Lue keskustelun säännöt.
Miksi on muka niin tärkeää erottaa epämääräinen ja määräinen sana, kun ilmankin pärjää ihan hyvin?
11.05.2019 |
Eipä ole juuri tullut tilanteita suomen kielessä vastaan, että olisin pulassa kun en tiedä, onko sana 'a' vai 'the'. Joissain harvoissa tilanteissa voi sitten sanoa tarkennukseksi esim. yksi tai tämä.
Miksi tämä on niin oleellinen asia monissa muissa kielissä?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään suomenkielessä ei ole epäämääräistä tai määräistä artikkelia. Toisekseen, kyllä suomenkin kielioppi on hyvä osata ja nuo epämääräiset/määräiset artikkelit nyt vaan kuuluvat vieraisiin kieliin. Ilmankin toki pärjää, mutta siitä tulee sitten sitä kuuluisaa rallienglantia tai jotain muuta sössötystä.
Toki ulkomailla pärjää aika pitkälle kuvakorteillakin, joita osoittamalla yleisimmät asiat saa hoidettua, mutta minusta ainakin on itsellekin antoisampaa, jos yrittää saada itsensä ymmärretyksi mahdollisimman hyvin.
Suomen kielessä on ollut aikanaan määräinen artikkeli, joka on muistuttanut ”se”-sanaa (lausunta olisi kuitenkin hieman erilainen). Sen takia käytämme sanaa ”se” edelleen määrittämään jo tuttua asiaa, esim. ”Näin eilen kissan. Se kissa oli valkoinen.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään suomenkielessä ei ole epäämääräistä tai määräistä artikkelia. Toisekseen, kyllä suomenkin kielioppi on hyvä osata ja nuo epämääräiset/määräiset artikkelit nyt vaan kuuluvat vieraisiin kieliin. Ilmankin toki pärjää, mutta siitä tulee sitten sitä kuuluisaa rallienglantia tai jotain muuta sössötystä.
Toki ulkomailla pärjää aika pitkälle kuvakorteillakin, joita osoittamalla yleisimmät asiat saa hoidettua, mutta minusta ainakin on itsellekin antoisampaa, jos yrittää saada itsensä ymmärretyksi mahdollisimman hyvin.
Et tainnut ihan ymmärtää, mitä aloituksessa yritettiin kysyä.
Ajatus oli se, että mikä on tausta sille, että joissa kielissä epämääräinen/määräinen-asia on hyvin tärkeä, mutta jossain toisissa kielessä tätä ei lainkaan erotella, ja silti kielten yleisessä ilmaisuvoimassa ei liene eroa. Ajattelevatko tällaisten kielten puhujat jotenkin eri tavalla?
Ei se olekaan oleellista, mutta jos et et halua vaikuttaa tyhmältä, opettelet kyseisen kielen kieliopin. Myös futuuri on turha tai kaksi yksikön kolmatta persoonapronominia.
Mikä olisi suomen kielessä vastaava turha juttu, joka ei ole ilmaisuvoiman kannalta merkityksellinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään suomenkielessä ei ole epäämääräistä tai määräistä artikkelia. Toisekseen, kyllä suomenkin kielioppi on hyvä osata ja nuo epämääräiset/määräiset artikkelit nyt vaan kuuluvat vieraisiin kieliin. Ilmankin toki pärjää, mutta siitä tulee sitten sitä kuuluisaa rallienglantia tai jotain muuta sössötystä.
Toki ulkomailla pärjää aika pitkälle kuvakorteillakin, joita osoittamalla yleisimmät asiat saa hoidettua, mutta minusta ainakin on itsellekin antoisampaa, jos yrittää saada itsensä ymmärretyksi mahdollisimman hyvin.
Suomen kielessä on ollut aikanaan määräinen artikkeli, joka on muistuttanut ”se”-sanaa (lausunta olisi kuitenkin hieman erilainen). Sen takia käytämme sanaa ”se” edelleen määrittämään jo tuttua asiaa, esim. ”Näin eilen kissan. Se kissa oli valkoinen.”
Kerro lisää. En ole kuullutkaan moisesta artikkelista, vaikka olen maisteriksi asti päässyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätän tän tähän: the joulukalenteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään suomenkielessä ei ole epäämääräistä tai määräistä artikkelia. Toisekseen, kyllä suomenkin kielioppi on hyvä osata ja nuo epämääräiset/määräiset artikkelit nyt vaan kuuluvat vieraisiin kieliin. Ilmankin toki pärjää, mutta siitä tulee sitten sitä kuuluisaa rallienglantia tai jotain muuta sössötystä.
