Olen ihan ääriäni myöten täynnä tätä naurettavaa pelleilyä!

Mikä teitä ihmisiä vaivaa? Ja eikö yhtään hävetä?

Eikö teillä hiekkalaatikkoleikki-aikuisilla ole mitään itsekritiikkiä tai kykyä tarkastella omaa käytöstä?

Sä varmaan ymmärrät että hiekkalaatikkopelit jatkuu aikuisinakin. Ei ne mihinkään häviä, eikä ihmiset vanhetessaan fiksuunnu.

Hyvin avauduttu, ei lisättävää. Samaa kummeksun.

Huoh. Jaxsuhali.

Viime aikoina tätä on vaan jotenkin tullut joka puolella vastaan niin paljon.

Politiikot ovat tässä kunnostautuneet ja kaikki uskovaiset.

En edes puhu niistä teologeista jotka näyttivät mahtinsa kirkkopäivien suhteen, vaan eräästä lahkosta.

Se karttamiskäytäntö on jotain epäarvokasta ja jotenkin puistattavaa kun lapsetkin altistetaan sille.

Työpaikoillakaan kun ei osata käyttäytyä kuin aikuiset niin se turhauttaa. Siellä kun on pakko käydä ja toivoisi että ne leikit olisi kärsitty jo ala-asteella =(

Vierailija kirjoitti:

Sä varmaan ymmärrät että hiekkalaatikkopelit jatkuu aikuisinakin. Ei ne mihinkään häviä, eikä ihmiset vanhetessaan fiksuunnu.

Ymmärrän, mutten "ymmärrä" enkä hyväksy.

Osa ihmisitä on lapsena inhottavia ja julmia kieroilijoita. Osa on lapsenakin fiksuja.

Osa aikuistuu ja kypsyy normaalisti.

Osa kasvaa vain fyysisesti, alkaa käyttää hienoja pukuja ja ja tienata vähän isompia karkkirahoja.

He saavat ajella autoilla ja lennelle lentokoneilla. He saavat katsoa pornoa ja juoda viinaa.

Kokaa saavat vetää nokkaansa ja pettää puolisoitaan.

Saavat lisääntyäkin ja omistaa koiran.

Ainut vaan, että ovat henkisesti ihan samanlaisia kun olivat lapsenakin kun kiusasivat ja kieroilivat kiltimpien kustannuksella.

Ja jotkut vielä ihailevat noita ihmisiä, kun niillä on hienot vaatteet ja pankkitilin saldot.

Miksi aloitus on saanut noin monta yläklikkausta?

Kun kiusaaja sanoo, että älä ole x:n kanssa missään tekemisissä (kiusaajan tyypillinen narsistinen piirre), niin todellakin olen x:n kanssa. Äksässä ei ole vikaa vaan kiusaajassa, joka on kateellinen tai katkera.

Vierailija kirjoitti:

Miksi aloitus on saanut noin monta yläklikkausta?

Ehkä ymmärrät sitten kun aikuistut ja tajuat kuinka typerää kiusaaminen on?

Vierailija kirjoitti:

Kun kiusaaja sanoo, että älä ole x:n kanssa missään tekemisissä (kiusaajan tyypillinen narsistinen piirre), niin todellakin olen x:n kanssa. Äksässä ei ole vikaa vaan kiusaajassa, joka on kateellinen tai katkera.

Minua hävettää kun olen lapsena joskus totellut tuollaista narskupentua, ja olen ollut mukana syrjimässä ihan kivoja lapsia.

Hävettää oikeasti tosi paljon, ja siksi on ihan kestämätöntä todistaa kun aikuiset ihmiset käyttäytyvät noin surkeasti.

Ei se niin kamalaa ole, kun kohteena oleva tietää missä mennään. Tällöin on uhrina oikeastaan enää ne, joille on uskoteltu jotain ihme juttuja tai puoliväkisin manipuloimalla saatu mukaan juttuun. Ne jotka ei oikeasti tiedä, missä mennään. Monet menee lankaan, kaikki ei. Tietenkin itse tekijöille on kova isku, jos asiat ei ihan mene niinkuin piti. Paljon voi tehdä, mutta toisen pääkoppaan ei pääse sisälle. Kaikkien manipulointi ei onnistu. On melkein parempi että manipuoloijat uskovat onnistuneensa, koska jos ei teot tehoa, meno voi äityä aika hulluksi. Jopa sairaaksi ja rikolliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kiusaaja sanoo, että älä ole x:n kanssa missään tekemisissä (kiusaajan tyypillinen narsistinen piirre), niin todellakin olen x:n kanssa. Äksässä ei ole vikaa vaan kiusaajassa, joka on kateellinen tai katkera.

