Avioeron partaalla - pettäjä ei tiedä haluaako yrittää vai lopettaa suhteen - pitkittynyt pattitilanne
Mies petti minua kevään aikana ja hänellä oli muutaman kuukauden salasuhde, jonka aikana ovat tiivisti kirjoitelleet ja tapailleet jonkin kerran. Mies ihastui tähän tyyppiin, mutta tilanteen tultua ilmi, suhde ilmeisesti päättyi naisen päätöksestä. Mies ei olisi lopettanut tätä suhdetta ilmeisesti omaehtoisesti ja alkoi puhumaan avioerosta; lapsien takia ei kannata olla yhdessä. Väitti myös, että eroasiaan ei vaikuta tämä nainen mitenkään.
Nyt tilanne on kuitenkin jäissä tuon toisen naisen suhteen, mutta myöskin meidän eroasia seisoo. Minä haluaisin jatkaa ja mies on niin ulalla, ettei tiedä mitä haluaa. Pää on sekaisin. Miettiin erilleenmuuttoa, josko saisi pään selväksi. Mielestäni tämä ei kuitenkaa ole hyvä ajatus, koska lähentymistä me tarvittaisiin, ei lisää etääntymistä. Isompia arkielämän ongelmia ei ole, lähinnä parisuhde on käynyt arkipäiväiseksi vuosien varrella ja viime vuoden kiireiden keskellä aikaa parisuhteelle on käytetty liian vähän. Ajan järkeistykseen on saatu tehtyä muutos.
Mies väitti salasuhteen aikana, että haluaa nähdä muutakin, vielä kun on "nuori" (40v). En ymmärrä häntä yhtäkkiä yhtään 20 vuoden yhteiselon jälkeen. Käyttäytyy kuin vieras ihminen. Salasuhteen kaatuminen näytti ottavan luonnonpäälle. Nainen toi kuulemma iloa hänen elämäänsä.
Onko mitään kokemuksia, kuinka kauan "pään selviäminen" voi viedä aikaa? Eikö viimeinen virhe ole muuttaa tässä tilanteessa erilleen, jos kuitenkaan ei ole varma, että eroon haluaa? Mies käyttäytyy sekavasti. Järjestää yhteisiä, kahdenkeskisiä reissuja nyt kanssani, mutta väliaikoina saattaa tokaista, että hän on katsellut asuntoja. Yhteiset tulevaisuudenhaaveet näyttää olevan jäissä, kun ei tiedä mitä haluaa. On välillä suunnitellut, että ottaisi asunnon ja miettisi asioita, ja mahdolliset eropaperit laitettaisiin vireille vasta sen jälkeen. Itselläni mielessäni siintää, että asioiden miettimiseen ei taitaisi jäädä juuri aikaa, kun hurvittelisi aikansa poikamieselämää ja vasta epämääräisen ajan päästä alkaisi miettiä, mitä tuli tehty ja millä seurauksilla. Kaikki varmaanki olisi rikottu jo siinä vaiheessa meidän väliltä.
Kerroin miehelle, että "eroaikeet" alkaa valua ulkopuolisten korviin ja sanoin, että ilmeisesti tämän vuoksi olen saanut itsekin yhtäkkiä lähestymisiä miesten puolesta ja varovaisia treffipyyntöjä, mikä onkin totta. On pyöritellyt tietoa tämän viikon päässään (omien puheiden mukaan ei ole minusta enää lainkaan mustasukkainen) ja tokaisi eilen, ettei usko minua. Sanoin, että olla uskomatta, mutta en ole treffipyyntöihin ainakaan toistaiseksi suostunut. Sanoin, että vientiä varmasti riittäisi minullakin ja ettei asiat ole siitä kiinni, mutta kun haluaisin todella saada meidän asiat kuntoon niin niin itseni, kuin perheeni vuoksi. Halu olisi siis saada parisuhde toimimaan, mutta tehdä myös tarpeellisia toimintatapamuutoksia tiettyihin asiohin, jotka olenkin hänelle kertonut.
