Lue keskustelun säännöt.
Yli kaksikymppinen opiskelijapoikani änkeää kotiin asumaan kesälomaksi
17.05.2019 |
Olen sanaton. Reilusti parikymppinen lapseni on alivuokrannut opiskelijaboxinsa ja tulee nyt kotiin ”asumaan” kesäksi. Opiskelee yliopisossa. Minulla ei ole mitään lasta vastaan, mutta kyllähän tämä nyt oudolta tuntuu että yhä mamman helmoihin valutaan. Aivan itsestäänselvyytenä ilmoitti. En tiedä kuinka suhtautuisin. Olen odottanut aikuisempaa käytöstä.
Kommentit (247)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa sillä on kesätyöt siinä lähellä.
Mitä hän sanoi, kun kerroit ettei tämä sovi?
Vierailija kirjoitti:
Jospa sillä on kesätyöt siinä lähellä.
Sivusta: silti aikuinen hankkiutuu muualle asumaan. Tietysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jospa sillä on kesätyöt siinä lähellä.
Näin on omalla lapsellani, mutta hän vuokrasi opiskelijalta kesäksi asunnon, eikä edes ehdottanut, että olisi tullut siksi ajaksi kotiin.
Onnea, olette kasvattaneet miesvauvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ainakin minusta olisi ihanaa, jos tuon ikäinen lapseni haluaisi tulla vielä kesäksi takaisin kotiin! Poikasi luulee varmaan sinun olevan iloinen hänen tulostaan. Ja onhan se pojalle mukavaa vaihtelua päästä välillä pois opiskelijaboksistaan.
ai oma lapsi "änkeää" asumaan? Kivasti sanottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos aikuinen lapsi on opiskelija, niin meillä ainakin voisi tulla kotiin asumaan kesäksi. Kotiin saa aina tulla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ainakin minusta olisi ihanaa, jos tuon ikäinen lapseni haluaisi tulla vielä kesäksi takaisin kotiin! Poikasi luulee varmaan sinun olevan iloinen hänen tulostaan. Ja onhan se pojalle mukavaa vaihtelua päästä välillä pois opiskelijaboksistaan.
Tuon ikäisen kuuluu olla töissä ja parisuhteessa. Vähintään omillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi saaneet meidänkin pojat tulla. Nuorempi taisi sitten tullakin, kun harjoittelu oli täältä 20km ja yliopistoon on meiltä jotai 300km. Sittemmin ei ole kumpaakaan asunut viikkoakaan meillä vaan 1-2 yötä joskus.
Paljonko pyydät vuokraa? Pistätkö ostamaan ruokaa? Kokkailemaan? Pesemään matot? Tekemään talkkarihommia?
Toiset äidit kiljuisivat riemusta, jos saisivat lapsen kesäksi kotiin. "Kun ei sitä koskaan näe!" Asennoitumisia on niin monenlaisia. Ehkä pojallesi ei ole tullut mieleenkään, ettet halua häntä takaisin.
Muistan, kun itse olin opiskelemassa, opiskelukaverit toivat kotona käytyään mukanaan hirveät määrät herkkuja joita vanhemmat olivat pakanneet mukaan. Siis ihan vapaaehtoisesti ja pyytämättä.
Minä en koskaan saanut mitään. Kai se oli periaate. Kerran totesin äidille, että ei ole mitään ruokaa opiskelijakämpässä jonne olin palaamassa su iltana (kaupat eivät olleet auki), koska olin ollut lomamatkalla, enkä ollut jättänyt ruokaa kaappiin pilaantumaan (ei ollut pakastinta). Äiti antoi pitkin hampain tonnikalapurkin. Ihan hyvin selvisin sillä aamuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai...
Mun 21-vuotias asuu opiskelupaikkakunnalla pienessä solukämpässä ja pidin taas itsestään selvänä, että tulee kesällä kotiin. Kuukauden on töissä, ja asuu siinä solussaan, sitten reissaa vähän ystäviensä kanssa, mutta noin kuukaudeksi saan hänet onneksi kotiin.
Ihan outo ajattelutapa mulle, että ei saisi kotiinsa tulla...
Vierailija kirjoitti:
Ai...
Mun 21-vuotias asuu opiskelupaikkakunnalla pienessä solukämpässä ja pidin taas itsestään selvänä, että tulee kesällä kotiin. Kuukauden on töissä, ja asuu siinä solussaan, sitten reissaa vähän ystäviensä kanssa, mutta noin kuukaudeksi saan hänet onneksi kotiin.
Ihan outo ajattelutapa mulle, että ei saisi kotiinsa tulla...
Mamman tissiliivit päähän ja syvälle odipukseen. Jumaliste - aikuinen äijä!
Poikasi on ja pysyy poikanasi läpi elämän.
Kuulostaa siltä että voit varautua siihen että on äitinsä helmoissa vielä kauan.
Ns aikuisuutta pojaltasi saat odottaa kun helpommallakin pääsee: "Äitii !"
Mun tyttäreni tekee samoin, koska tulee tähän lähelle kesätöihin. Ei tulisi mieleenkään kieltää häntä tulemasta.
En ymmärrä vanhempia, joilla on hinku hankkia lapsia (status vaatii tietyn määrän vielä) ja heti alkavat ajaa heitä pois kotoa. Tuo ei ole oikeaa rakkautta, jos opiskelijakaan ei saa kotona asua. Liika paapominen ei ole hyvästä, mutta ainakin minä oikeasti rakastan lastani ja hän saisi tulla koska tahansa kotiin. Tämä on hänekin kotinsa aina.
Tosin hän nyt on opiskellutkin pitempään ulkomailla ja siellä työskentelee, mutta läheiset välit saa pidetyksi skypen, whatsApin perusteella ja tapaamalla niin usein kuin mahdollista. Temme ulkomaillekin kaupunkilomatreffejä. Ihanaa olla äiti.
En halunnutkaan kuin yhden lapsen, jotta äitiyden laatu ei huonone määrän kustannuksella :D. Olen aviossa edelleen lapsen isän kanssa. Siksi en tarvitse isäpuolille tai muille hoidoille tai sisarpuolille tilaa. Ehkä tämä asia on usein se hiertävä asia vanhempien lasten kotona olemisessa.
Sitten muutaman vuosikymmenen päästä itket miksi poika ei käy tai ota luokseen asumaan vaan sinun viettää vanhuutesi yksin ja lopulta joutua vanhainkotiin. Jos suhteesi lapseen loppuu siihen 18-vuotissynttäreihin niin se menee sitten myös molemmin päin. Ap makaa niinkuin petaa.
Käyttäydy itse kun aikuinen. Lapselle voi sanoa EI KÄY.