Minua hävettää kun olen lapsena joskus totellut tuollaista narskupentua, ja olen ollut mukana syrjimässä ihan kivoja lapsia.

Hävettää oikeasti tosi paljon, ja siksi on ihan kestämätöntä todistaa kun aikuiset ihmiset käyttäytyvät noin surkeasti.

Lapsena kiusaamisen seurauksia ei välttämättä ymmärrä. Aikuisena ihmisen tyhmyys korostuu jos menee mukaan syrjintään narsihmisen käskystä, viisas ei mene.

Varmasti ahdistavaa tuollainen elämä.

Mä en juurikaan edes kiinnitä huomiotani ihmisiin. Paitsi niihin, jotka ovat mulle rakkaita ja tärkeitä. Töissä tietenkin joutuu tekemään työnantajan määräämiä töitä työnantajan määräämien ihmisten kanssa, mutta eipä ole tullut vielä kertaakaan tilannetta, että joku työkaveri olisi kieltäytynyt tekemästä töitä kanssani. Jos tulisi, se olisi työnantajan ongelma eikä mun. Vapaa-ajallahan ei tarvitse edes ajatella työkavereitaan, jos ei halua. 

Vierailija kirjoitti:

Ei se niin kamalaa ole, kun kohteena oleva tietää missä mennään. Tällöin on uhrina oikeastaan enää ne, joille on uskoteltu jotain ihme juttuja tai puoliväkisin manipuloimalla saatu mukaan juttuun. Ne jotka ei oikeasti tiedä, missä mennään. Monet menee lankaan, kaikki ei. Tietenkin itse tekijöille on kova isku, jos asiat ei ihan mene niinkuin piti. Paljon voi tehdä, mutta toisen pääkoppaan ei pääse sisälle. Kaikkien manipulointi ei onnistu. On melkein parempi että manipuoloijat uskovat onnistuneensa, koska jos ei teot tehoa, meno voi äityä aika hulluksi. Jopa sairaaksi ja rikolliseksi.

Niin taidat nyt puhua jostain psyko- ja sosiopaateista, kun on olemassa ihan vain lapsellisia ihmisiä, jotka eivät vain tyhmyyttään tajua, että nyt ollaan jo keski-ikäisiä eikä enää tarhassa.

Jotenkin ne psyko- ja sosiopaatit eivät edes herätä vihaa, vaan surua. He eivät ole käytännössä kuin ihmiset. Ihmisyyden palikoita puuttuu päästä.

Tyhmät ihmiset aiheuttavat kiukun, koska voisivat olla aikuismaisempia.

Kiusaaminen voi olla myös perättömien juorujen levittämistä toisesta, mustamaalausta ja valehtelua. Siitä voi saada kunnianloukkaussyytteen.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti ahdistavaa tuollainen elämä.

Mä en juurikaan edes kiinnitä huomiotani ihmisiin. Paitsi niihin, jotka ovat mulle rakkaita ja tärkeitä. Töissä tietenkin joutuu tekemään työnantajan määräämiä töitä työnantajan määräämien ihmisten kanssa, mutta eipä ole tullut vielä kertaakaan tilannetta, että joku työkaveri olisi kieltäytynyt tekemästä töitä kanssani. Jos tulisi, se olisi työnantajan ongelma eikä mun. Vapaa-ajallahan ei tarvitse edes ajatella työkavereitaan, jos ei halua. 

Oman pers... eikun navan ympärillä on varmasti ihan mukava pyöriä, jos on sellainen luonne.

Minusta työpaikoilla vietetään aika paljon aikaa, ja se on sietämätöntä jos meno on luin lastentarhassa.

Ei minunkaan kanssa ole kieltäydytty työskentelemästä töissä, mutta olen silti raivoissani kun näen että jotain toista kohdellaan lapsellisesti vaikka ollaan jo aikuisia.