Mitä helvettiä tässä kannattaa tehdä? Piinaava tilanne saa väliin yöunet heikoiksi ja niiden öiden jälkeen piinaava olo arvatenkin tuplaantuu. Jotkut päivät alkavat olla jo helpompia, mutta sitten taas tulee takapakkia, varsinkin näiden kummallisten letkaustusten jälkeen.
Kommentit (42)
Siis mitä juuri luin. Haluaisit jatkaa kaiken jälkeen?? Wtf.
Eli haluat jatkaa petturin kanssa ja odotat mitä mies tekee. Sama mitä mies tekee mutta ota sinä hatkat.
Vastaava tilanne päinvastoin että nainen pettänyt niin mies olisi jo eronnut :D
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä juuri luin. Haluaisit jatkaa kaiken jälkeen?? Wtf.
Kai se on kunkin oma asia miten johonkin yksittäiseen syrjähyppyyn tai sivuihastumiseen suhtautuu. Jos suhde on ollut muuten hyvä ja on yhteisiä lapsia ja pitkä historia, niin ehkä sitä sentään kannattaa vähän työstää ensin, että onko se ero nyt todella ainoa vaihtoehto, vai voisiko suhteen - ja perheen - saada vielä toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä juuri luin. Haluaisit jatkaa kaiken jälkeen?? Wtf.
Kai se on kunkin oma asia miten johonkin yksittäiseen syrjähyppyyn tai sivuihastumiseen suhtautuu. Jos suhde on ollut muuten hyvä ja on yhteisiä lapsia ja pitkä historia, niin ehkä sitä sentään kannattaa vähän työstää ensin, että onko se ero nyt todella ainoa vaihtoehto, vai voisiko suhteen - ja perheen - saada vielä toimimaan.
Kyllä tällainen roikkuminen iljettää sitä toistanin. Ei kukaan kunnioita ihmistä, jota saa kohdella miten tahansa
Eroa ja etsi toinen mies, tuo mies pettää jatkossakin varmasti, eikä kunnioita sinua tarpeeksi..
Sanoisin kyllä että ihminen joka ei ole varma haluaako jatkaa avioliitossaan ei halua jatkaa mutta ei vain kehtaa ja uskalla sanoa sitä. Mies odottaa muuttaisiko sivusuttura mieltään ja olisiko tulevaisuus hänen kanssaan kuitenkin mahdollinen, ei halua yksin muuttaa omilleen. Jos suttura ei muuta mieltään niin etsinee jonkun uuden, on kanssasi naimisissa siihen asti että pääsee muuttamaan uuden kumppanin kanssa yhteen.
No tuskin se pää siitä selviää itsekseen, varmaan sillä jää ikuisesti vaivaamaan että entä jos kuitenkin se ruoho on vihreämpää aidan takana, ja varmaan pettää uudelleen. Miksi ihmeessä haluat tuohon nyt takertua? Mene niille treffeille ja elä sinäkin "uusi nuoruus".
En kyllä yhtään ihmettele että nuorena yhteen menneillä se jossain vaiheessa iskee että jotain jäi kokeilematta.
Odotuksista, toiveista, ongelmista ja tästä tilanteesta on jauhettu niin paljon, että oma kiintiö on täynnä. Mies ei oikein osaa argumentoida kaikkia toiveitaan ja odotuksiaan, vaan ne jää epämääräisiksi. Myöskään ongelmia ei osaa eritellä kunnolla, hänellä on vaan ollut "huono fiilis" jo jonkin aikaa.
