"Vanhemmuudessa voi vain epäonnistua" – mitä mieltä väitteestä?

up

Olen kasvatustieteilijä ja samaa mieltä. Kaikki ei ole vanhempien ansiota. Eikä syytä. Kaikki me olemme kotivammaisia. Toiset enemmän ja toiset vähemmän.

Siksi on naurettavaa tuomita lapset, jotka juovat pitkään tuttipullosta tai eivät helposti opi potalle. Niillä asioilla ei ole mitään merkitystä loppupeleissä.

Monet syyttävät muita kun ovat oman vanhemmuutensa laistaneet. Isäni kosti eron lapsilleen, ei maksanut elatusmaksuja ja teki pimeitä töitä niin kauan kun yhteiskunta peri siltä niitä. Vaimon olisi pitänyt sen juomista katsella ja baari rellestystä, ruokkia se kun tuli kotiin rahattomana. Lasten ruuasta se mies ei ollut kiinnostunut ollenkaan vaikka olisi nälässä ollut. Äitini nuorena halusi lapset heti eikä välittänyt tutustua siihen mieheen ollenkaan. Jos olisi edes pari kolme vuotta katsellut miestä ilman lasten tekemistä niin olisi kerinnyt vaihtamaan johonkin parempaan. Yksinhuoltajana sitten elämä olikin pilalla niin ettei löytänyt muuta kuin erikoisia aikamiespoikia jotka eivät olleet kenellekkään kelvanneet. 

Kamalia ne uusperheet kun tuntematon mies tuppaa kotiin eikä lapset niihin rakastu vaan se on shokki. Minä en vain pystyisi tuppautumaan jonkun yksinhuoltajan kotiin kuin hotelliin niin että terve ja tulin nyt tänne isä tai äiti puoleksi. Sellainen yh vanhempi on itsekäs ja välinpitämätön kun ei lapsia pidä ihmisinä vaan ne ovat jotain mitä niillä väliä. Meille vaan tuli vieras mies eikä mitään kysytty eikä valmisteltu vaan se tupsahti eikä mitään puhuttu. Ei lapsi tajua että vanhempien seksi elämä menee lasten edelle. Pieni asunto ja yksi vessa niin se mies vaan asui meillä ilmatteeksi eikä maksanut edes vesimaksuja. Änkesi samaan saunaan kun olin murkkuikäinen. Olin kauhuissani. Äitini ei tajunnut ollenkaan ettei murkkujen kanssa voi seka saunoa enään.

Olin muutenkin ujo introvertti luonteinen eikä peroonallisuuttani otettu huomioon ollenkaan. Läheisriippuvainen ekstrovertti äitini ei viihtynyt yksin eikä lastensa kanssa vaan piti hotellia vaihtuville miehille jos yksi lähti niin toinen tuli äkkiä tilalle. Suurin osa niistä miehistä asui vielä lapsuudenkodissaan aikamiespoikina jotka eivät olleet muille naisille kelvannut. Eivät ne lapsista tai nuorista ymmärtäneet yhtään mitään. Yhdeltä mieheltä sain selkääni kun olin tottelematon, se veti vessassa housut kinttuun ja löi vyöllä perseelle. Sitä ennen olin saanut vain tukkapöllyä äidiltäni. Mun mieheni on ydin perheestä eikä sitä ole koskaan kuritettu fyysisesti vaikka tuli murkkuna päissäänkin kotin ja teki kepposiaan. 

Toteen että ero perheet ovat kaikkein pahimpia ja niistä johtuvat vauriot lapsille jää koko loppuelämäksi. Niistä ei pääse eroon koskaan vaan niiden kanssa sitten pitää elää. Helposti jatkaa samaa perinnettä jos alkaa lapsia tekemään nuorena. Kuinka paljon on niitä jotka jatkavat vanhempiensa samaa perinnettä kuten sisareni lähti sille linjalle. Heti kun löysi miehen niin kakarat ja sitten ero, uusperhe kokeiluja monen eri miehen kanssa. En ymmärrä sitä miksi pitää elää samalla lailla kuin vanhempansa ja vähät välittää niistä lapsistaan niin kuin ne olisivat vain joku minän jatke. Tuntee vaan olevansa parempi ihminen kun lapset on tehty vaikka mikään muu elämä ei suju. Lapsien avulla saa huomioo ja tuntee itsensä tärkeäksi vaikkei välitä niistä mitään. Saa erityiskohtelua kun on lapset. Kaikessa voi etuilla kun on lapset. On itsekäs narsisti niin ettei aikuista saa koskaan mutta lapset eivät valikoi kun ei pysty. Narsisti joka ei saa aikuista niin lasten ihailu ainakin on taattua. 

