Kyllästynyt nykyajan oma edun tavoittelu kulttuuriin..

Kun on some, pitch- puheet ja muuten vain tämä kustannustehokasta lyhytnäköinen bisnesajattelu joka koitetaan jo lapsiin iskoistaa niin minua alkaa kuvottaa ja tulee täysin ulkopuolinen olo.

Minä, tavallisena töissäkäyvänä ihmisenä ( kirjoitan tällä hetkellä kotona koska osa-aikainen työ, meen vasta 14 töihin) koen ettei minulla ei mitään arvoa. Teen paljon järjestötyötä ja luen.

Olen täysin menettänyt yhteyden ihmisiin, tuntuu että täälläkin alkaa meininki olemaan hyvin limainen ja feikki. Ketään ei tasan tarkkalleen vilpittömästi kiinnosta asiat vaan asioihin tartutaan ainoastaan oma uran takia.

Pahinta on että tämä mätää on pesiytynyt nimenomaan niihin asioihin johon tarvitaan inhimillistä, tehokasta ja vilpitöntä otetta. Luonto, vanhukset, koulu, hyvinvointi.

Hämmästyttää myös kuinka nämä politiikassa, järjestöissä ja hyvinvointialalla olevat ovat täysin yhteistyökyvyttömiä, varastetaan muilta ideat, heti ollaan puolustuskannalla ja ajetaan julmasti läpi omat ideologiat.

Nämä ihmiset ovat hyvin vaarallisia ja heitä ei saisi edes päästä työelämään koska taktikoivat kunnes he itse menestyvät.

Sen verran että tuli juteltua erään hyvin temperamettisen vihreiden edustajan kanssa ja siitä tapaamisesta jäi kuvottava olo, hänellä ei ollut käytöstapoja, ei halunnut kuulla.