Jollakin tasolla ymmärrän tuon pettämisen, kun mietin viimeaikaista keskinäistä elämäntilannettamme, johon on sisältynyt myös paljon henkilökohtaisia haasteita. Itsekään en ole aina ollut "hyvä" ihminen ja aikoinani olen myös pettänyt miestäni ja ollut hetken polla sekaisin. Omakohtaisen kokemuksen takia hyvin tiedänkin, että pää ei ole välttämättä kristallinkirkkain tuossa tilanteessa. Jälkikäteen olen kuitenkin kiittänyt luojaani, että eroa ei silloin tullut, saatika suhdetta siihen kolmanteen pyörään.
Asiat ei ole välttämättä niin yksinkertaisia, jos tällaisia tilanteita syntyy. Ei ainakaan silloin, jos tietää, että sen teki ihminen, jonka rehellisesti sanottuna uskoi vahvasti olevan elämänkumppani, aina sinne hautaan saakka. Ja kuten myös sanottu, paljon hyvää on mahtunut vuosiin, ja muita megaluokan ongelmia ei edes ole. Tuntuu vain yhtäkkiä, että mies haluaisi kätevästi vaihtaa ruuhkavuodet tuoreeseen suhteen, jossa mitään arkipäivän haasteita ei yhtäkkiä olekaan. Olen sanonut, että tämä haave on alun jälkeen utopiaa, jonka hän kuitenkin näyttää käsittävän.
Ajattelepa, ap, jos tilanne olisi toisinpäin. Sinä olisit ihastunut toiseen ja pähkäilisit miehellesi kuukausikaupalla, mitähän nyt mahtaisit tehdä ja mies pyörittäisi arkeanne ja haluaisi jatkaa kanssasi ja sinä vaan katselisit asuntoja ja toisaalta sitten jäisit kotiin pyörimään vielä hiukan epätietoisena, mitä tehdä. Kävelisit valmiiseen pöytään syömään ja kaikki pelaisi taustalla, koti, lapset, pyykit, kaikki sujuisi, kun miehesi sen kaiken tekisi mukisematta....
Et voisi kuvitella tällaista tilannetta, eikö niin?
Siksi meidän vastaajien on vaikea kuvitella, miksi suostut tuollaiseen pelleilyyn! Kysy, milloin hän vihdoin muuttaa sinne kämppäänsä, että voit rakentaa elämäsi uudelleen!
Vierailija kirjoitti:
Vastaava tilanne päinvastoin että nainen pettänyt niin mies olisi jo eronnut :D
Kuinka joku voi nykyäänkin olla näin vanhanaikainen? Ei se niin mene, että nainen toimii tilanteessa x ja mies y. Kyllä niitä on miehiäkin, jotka ovat antaneet anteeksi ja jatkaneet yhdessä, vaikka puoliso olisi pettänyt. Reagointitapa on yksilöllistä, ei liity sukupuoleen. Toki suurin osa, sukupuolesta riippumatta, todennäköisesti raivostuu ja jättää pettäjän.
Ainoa keino on pelata upporikasta tai rutiköyhää ja lempata mies. Mies sitten tulee kohta takaisin ja on motivoitunut tai pääsitte eroon nopeammin kuin tuolla jahkailulla.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelepa, ap, jos tilanne olisi toisinpäin. Sinä olisit ihastunut toiseen ja pähkäilisit miehellesi kuukausikaupalla, mitähän nyt mahtaisit tehdä ja mies pyörittäisi arkeanne ja haluaisi jatkaa kanssasi ja sinä vaan katselisit asuntoja ja toisaalta sitten jäisit kotiin pyörimään vielä hiukan epätietoisena, mitä tehdä. Kävelisit valmiiseen pöytään syömään ja kaikki pelaisi taustalla, koti, lapset, pyykit, kaikki sujuisi, kun miehesi sen kaiken tekisi mukisematta....
Et voisi kuvitella tällaista tilannetta, eikö niin?
Siksi meidän vastaajien on vaikea kuvitella, miksi suostut tuollaiseen pelleilyyn! Kysy, milloin hän vihdoin muuttaa sinne kämppäänsä, että voit rakentaa elämäsi uudelleen!