Vois joku järki olla päässä ennen kuin alkaa vanhemmaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Monet syyttävät muita kun ovat oman vanhemmuutensa laistaneet. Isäni kosti eron lapsilleen, ei maksanut elatusmaksuja ja teki pimeitä töitä niin kauan kun yhteiskunta peri siltä niitä. Vaimon olisi pitänyt sen juomista katsella ja baari rellestystä, ruokkia se kun tuli kotiin rahattomana. Lasten ruuasta se mies ei ollut kiinnostunut ollenkaan vaikka olisi nälässä ollut. Äitini nuorena halusi lapset heti eikä välittänyt tutustua siihen mieheen ollenkaan. Jos olisi edes pari kolme vuotta katsellut miestä ilman lasten tekemistä niin olisi kerinnyt vaihtamaan johonkin parempaan. Yksinhuoltajana sitten elämä olikin pilalla niin ettei löytänyt muuta kuin erikoisia aikamiespoikia jotka eivät olleet kenellekkään kelvanneet. 

Kamalia ne uusperheet kun tuntematon mies tuppaa kotiin eikä lapset niihin rakastu vaan se on shokki. Minä en vain pystyisi tuppautumaan jonkun yksinhuoltajan kotiin kuin hotelliin niin että terve ja tulin nyt tänne isä tai äiti puoleksi. Sellainen yh vanhempi on itsekäs ja välinpitämätön kun ei lapsia pidä ihmisinä vaan ne ovat jotain mitä niillä väliä. Meille vaan tuli vieras mies eikä mitään kysytty eikä valmisteltu vaan se tupsahti eikä mitään puhuttu. Ei lapsi tajua että vanhempien seksi elämä menee lasten edelle. Pieni asunto ja yksi vessa niin se mies vaan asui meillä ilmatteeksi eikä maksanut edes vesimaksuja. Änkesi samaan saunaan kun olin murkkuikäinen. Olin kauhuissani. Äitini ei tajunnut ollenkaan ettei murkkujen kanssa voi seka saunoa enään.

Olin muutenkin ujo introvertti luonteinen eikä peroonallisuuttani otettu huomioon ollenkaan. Läheisriippuvainen ekstrovertti äitini ei viihtynyt yksin eikä lastensa kanssa vaan piti hotellia vaihtuville miehille jos yksi lähti niin toinen tuli äkkiä tilalle. Suurin osa niistä miehistä asui vielä lapsuudenkodissaan aikamiespoikina jotka eivät olleet muille naisille kelvannut. Eivät ne lapsista tai nuorista ymmärtäneet yhtään mitään. Yhdeltä mieheltä sain selkääni kun olin tottelematon, se veti vessassa housut kinttuun ja löi vyöllä perseelle. Sitä ennen olin saanut vain tukkapöllyä äidiltäni. Mun mieheni on ydin perheestä eikä sitä ole koskaan kuritettu fyysisesti vaikka tuli murkkuna päissäänkin kotin ja teki kepposiaan. 

Toteen että ero perheet ovat kaikkein pahimpia ja niistä johtuvat vauriot lapsille jää koko loppuelämäksi. Niistä ei pääse eroon koskaan vaan niiden kanssa sitten pitää elää. Helposti jatkaa samaa perinnettä jos alkaa lapsia tekemään nuorena. Kuinka paljon on niitä jotka jatkavat vanhempiensa samaa perinnettä kuten sisareni lähti sille linjalle. Heti kun löysi miehen niin kakarat ja sitten ero, uusperhe kokeiluja monen eri miehen kanssa. En ymmärrä sitä miksi pitää elää samalla lailla kuin vanhempansa ja vähät välittää niistä lapsistaan niin kuin ne olisivat vain joku minän jatke. Tuntee vaan olevansa parempi ihminen kun lapset on tehty vaikka mikään muu elämä ei suju. Lapsien avulla saa huomioo ja tuntee itsensä tärkeäksi vaikkei välitä niistä mitään. Saa erityiskohtelua kun on lapset. Kaikessa voi etuilla kun on lapset. On itsekäs narsisti niin ettei aikuista saa koskaan mutta lapset eivät valikoi kun ei pysty. Narsisti joka ei saa aikuista niin lasten ihailu ainakin on taattua. 

Vaikka sun äitis ja siskos on kyläpyöriä, se ei tarkoita sitä että kaikki eronneet naiset sitä olisi. Ei normaali lapseton sinkkukaan koko ajan ole eri ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet syyttävät muita kun ovat oman vanhemmuutensa laistaneet. Isäni kosti eron lapsilleen, ei maksanut elatusmaksuja ja teki pimeitä töitä niin kauan kun yhteiskunta peri siltä niitä. Vaimon olisi pitänyt sen juomista katsella ja baari rellestystä, ruokkia se kun tuli kotiin rahattomana. Lasten ruuasta se mies ei ollut kiinnostunut ollenkaan vaikka olisi nälässä ollut. Äitini nuorena halusi lapset heti eikä välittänyt tutustua siihen mieheen ollenkaan. Jos olisi edes pari kolme vuotta katsellut miestä ilman lasten tekemistä niin olisi kerinnyt vaihtamaan johonkin parempaan. Yksinhuoltajana sitten elämä olikin pilalla niin ettei löytänyt muuta kuin erikoisia aikamiespoikia jotka eivät olleet kenellekkään kelvanneet. 

