Tytär on lähtenyt omille teilleen, jätti vain lapun pöydälle.
Niin siinä nyt sitten kävi. Tulin kotiin ja huomasin lapun pöydällä, johon tyttö oli kirjoittanut että on kyllästynyt kuuntelemaan riitelyä ja on nyt päättänyt lähteä pois. Meillä on kieltämättä riidelty viime aikoina paljon, mutta tyttö itse ei ole ollut niissä millään tavoin osallisena joten vähän yllätyksenä tämä nyt tuli koko perheelle. Isälleenkään ei ollut kertonut aikeistaan etukäteen vaan ainoa info jonka hän jätti on tosiaan tämä lappu tässä pöydällä.
Pelottaa että tytölle käy jotain kun liikkuu yksinään tuolla ulkona. Hän on voinut ehtiä jo ties miten pitkälle, en tosin usko että hän on lähtenyt millekään lomamatkalle vaan ehkä hän luuhaa jonkun kaverinsa nurkissa. Mutta silti.
Miten selitän tilanteen tutuille ja ennen kaikkea tyttäreni sisaruksille? En halua että hekin lähtevät pois. Eihän tässä mitään oikein voi tehdä ja puhelimeenkaan ei tyttö suostu vastaamaan.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen? Jos alaikäinen niin sitten soittoa poliisille.
Hän on täysi-ikäinen.
- ap
00/00 kirjoitti:
Hädän hetkellä tämä Vauva-palsta?
Jos tytär olisi vielä lapsi niin tietenkin soittaisin poliisille, mutta kun hän on täysi-ikäinen niin aika vaikeaksi menee. Ja kun on omasta tahdostaan kadonnut niin ei ole mitään mahdollisuutta että poliisi suostuisi etsimään.
- ap
00/00 kirjoitti:
Hädän hetkellä tämä Vauva-palsta?
Niinpä, ja miksi ap:n ensimmäinen kysymys on, miten selittää asian tutuille.
Vanhempien riitatilanteita todistaneena: riitelyn kuunteleminen on rasittavaa ja adistavaa, vaikka ne eivät suoraan liittyisi itseen. Olen joutunut kuuntelemaan niitä niin lapsena kuin aikuisenakin, aikuisena sentään oli tukemassa se minän lujuus ja tieto siitä, että olen erillinen ihminen tästä tilanteesta ja pärjään kyllä. Alaikäinen kotona asuva sen sijaan on vielä todella riippuvainen vanhemmistaan, ja kokee vanhempien riitelyn ihan eri tavalla. Se voi murentaa perusturvallisuuden tunnetta ja identiteettiä. Voi tulla tunne siitä, että koti hajoaa ja joutuu emotionaalisesti taivasalle.
Jos kyseessä on alaikäinen, ilmoita poliisille. Kun tytär tulee kotiin, on peiliin katsomisen paikka. Lasten tarpeet ja turvallisuuden tunne eivät saa hukkua aikuisten välienselvittelyn tiimellykseen.
Miksi se oli lapun jättänyt?
Kirjoitushan oli pöydässä. En ymmärrä lapun tarkoitusta, selitä.
Antakaa tytön olla rauhassa. Ketään ei voi pakottaa kuuntelemaan jatkuvaa riitelyä.
Miten selität tilanteen tutuille? Siis anteeksi vaan, mutta sekö nyt on suurin huoli? Mitä jos lopettaisitte turhanpäiväisen riitelyn, ja sen sijaan puhuisitte, kuin aikuiset? Ainoa järkevä tyyppi tuntuu olevan pois lähtenyt aikuinen tyttärenne.
Vierailija kirjoitti:
00/00 kirjoitti:
Hädän hetkellä tämä Vauva-palsta?
Jos tytär olisi vielä lapsi niin tietenkin soittaisin poliisille, mutta kun hän on täysi-ikäinen niin aika vaikeaksi menee. Ja kun on omasta tahdostaan kadonnut niin ei ole mitään mahdollisuutta että poliisi suostuisi etsimään.
- ap
Ahaa, eli kyseessä on kuitenkin aikuinen lapsi.
Onko tytär ollut aikaisemmin yksin esimerkiksi reissussa, onko kokemusta lyhytaikaisesta omillaan asumisesta? Tiedätkö, onko hän ottanut mukaan rahaa tmv.?
Todennäköisesti hän on suunnannut ensimmäisenä jonkun kaverinsa luo. Voi olla, että hän ottaa pian yhteyttä omatoimisesti.