Mistä helkkarista sinä keksit nuo kaikki valmiit pöydät ja arjen kotitöiden jakautumisetkin? Eihän niistä ollut mitään puhetta missään. Tämä on juuri monen kommentoijan ongelma: kehitellään kuvioon puolet omasta mielikuvituksesta ja kuvitellaan tietävän mistä toisen liitossa on kyse...
Noni, eli ap on itsekin aiemmin pettänyt ja mies jatkanut suhdetta... siinäs näitte.
Sinun pitää muuttaa erilleen. Ainostaan siten mies voi havahtua siihen, mitä haluaa. Todennäköisesti haluaa jatkaa sinunnksnssasi. Tuolla kynnysmattomenolla jos jatkat, niin mies todennäköisesti eroaa itse aikanaan.
Ja kun olette asumuserossa, pitää kummankin olla vapaa deittailemaan muita. Silloin mies huomaa, jos sinklla on vientiä ja mahdollisesti sen, että hänellä ehkä ei olekaan. Tai kumpikin löydätte jonkun, joka on oikeampi.
Kuulostaa aika pitkälti omalta tilanteesta. Tosin molemmat miettivät nyt kannattaako suhdetta enää jatkaa.
Kuulepa ap.
Saa hermoromahdus. Tilanne on kestänyt kauan ja nyt sinä et enää kestä.
Jätä muksut, talous ja koko paska miehen hoidettavaksi ja lähde "selvittämään päätäsi". Otat kolmen viikon loman jonnekin päin maailmaa, tai vuokraat halvan asunnon jostain, jätät lapun miehelle ja ilmoitat että lähdet nyt kokoamaan ajatuksiasi, katsotaan koska pystyn juttelemaan, hoida sinä ukko lapset, ja saathan rakas mieheni nyt itsekin sitten selvitellä ajatuksiasi. Lähden vähäksi aikaa pois, koska tunnen että tilanteemme vaikuttaa ennen kaikkea äitiyteeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelepa, ap, jos tilanne olisi toisinpäin. Sinä olisit ihastunut toiseen ja pähkäilisit miehellesi kuukausikaupalla, mitähän nyt mahtaisit tehdä ja mies pyörittäisi arkeanne ja haluaisi jatkaa kanssasi ja sinä vaan katselisit asuntoja ja toisaalta sitten jäisit kotiin pyörimään vielä hiukan epätietoisena, mitä tehdä. Kävelisit valmiiseen pöytään syömään ja kaikki pelaisi taustalla, koti, lapset, pyykit, kaikki sujuisi, kun miehesi sen kaiken tekisi mukisematta....
Et voisi kuvitella tällaista tilannetta, eikö niin?
Siksi meidän vastaajien on vaikea kuvitella, miksi suostut tuollaiseen pelleilyyn! Kysy, milloin hän vihdoin muuttaa sinne kämppäänsä, että voit rakentaa elämäsi uudelleen!Mistä helkkarista sinä keksit nuo kaikki valmiit pöydät ja arjen kotitöiden jakautumisetkin? Eihän niistä ollut mitään puhetta missään. Tämä on juuri monen kommentoijan ongelma: kehitellään kuvioon puolet omasta mielikuvituksesta ja kuvitellaan tietävän mistä toisen liitossa on kyse...
Luulen, etten hirveästi erehtynytkään.
Ei tuo odottelemalla ainakaan ratkea.
Tarvitsisitte kunnon keskustelua keskinäisestä suhteestanne ja kummankin tämän hetken ajatuksista, odotuksista ja toiveista. Pettäjät on usein paskahousutyyppisiä ihmisiä, jotka ei uskalla sanoa kaikkea kumppaneilleen, pelkäävät tai häpeävät. Näin ollen tarvitsette kolmatta osapuolta, parisuhdeterapeuttia.
Etsi sellainen. Niitä on paljon ympäri Suomea, eivätkä tule kyllä läheskään niin kalliiksi kuin avioero.