Minun ulkonäköäni kommentoitiin _joka ikininen päivä_
koulussa. Tiedättekö te mitä se tekee sen ikäisen mielelle ja kuinka rikki vielä aikuisenakin olen? Muistan ne kaikki sanomiset, äänenpainot, ilmeet, inhonkatseet...
Kommentit (9)
Minulla on ihan sama juttu. Olen asian takia vieläkin pahasti rikki ja samalla koen tästä rikkiolemisesta syvää häpeää, koska aikuisena pitäisi olla niin perkeleen itsevarma ja niinpoispäin. Juuri eilissäpäivänä mietin tätä.
Onko etäisyyden saaminen kouluaikoihin yhtään auttanut? Toivotaan, että aika "kultaa" muistot ja tunnelataus laimenee.
Ööh.. Aika monien naisten ulkonäköö kommentoidaan joka Ikinen päivä 😁
Jos vaikka olisit katkera ja rikki loppuikäsi etkä yritä päästä siitä yli
Vierailija kirjoitti:
Ööh.. Aika monien naisten ulkonäköö kommentoidaan joka Ikinen päivä 😁
Ei kuitenkaan ole oikein, että kasvava nuori (tai minkäikäinen ihminen tahansa) saa kuunnella päivittäin ilkkumista ja nälvimistä niinkin henkilökohtaisesta asiasta kuin ulkonäkö.
Olitko plösö, hörökorva, talttahammas vai joku muu kummajainen?
Peruskoulu on aika pitkälti sama asia kuin vankila. Tovereitasi et pysty valitsemaan, hierarkiahakuisuus on aktiivista ja vahvimman laki määrää. Seksuaalinen hyväksikäyttökin on tavallista usein jossain mitassa.
Kouluissa on erilaisiaa ihmisiä ja eri henkisiä. Toisten kansssa kemiat toimii paremmin kuin toisteen. Minusta näitä tulisi vähän mietttiä.
Sen oli inhottavaa aikaa.