-6
Vierailija kirjoitti:
Miten selität tilanteen tutuille? Siis anteeksi vaan, mutta sekö nyt on suurin huoli? Mitä jos lopettaisitte turhanpäiväisen riitelyn, ja sen sijaan puhuisitte, kuin aikuiset? Ainoa järkevä tyyppi tuntuu olevan pois lähtenyt aikuinen tyttärenne.
Yksi sisaruksista on jo kertonut tästä muutamalle kaverilleen joten juttu lähtee varmasti leviämään pitkin kyliä. Hävettää tällainen.
- ap
Jos joku nyt erikseen kysyy, niin sanot, että tyttö halusi omaa aikaa ja meni kaverilleen majailemaan. Ja niille sisaruksille sanot niin kuin asia on. Ja lopettakaa se riitely.
Hoida se parisuhteeseesi kuntoon. Aikuinen kyllä osaa huolehtia itsestään.
Haluaisin vielä lisätä, että sinuna antaisin tyttärelle aikaa ja omaa rauhaa. Lapun jättö kertoo siitä, että lähteminen on ollut suunniteltua, ja todennäköisesti hänellä on ollut katsottuna joku paikka johon mennä. Akuuttien kriisitilanteiden (esim. fyysisen väkivallan tai hengenvaaran) ulkopuolella lienee aika harvinaista, että varsinkaan nuori aikuinen vain lähtee yön selkään vailla mitään suunnitelmaa siitä, mihin mennä. Kuten sanoin edellisessä viestissäni, hän todennäköisesti ottaa itse uudelleen yhteyttä sitten, kun on valmis. -6
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00/00 kirjoitti:
Hädän hetkellä tämä Vauva-palsta?
Jos tytär olisi vielä lapsi niin tietenkin soittaisin poliisille, mutta kun hän on täysi-ikäinen niin aika vaikeaksi menee. Ja kun on omasta tahdostaan kadonnut niin ei ole mitään mahdollisuutta että poliisi suostuisi etsimään.
- apAhaa, eli kyseessä on kuitenkin aikuinen lapsi.
Onko tytär ollut aikaisemmin yksin esimerkiksi reissussa, onko kokemusta lyhytaikaisesta omillaan asumisesta? Tiedätkö, onko hän ottanut mukaan rahaa tmv.?
Todennäköisesti hän on suunnannut ensimmäisenä jonkun kaverinsa luo. Voi olla, että hän ottaa pian yhteyttä omatoimisesti.
-6
Rahaa on, aiempaa kokemusta yksin asumisesta tai reissaamisesta ei. Voi tosiaan olla jonkun kaverin luona mutta he ovat minulle täysin tuntemattomia (edes nimiä en tiedä) joten en voi soittaa heille kysyäkseni tyttären olinpaikkaa.
Pidän puhelinta auki siltä varalta että tyttö päättää soittaa mutta se ei tunnu nyt kovin todennäköiseltä.
- ap
"Pelottaa, miten tytön käy, kun liikkuu tuolla ulkona yksinään".
Täysi-ikäinen ihminen. Milloin ajattelit hänen olevan valmis ulkomaailmaan?
Jos ei vastaa puhelimeen, laitat viestin jossa pahoittelet riitelyä ja toivot hänen ottavan yhteyttä, ja että haluat tietää, että hänellä on kaikki kunnossa ja turvallinen paikka missä olla.
No jopas on, että eniten huolettaa se, että mitä muut sanovat.
Itse olen tehnyt vastaavanlaisen teon 17-vuotiaana, enkä ole katunut sitä päivääkään. Olin niin kauan poissa, kunnes vanhempani saivat ratkaisunsa aikaiseksi, eli erosivat.
Asuin ensin poikaystävän luona ja olin suunnitellut meneväni turvakotiin/vastaavaan jos muutosta ei olisi tullut. Ilmeisesti lastensuojelun asiakkaaksi pääseminen taisi olla se kaikista kamalin minunkin vanhemmille. Ai että, mitäköhän muutkin ajattelevat.
Ikävä on vain, että huono parisuhdemalli kotoa on jättänyt jälkensä. Suhteesta toiseen elämä on ollut kipuilua ja rimpuilua. Lapsia onneksi ei ole, joten kenenkään asiaan osattoman ei tarvitse minun virheistä kärsiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei vastaa puhelimeen, laitat viestin jossa pahoittelet riitelyä ja toivot hänen ottavan yhteyttä, ja että haluat tietää, että hänellä on kaikki kunnossa ja turvallinen paikka missä olla.
Tämä on hyvä idea. Kiitos.
- ap
Minkä ikäinen? Jos alaikäinen niin sitten soittoa poliisille.