Toki ulkomailla pärjää aika pitkälle kuvakorteillakin, joita osoittamalla yleisimmät asiat saa hoidettua, mutta minusta ainakin on itsellekin antoisampaa, jos yrittää saada itsensä ymmärretyksi mahdollisimman hyvin.
Suomen kielessä on ollut aikanaan määräinen artikkeli, joka on muistuttanut ”se”-sanaa (lausunta olisi kuitenkin hieman erilainen). Sen takia käytämme sanaa ”se” edelleen määrittämään jo tuttua asiaa, esim. ”Näin eilen kissan. Se kissa oli valkoinen.”
I have a cat. = Minä omistan erään kissan.
The cat is black. = Se kissa on musta.
Näinhän me saadaan ne artikkelit tähän suomen kieleenkin. Oltaisiin myös lähempänä sitä ruotsin kieltä. Näin voitaisiin olla ylpeitä siitä omasta kielestämme.
(Kuulostaa muuten erittäin vammaiselta...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään suomenkielessä ei ole epäämääräistä tai määräistä artikkelia. Toisekseen, kyllä suomenkin kielioppi on hyvä osata ja nuo epämääräiset/määräiset artikkelit nyt vaan kuuluvat vieraisiin kieliin. Ilmankin toki pärjää, mutta siitä tulee sitten sitä kuuluisaa rallienglantia tai jotain muuta sössötystä.
Toki ulkomailla pärjää aika pitkälle kuvakorteillakin, joita osoittamalla yleisimmät asiat saa hoidettua, mutta minusta ainakin on itsellekin antoisampaa, jos yrittää saada itsensä ymmärretyksi mahdollisimman hyvin.
Suomen kielessä on ollut aikanaan määräinen artikkeli, joka on muistuttanut ”se”-sanaa (lausunta olisi kuitenkin hieman erilainen). Sen takia käytämme sanaa ”se” edelleen määrittämään jo tuttua asiaa, esim. ”Näin eilen kissan. Se kissa oli valkoinen.”
Kerro lisää. En ole kuullutkaan moisesta artikkelista, vaikka olen maisteriksi asti päässyt.
No toinen maisteri täällä terve. Tuli meillä esille tämä asia ihan jo perusopintojen aikana Helsingin yliopistossa. Tämän tarkemmin en tätä juttua ikävä kyllä muista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään suomenkielessä ei ole epäämääräistä tai määräistä artikkelia. Toisekseen, kyllä suomenkin kielioppi on hyvä osata ja nuo epämääräiset/määräiset artikkelit nyt vaan kuuluvat vieraisiin kieliin. Ilmankin toki pärjää, mutta siitä tulee sitten sitä kuuluisaa rallienglantia tai jotain muuta sössötystä.
Toki ulkomailla pärjää aika pitkälle kuvakorteillakin, joita osoittamalla yleisimmät asiat saa hoidettua, mutta minusta ainakin on itsellekin antoisampaa, jos yrittää saada itsensä ymmärretyksi mahdollisimman hyvin.
Suomen kielessä on ollut aikanaan määräinen artikkeli, joka on muistuttanut ”se”-sanaa (lausunta olisi kuitenkin hieman erilainen). Sen takia käytämme sanaa ”se” edelleen määrittämään jo tuttua asiaa, esim. ”Näin eilen kissan. Se kissa oli valkoinen.”
Kerro lisää. En ole kuullutkaan moisesta artikkelista, vaikka olen maisteriksi asti päässyt.
No toinen maisteri täällä terve. Tuli meillä esille tämä asia ihan jo perusopintojen aikana Helsingin yliopistossa. Tämän tarkemmin en tätä juttua ikävä kyllä muista.
Etsipä sinä vuorostasi. Minä jo kolusin aika monta mahdollista lähdettä löytääkseni edes hömppäväitteitä suomen kielen määräisestä artikkelista, mutta en löytänyt.
Ensinnäkään suomenkielessä ei ole epäämääräistä tai määräistä artikkelia. Toisekseen, kyllä suomenkin kielioppi on hyvä osata ja nuo epämääräiset/määräiset artikkelit nyt vaan kuuluvat vieraisiin kieliin. Ilmankin toki pärjää, mutta siitä tulee sitten sitä kuuluisaa rallienglantia tai jotain muuta sössötystä.
Toki ulkomailla pärjää aika pitkälle kuvakorteillakin, joita osoittamalla yleisimmät asiat saa hoidettua, mutta minusta ainakin on itsellekin antoisampaa, jos yrittää saada itsensä ymmärretyksi mahdollisimman hyvin.