Muita joilla "tylsä" elämä?
Elämäni koostuu pääosin työnteosta ja kotona olemisesta. En harrasta kodin ulkopuolella asioita. Minulla ei ole montaa ystävää ja tapaan ystäviäni ehkä 2-3kk välein. En käy kauppakeskuksissa, ravintoloissa enkä illanvietoissa juuri koskaan. Ikää 31 vuotta.
En koe olevani yksinäinen, enkä koe elämäntapaani ongelmaksi. Koen kuitenkin jonkinlaista sosiaalista painetta siihen, että elämäni pitäisi olla "täydempää", sillä minulla ei ole kiire, kuten muilla, eikä elämässäni tapahdu koko ajan asioita. Pieni osa minusta pelkää, että elämä kuluu hukkaan.
Onko muita samanlaisia? Oletko tyytyväinen elämääsi?
Kommentit (9)
Minä olen tietoisesti jättänyt energiasyöpöt ympäriltäni. Olen siksi suhteellisen yksinäinen. Mutta päätin, että olkoon näin, jollen löydä koskaan tasapainoista ystävyys suhdetta.
Olen vielä tylsempi kuin ap. Teen kolmivuorotöitä ja toista työtä viikonloppuisin. Ei kamalasti vapaa aikaa ja ei yhtään vkl vapaa, mutta rahaa tulee mukavasti.
Olen samanlainen. Koska olen sinkku niin yksinäisyys vaivaa välillä, mutta luulen että jos olisin suhteessa niin olisin täysin tyytyväinen elämääni näin. Ja kyllä, nykyään on sosiaalista painetta elää aktiivisempaa ja menevämpää elämää, enkä käsitä mistä se johtuu. Elämäntapaan jossa ei koskaan "käy missään" voidaan viitata väheksyen, se on aika tavallistakin. Jos kokee tällaisen itselleen hyväksi elämäksi, niin missä ongelma?
Kyllä. Kesällä sosiaalinen elämäni on vilkkaampi, on mökkijuhlia ja kaikenlaisia kesärientoja. Syksy, talvi ja kevät menevät kuitenkin sellaisessa yksinäisessä ja tapahtumaköyhässä horroksessa. Minäkin koen vain hyvin harvoin kiirettä, enkä muista milloin viimeksi olisin kokenut jonkun järisyttävän tunnekuohun. Tavallaan olen iloinen tasaisesta elämästäni, mutta pelkään aivan kuten sinäkin että elämä valuu jotenkin hukkaan tässä.
Mulla on. Käyn töissä, harrastan liikuntaa ja istun loppuajan pelaamassa tietokoneella. Kavereita ei ole kuin pari, mutta toinen on todellinen ääri-introvertti ja toinen taas työnarkomaani, joten nähdään joskus ja jouluna. Välillä tuntuu että sekoan tähän yksinäisyyteen ja olisi nyt edes joku, jolle soittaa! (Introverttikaveri ei suostu vastaamaan puhelimeen ja toinen ei pysty, koska on töissä aamusta iltaan ja silloin kun ei ole, niin nukkuu.) Työnikin on hyvin yksinäistä luonteeltaan ja muut varmaan pitävät minua hulluna kun rakastan yli kaiken palavereissa istumista, lounastauot muiden kanssa ovat aina päivän kohokohta.
Haluaisin ihan hirveästi käydä vaikka baarissa joskus kavereitten kanssa tai edes jotain pientä, mutta ei ole seuraa ja en uskalla mennä yksinkään. Ja mitäpä iloa siitä olisikaan. Elämä on ihan hemmetin tylsää.
Minulla on ihan sama tilanne, olen jopa saman ikäinen. Ainoa ero on, etten koe mitään sosiaalista painetta asiasta. Rakastan arkeani ja omaa tylsyyttäni :)
Melko samanlaista, mutta erona se etten ole tyytyväinen nykytilanteeseen. Kaipaisin kavereita, niitä ei ole. Onneksi on suku, joten sentään joskus tulee nähtyä ihmisiä. Pidän kyllä rauhallisesti elosta, olen introvertti, mutta liika on liikaa. Tuntuu juuri siltä että elämä menee hukkaan, pitäisi kokea lisää ja enemmän jotta tuntisin oikeasti eläväni täyttä elämää.
Moust booring nyt ja vielä muutaman vuoden. Sitten voi laittaa elämänilon kasvit tulemaan ellei laki muutu ja voi laittaa aikaisemmin. En kyllä usko että laki muuttuu, kyse kuitenkin suomesta. Mulle riittää että tarvii pelätä vain sakkoja niin sitten ei haittaa. Omaksi iloksi ei paljoa tarvitse.
Introvertti olet.