Työkaveri kysyy saman kysymyksen JOKA PÄIVÄ
"Kävitkö pyöräilemässä, kuinka pitkän lenkin ajoit?"
Ai v*ttu mua v*tuttaa kuulla tuo sama kysymys joka päivä töissä!
En edes tajua, miksi pitää kysyä jatkuvasti samaa asiaa?! 🙄
Kommentit (22)
No miten on, kävitkö?
Ja kuinka pitkä lenkki se oli?
Kerro nyt, niin tarvii koko ajan kysellä.
Ap, mua vaivaa yksi asia. Pakko kysyä: Kävitkö pyöräilemässä, kuinka pitkän lenkin ajoit?
Mulla oli myös työkaveri joka sanoi samat asiat joka kerta kun menin hänen kassalleen maksamaan ostoksiani. Luoja että raivostutti välillä. Ei enää loppuajasta jaksanut naureskella samoille jutuille eikä edes vastata ystävällisesti.
Tää on mielenkiintoista kun yrittää jollekin selitttä jotaiin niiin se vaaan menee ohi taii yli. Toisesta korvasta sisäään ja toiisesta ulos. Ihan samaaa.
Tämä samojen asioiden vatvominen ei sovi suomalaiseen luonteeseen.
Kerran erään 40 vuotta naimisissa olleen avioparin vaimo oli kovin hiljainen miehen tultua kotiin työstä. Kun tilanne ei parantunut, mies kysäisi, että mistä kiikastaa. Nainen sanoi: "Sinä kun et koskaan sano, että rakastat minua." Mies sannoi: "Minähän sanoin sen sulle 40 vuotta sitten, kun kosin sinua, ja ilmoitan kyllä, jos muutan mieltäni."
Mä oon tässä nyt vaan pääättäny että toi kaveri on väärässä. Noi perusteeet ontuu. "Ihan sekasiiin. sseinähullllu jos multa kysytäään" tai muuuta sellaista voisi ajatelllla toisien ajattelevan.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon tässä nyt vaan pääättäny että toi kaveri on väärässä. Noi perusteeet ontuu. "Ihan sekasiiin. sseinähullllu jos multa kysytäään" tai muuuta sellaista voisi ajatelllla toisien ajattelevan.
Vuorovaikutuss ontuu meilllä suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä samojen asioiden vatvominen ei sovi suomalaiseen luonteeseen.
Kerran erään 40 vuotta naimisissa olleen avioparin vaimo oli kovin hiljainen miehen tultua kotiin työstä. Kun tilanne ei parantunut, mies kysäisi, että mistä kiikastaa. Nainen sanoi: "Sinä kun et koskaan sano, että rakastat minua." Mies sannoi: "Minähän sanoin sen sulle 40 vuotta sitten, kun kosin sinua, ja ilmoitan kyllä, jos muutan mieltäni."
Ja tällä ikivanhalla kaskulla ajattelit sitten osallustua keskusteluun.
Jos ei keksi muuta puhumista, yritä keskustella jostain muusta aiheesta hänen kanssaan. Valehtele, että oot lopettanut pyöräilyn tai sano, että ajat joka päivä saman pituisen lenkin. Työkaverit on monesti muutenkin maailman rasittavampia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä samojen asioiden vatvominen ei sovi suomalaiseen luonteeseen.
Kerran erään 40 vuotta naimisissa olleen avioparin vaimo oli kovin hiljainen miehen tultua kotiin työstä. Kun tilanne ei parantunut, mies kysäisi, että mistä kiikastaa. Nainen sanoi: "Sinä kun et koskaan sano, että rakastat minua." Mies sannoi: "Minähän sanoin sen sulle 40 vuotta sitten, kun kosin sinua, ja ilmoitan kyllä, jos muutan mieltäni."
Vanha...eikun vanHIN vitsi. Tällekään ei jaksa nauraa.
Se mäntti yrittää olla kohteliaan kiinnostunut sinusta. Anna hänen numero, käsken häntä ignooraamaan sinut jatkossa niin et pahota mieltäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon tässä nyt vaan pääättäny että toi kaveri on väärässä. Noi perusteeet ontuu. "Ihan sekasiiin. sseinähullllu jos multa kysytäään" tai muuuta sellaista voisi ajatelllla toisien ajattelevan.
Vuorovaikutuss ontuu meilllä suomessa.
Sinulla se ontuu kun juttelet itsesi kanssa.
Mun työkaveri aina minut nähdessään: "Kato Maija" tai "No, mitäpä Maija?" tai "Onko Maijalla viikonloppusuunnitelmia?" Tai mitä tahansa, kunhan mukana on nimi.
Olen tulkinnut tuon nimen hokemisen jonkinlaisena arvonalentamisena. :) Puhuu siis kuin lapselle eikä vertaiselleen aikuiselle.
Hänellä saattaa olla alkava muistisairaus. Minun muistisairas äitini kysyy vähän väliä: "Miten se teidän kissa voi?", joskus muutaman minuutin välein. Kissa kuoli viime syksynä.
Monet jauhaa samoja typeriä juttuja päivästä toiseen, paljon aikaa menee ainakin hoitoalalla noin puolet ajasta, puheliatten työkaverien juttujen kuuntelemiseen, rapsatkin iltapäivällä kestää usein 2 tuntia, tuntuu että jotkut venyttää niitä uhalla, ettei tarvii töitä tehdä, eikä se laiskottelu minuakaan haittaa, mutta jos kahdeksan ihmistä istuu esim vaikka vain 3 tuntia ylimääräisillä tauolla, se tekee kahden ihmisen työpanoksen päivässä. Saati se että tehdään hommat mahdollisimman hitaasti koko sakki.
Minulla ihan samanlainen työkaveri, mutta puheenaihe ei ole pyöräily. Joka päivä sama kysymys. Ensin suhtauduin positiivisesti, sitten epäuskoisesti, ja nykyään jo kun kuulen askeleet, tekisi mieli piiloutua pöydän alle.
Tajuan sen, että on ystävällinen ihminen joka ei vain keksi muuta puhuttavaa, mutta silti: selkäpiitä karmii.
Siis kolmen ihmisen, ärsyttää se tehottomuus hoitoalalla, lähinnä veron maksajien kannalta
Anna sille toinen aihe. Jokin mistä tykkäät puhua (ei vissiin pyöräily). Esim jos tykkäät puhua kissoista niin vastaa en käyny tänäänkään pyöräilemässä, ei oikein jaksa, mutta kuule tiiätkö mitä meidän mirre teki eilen...
Vastaa joka kerta, että ajoit sen 10 km.
Mitä sellasen vanhan akan kansssa voi muuuta kkeskustella.