Kamalia ne uusperheet kun tuntematon mies tuppaa kotiin eikä lapset niihin rakastu vaan se on shokki. Minä en vain pystyisi tuppautumaan jonkun yksinhuoltajan kotiin kuin hotelliin niin että terve ja tulin nyt tänne isä tai äiti puoleksi. Sellainen yh vanhempi on itsekäs ja välinpitämätön kun ei lapsia pidä ihmisinä vaan ne ovat jotain mitä niillä väliä. Meille vaan tuli vieras mies eikä mitään kysytty eikä valmisteltu vaan se tupsahti eikä mitään puhuttu. Ei lapsi tajua että vanhempien seksi elämä menee lasten edelle. Pieni asunto ja yksi vessa niin se mies vaan asui meillä ilmatteeksi eikä maksanut edes vesimaksuja. Änkesi samaan saunaan kun olin murkkuikäinen. Olin kauhuissani. Äitini ei tajunnut ollenkaan ettei murkkujen kanssa voi seka saunoa enään.

Olin muutenkin ujo introvertti luonteinen eikä peroonallisuuttani otettu huomioon ollenkaan. Läheisriippuvainen ekstrovertti äitini ei viihtynyt yksin eikä lastensa kanssa vaan piti hotellia vaihtuville miehille jos yksi lähti niin toinen tuli äkkiä tilalle. Suurin osa niistä miehistä asui vielä lapsuudenkodissaan aikamiespoikina jotka eivät olleet muille naisille kelvannut. Eivät ne lapsista tai nuorista ymmärtäneet yhtään mitään. Yhdeltä mieheltä sain selkääni kun olin tottelematon, se veti vessassa housut kinttuun ja löi vyöllä perseelle. Sitä ennen olin saanut vain tukkapöllyä äidiltäni. Mun mieheni on ydin perheestä eikä sitä ole koskaan kuritettu fyysisesti vaikka tuli murkkuna päissäänkin kotin ja teki kepposiaan. 

Toteen että ero perheet ovat kaikkein pahimpia ja niistä johtuvat vauriot lapsille jää koko loppuelämäksi. Niistä ei pääse eroon koskaan vaan niiden kanssa sitten pitää elää. Helposti jatkaa samaa perinnettä jos alkaa lapsia tekemään nuorena. Kuinka paljon on niitä jotka jatkavat vanhempiensa samaa perinnettä kuten sisareni lähti sille linjalle. Heti kun löysi miehen niin kakarat ja sitten ero, uusperhe kokeiluja monen eri miehen kanssa. En ymmärrä sitä miksi pitää elää samalla lailla kuin vanhempansa ja vähät välittää niistä lapsistaan niin kuin ne olisivat vain joku minän jatke. Tuntee vaan olevansa parempi ihminen kun lapset on tehty vaikka mikään muu elämä ei suju. Lapsien avulla saa huomioo ja tuntee itsensä tärkeäksi vaikkei välitä niistä mitään. Saa erityiskohtelua kun on lapset. Kaikessa voi etuilla kun on lapset. On itsekäs narsisti niin ettei aikuista saa koskaan mutta lapset eivät valikoi kun ei pysty. Narsisti joka ei saa aikuista niin lasten ihailu ainakin on taattua. 

Vaikka sun äitis ja siskos on kyläpyöriä, se ei tarkoita sitä että kaikki eronneet naiset sitä olisi. Ei normaali lapseton sinkkukaan koko ajan ole eri ihmisten kanssa.

Ei välttämättä, mutta sitten on näitä jotka seurustelevat vakavasti kaikkien kanssa maksimissaan sen vuoden. Se uusi puoliso tuodaan väkisten ja raivolla siihen perheeseen ja siitä on pakko tykätä tai muuten menee välit.

Vuosi mennyt ja vanha puoliso saa kenkää otetaan uusi ja sama kuvio alusta. Siitä edellisestä ei saa ikinä kysyä mitään koska sitten on vain ilkeä menneisyydessäroikkuja ja sit menee vain välit.

Että kyllä lapsettomat & naimattomat osaa tämän kuvion myös..

Siinä pakotetaan maailmaan ihminen, joka joutuu kärsimään ja lopulta kuolemaan. Tullaan aiheuttamaan elämän mitalta erilaisia sairauksia, kipuja, sydänsuruja, ahdistusta ja muuta kärsimystä, jota ei koskaan olisi tapahtunut muuten, ja aiheutetaan ihan konkreettisesti olemassaoloonssa syyttömän ihmisen kuolema. Joten kyllä, sanoisin, että vanhemmuudessa ei voi kuin epäonnistua, ainakaan moraalisesti.