierailija:
sä voit ihan hyvin sanoa että tässä tuotteessa on kyllä palautusoikeus mikäli se ei miellytäkään!
" Taitaa olla takuu ummessa" :D
jos mieheni mielestä tuotetakuu on ainoa oikea tapa kuvailla minua ja ulkomuotoani, ei voi muuta kuin sääliä!
Mun mies ei ole koskaan sanonut MITÄÄN mun painosta, vaikka kiloja on tullut ensi tapaamisen jälkeen n. 50 lisää.. Tosin, välillä olen laihduttanutkin takaisin siihen alkupainoon, eikä mies ole kommentoinut sitäkään millään tavalla. Eli mä ainakin saan olla ihan mitä vaan, mies tykkää silti :)
Ehkä miehelläsi on huoli siitä, että lihot enemmän. Kilothan tulee niin salakavalasti pikkuhiljaa.. pari vuodessa ei välttämättä tunnu vielä missään, mutta kun se pari kiloa tulee joka vuosi niin tilanne onkin kohta jo toinen (omakohtainen kokemus!). Kuulostaa vaan naurettavalle, että miehesi on noin huolissaan jostain viidestä kilosta; etenkin kun itse olet jo havainnut lihonneesi ja teet koko ajan asialle jotain. Itse ainakaan en edes huomaisi kenessäkään mitään viiden kilon lihomista??
kun kerran olet mukavuudenhaluinen jne.
eli kuittailuakin tulee takuuvarmasti.
paha tilanne. melkeimpä kehottaisin pistämään parisuhteen tauolle jotta mies saisi mietittyä haluaako se sinut vai jonkun haavekuvan hoikasta sinusta.
Ja totta kai tiedän, että hän on oikeassa faktoissa = olen lihonut ja siihen kannattaa puuttua mahd. pian. Olenhan itse ihan samaa mieltä. Olen ennenkin laihduttanut vastaavasti. " Hieman" tökerösti mies vaan on sanansa viime aikoina asettanut.
Siis oikeasti ei tarttis sanoa yhtään mitään! Kyllä mä olin jo ihan itsenäisesti havainnut vaatteiden kiristämisen ja vaa' an isommat lukemat ja päättänyt laihduttaa ja aloittanut sen. Kaikkein typerintä on, että kuukauden kiloklubi-päkistelyni jälkeen mies koki vielä asiakseen sanoa samaa juttua uudestaan, ihan kuin kyse olis jostain imuroinnista.. Tällainen painosta sanominen, oli sitten kuinka hyvällä vaan kommentoitu, ei vaan palvele ainakaan mun psyykellä mitään tarkoitusta. Täysin eri asia, jos mies sanoisi vaikka hien hajusta, mutta miesparka varmaan jotenkin kuvittelee että samaa sarjaa on nämä kommentit. (Tämä ei ole suunnattu sua 32 vastaan, hienoa että teidän parisuhde toimii noin.)
Toki mua jonkin verran vaivaa myös se, että tiedän nyt miehen huomaavan mun painon muutokset aika tarkalla silmällä, en usko että kaikki tulis katsoneeksi 5 kg tarkkuudella toista. Ehkä olen väärässä.
Mies itse aina säännöllisin väliajoin valittelee kun hänen sixpackinsa päälle on muka tullut lisää pehmustetta ja lähtee sitten keventämään vähän ja toteaa myöhemmin tyytyväisenä että nyt erottuu taas paremmin (no kyse ei varmaan ole 5 kilosta vaan ehkä max kahdesta) - itse en aidosti todellakaan huomaa eroa.
Ok, ehkä huomaisin jos miehelle tulis 5 kg vyötärön seutuun. Mutta en mä siitä menis vittuileen.. korkeintaan olisin ostamatta kaappiin mitään herkkuja tarjolle ja lähtisin puhuun sitä kautta että haluan itse syödä terveellisesti. Vitsit mä oon marttyyri - jätskin ostamisesta murjottaminen menee ehkä jo vähän yli :D
No, lähipäivinä luvassa vakavia keskusteluja.
ap, takuuaika umpeutumassa
En oikeasti ymmärrä moista nirppanokkaista asennetta. Miksei suhteessa saa sanoa toiselle mitä ajattelee? Kyllä minäkin sanoin miehelle (joka yritti ja onnistui pudottamaan 5kg) että ei todellakaan oteta jätskiä jälkkäriksi, jos oltiin syöty tuhti ruoka. Kun siis tiesin, että hän yrittää laihtua. Miksei puoliso saa tukea tuolla tavalla, että ottaa niskasta kiinni? Miksi pitäisi vaan lässyttää ja suloisuuksia hokea, vaikka tässä tilanteessa se laihduttaja kaipaisi ilmeisesti vähän tiukempaa " kuria" , jos kerran on noin " mukavuudenhaluinen" .
Tuskinpa miehesi ulkonäköäsi halveksuu. Yrittää vaan omalla kömpelöllä tavallaan tsempata sua. Ja kyllä se on oikeasti kiva katsoa itseään timmissä kunnossa hääkuvista 10 vuoden päästä...
Olen normaalisti hoikka, että ei kyllä ole syytäkään. Mutta sinuna miettisin haluaisinko tuollaisen miehekseni. Mun tuttu on naimisissa miehen kanssa, joka kyttää omaa ja vaimonsa painoa. Ovat olleet 30 vuotta naimisissa, vaimo on nuoruusajan mitoissaan ja mies huomauttaa, jos vaimo ottaa kahvin kanssa pullaa. Jaksaisitko sinä? Minä en.
Tuolla sanalla hain tätä ktjua ja samalle saalle naurettiin vaimon kanssa eilen. Mietin että mitähän ylipainon kanssa kamppailevat ihmiset ajattelevat tätä lukiessaan, kun hoikan ihmisen viidestä kilosta nousee myrsky pipettiin.
Tuota tuotelupausasiaa voisi kyllä jalostaa pitemmälle: lauantaina saunan jälkeen pitää olla kovaa munaa saatavilla, on rakastettava niin myötä- kuin vastoinkäymisissä jne...