Ehkä joku empatia tai sympatia juttu, joka sulta puuttuu, tai jota pystyt ulottamaan vain omiin pikku pikku pikku ympyröihisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kiusaaja sanoo, että älä ole x:n kanssa missään tekemisissä (kiusaajan tyypillinen narsistinen piirre), niin todellakin olen x:n kanssa. Äksässä ei ole vikaa vaan kiusaajassa, joka on kateellinen tai katkera.

Minua hävettää kun olen lapsena joskus totellut tuollaista narskupentua, ja olen ollut mukana syrjimässä ihan kivoja lapsia.

Hävettää oikeasti tosi paljon, ja siksi on ihan kestämätöntä todistaa kun aikuiset ihmiset käyttäytyvät noin surkeasti.

Lapsena kiusaamisen seurauksia ei välttämättä ymmärrä. Aikuisena ihmisen tyhmyys korostuu jos menee mukaan syrjintään narsihmisen käskystä, viisas ei mene.

Näin juuri. Tyhmyys valitettavasti näkyy siinä kuinka helposti menee tuollaiseen mukaan, monet ihan tietämättään. Jokut valitettavasti menevät mukaan hyvää hyvyyttään, koska joskus kiusaaminen on niin kieroa, että se naamioidaan joksikin muuksi. Fiksuimmat kyllä näkevät naamioiden läpi. Kaikki ei suhtaudu tuollaiseen tyhmyyteen edes itkun tuhruisin silmin tai painikoiden vaan pelkästään ihmetellen. Palveluksen tekee itselleen kun olisi kuin ei olisikaan. You know.

Kuinkahan moni ihminen on sairastunut työelämän myrkyllisyyden takia ja joutuu nyt olemaan tulonsiirtojen varassa. Ja taas kuuntelemaan kuinka on arvoton kun ei tuota yhteiskunnalle mitään?

Kuinka paljon kansantalous saa kärsiä kun aikuiset ihmiset sairastuttavat toisiaan?

Ei ole mitään tahtotilaa tehdä asioille mitään, kun lapselliset aikuiset eduskunnassa eivät näe mitään vikaa kiusaamisessa ja huonossa käytöksessä. Se kun on heille ihan normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti ahdistavaa tuollainen elämä.

Mä en juurikaan edes kiinnitä huomiotani ihmisiin. Paitsi niihin, jotka ovat mulle rakkaita ja tärkeitä. Töissä tietenkin joutuu tekemään työnantajan määräämiä töitä työnantajan määräämien ihmisten kanssa, mutta eipä ole tullut vielä kertaakaan tilannetta, että joku työkaveri olisi kieltäytynyt tekemästä töitä kanssani. Jos tulisi, se olisi työnantajan ongelma eikä mun. Vapaa-ajallahan ei tarvitse edes ajatella työkavereitaan, jos ei halua. 

Oman pers... eikun navan ympärillä on varmasti ihan mukava pyöriä, jos on sellainen luonne.

Minusta työpaikoilla vietetään aika paljon aikaa, ja se on sietämätöntä jos meno on luin lastentarhassa.

Ei minunkaan kanssa ole kieltäydytty työskentelemästä töissä, mutta olen silti raivoissani kun näen että jotain toista kohdellaan lapsellisesti vaikka ollaan jo aikuisia.

Ehkä joku empatia tai sympatia juttu, joka sulta puuttuu, tai jota pystyt ulottamaan vain omiin pikku pikku pikku ympyröihisi.

Työpaikoilla tosiaan vietetään paljon aikaa, mutta itse olen työssä, jossa 99% siitä ajasta menee ihan töihin keskittymiseen. Ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia mihinkään lastentarhamenoihin. Kun päivän hommat on tehty, lähdetään kotiin. Ehkä miesvaltaisella alalla on jotain vaikutusta asiaan, en tiedä. 

Siinä olet ihan oikeassa, että elän elämääni mieluummin minulle rakkaiden ja tärkeiden ihmisten kanssa kuin alkaisin perehtyä kansanedustajien, uskovaisten lahkolaisten - ja mitä kaikkia nyt luettelitkaan - elämään. Minua kiinnostaa elämässä ihan muut asiat kuin ihmiset.