Tiedätkö yhtään naimisissa ollutta, joka olisi oikeasti rakastunut
toiseen avioliiton aikana, ja alkanut tämän rakkauden kohteensa kanssa suhteeseen joka on kestänyt?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Minä, mutta tätä uutta rakkautta on kestänyt vasta kaksi vuotta. Uskon kyllä kestävän pitkään. On tämä niin erilaista kuin exän kanssa. Ei voi verratakaan näitä tunteita.
Miksi menit exän kanssa naimisiin alunperin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, mutta tätä uutta rakkautta on kestänyt vasta kaksi vuotta. Uskon kyllä kestävän pitkään. On tämä niin erilaista kuin exän kanssa. Ei voi verratakaan näitä tunteita.
Miksi menit exän kanssa naimisiin alunperin?
Rakastuin, mutta olin tosi nuori. Todellisesta rakkaudesta en tiennyt. Olimme yhdessä exn kanssa 20 vuotta. Tunteet laimeni vuosien myötä.
Tottakai tunteet laimenee vuosien myötä kun rakastuminen muuttuu rakkaudeksi ja kumppanuudeksi. Niin käy jokaikisessä pitkässä suhteessa.
Tiedän muutamankin.
Paras esimerkki nyt varmaan on entinen ylijohtaja, joka kasvatti ensin yhden perheen ja sitten vaihtoi nuorempaan naiseen kasvattaakseen toisen perheen. Suoraan liitosta liittoon ja vauva tulille. Eikä mikään hetken mielijohde tai ikäkriisi, kun molemmat liitot kestivät yli 20 vuotta ja jälkimmäinen jatkuu edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai tunteet laimenee vuosien myötä kun rakastuminen muuttuu rakkaudeksi ja kumppanuudeksi. Niin käy jokaikisessä pitkässä suhteessa.
Miten liittyy? Ei tällaista kysytty?
Ei kukaan oleta elämän olevan jatkuvaa ilotulitusta, mutta tietenkin kannattaa valita itselle paras mahdollinen arki.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän muutamankin.
Paras esimerkki nyt varmaan on entinen ylijohtaja, joka kasvatti ensin yhden perheen ja sitten vaihtoi nuorempaan naiseen kasvattaakseen toisen perheen. Suoraan liitosta liittoon ja vauva tulille. Eikä mikään hetken mielijohde tai ikäkriisi, kun molemmat liitot kestivät yli 20 vuotta ja jälkimmäinen jatkuu edelleen.
Toivottavasti ensimmäisen liiton lapset eivät ole tekemisissä isänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai tunteet laimenee vuosien myötä kun rakastuminen muuttuu rakkaudeksi ja kumppanuudeksi. Niin käy jokaikisessä pitkässä suhteessa.
Miten liittyy? Ei tällaista kysytty?
Ei kukaan oleta elämän olevan jatkuvaa ilotulitusta, mutta tietenkin kannattaa valita itselle paras mahdollinen arki.
Ei muuta kuin seuraavalle kierrokselle taas kun tunteet laimenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän muutamankin.
Paras esimerkki nyt varmaan on entinen ylijohtaja, joka kasvatti ensin yhden perheen ja sitten vaihtoi nuorempaan naiseen kasvattaakseen toisen perheen. Suoraan liitosta liittoon ja vauva tulille. Eikä mikään hetken mielijohde tai ikäkriisi, kun molemmat liitot kestivät yli 20 vuotta ja jälkimmäinen jatkuu edelleen.
Toivottavasti ensimmäisen liiton lapset eivät ole tekemisissä isänsä kanssa.
Totta kai ovat. Heillä on jo omiakin lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän muutamankin.
Paras esimerkki nyt varmaan on entinen ylijohtaja, joka kasvatti ensin yhden perheen ja sitten vaihtoi nuorempaan naiseen kasvattaakseen toisen perheen. Suoraan liitosta liittoon ja vauva tulille. Eikä mikään hetken mielijohde tai ikäkriisi, kun molemmat liitot kestivät yli 20 vuotta ja jälkimmäinen jatkuu edelleen.
Toivottavasti ensimmäisen liiton lapset eivät ole tekemisissä isänsä kanssa.
Totta kai ovat. Heillä on jo omiakin lapsia.
Miten niin totta kai? Miten omat lapset liittyvät asiaan? Itsehän en huoripukkia katselisi hetkeäkään vaikka olisi nk. isä.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai tunteet laimenee vuosien myötä kun rakastuminen muuttuu rakkaudeksi ja kumppanuudeksi. Niin käy jokaikisessä pitkässä suhteessa.
Tuo on eri asia. Ap:n tapauksessa ei ollut enää sitä kumppanuuttakaan, puhumattakaan samaan pakettiin kuuluvasta romantiikasta.
Oma isoäitini. Olivat uuden miehensä kanssa naimisissa kuolemaan saakka ja heistä kyllä näki selvästi, että rakastivat toisiaan ja jos joku on toiselle ikinä "se oikea" he olivat sitä keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai tunteet laimenee vuosien myötä kun rakastuminen muuttuu rakkaudeksi ja kumppanuudeksi. Niin käy jokaikisessä pitkässä suhteessa.
Tuo on eri asia. Ap:n tapauksessa ei ollut enää sitä kumppanuuttakaan, puhumattakaan samaan pakettiin kuuluvasta romantiikasta.
Se on ihan sama asia, kunhan selittelee että pääse taas jakamaan tavaraansa kun pikkuisen kyllästyttää.
Vierailija kirjoitti:
Oma isoäitini. Olivat uuden miehensä kanssa naimisissa kuolemaan saakka ja heistä kyllä näki selvästi, että rakastivat toisiaan ja jos joku on toiselle ikinä "se oikea" he olivat sitä keskenään.
Hyvä että kuoli. Siihen loppui sekin liitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän muutamankin.
Paras esimerkki nyt varmaan on entinen ylijohtaja, joka kasvatti ensin yhden perheen ja sitten vaihtoi nuorempaan naiseen kasvattaakseen toisen perheen. Suoraan liitosta liittoon ja vauva tulille. Eikä mikään hetken mielijohde tai ikäkriisi, kun molemmat liitot kestivät yli 20 vuotta ja jälkimmäinen jatkuu edelleen.
Toivottavasti ensimmäisen liiton lapset eivät ole tekemisissä isänsä kanssa.
Totta kai ovat. Heillä on jo omiakin lapsia.
Miten niin totta kai? Miten omat lapset liittyvät asiaan? Itsehän en huoripukkia katselisi hetkeäkään vaikka olisi nk. isä.
No kyllä yleensä tällaiset asiat ymmärretään hoitaa asiallisesti. Ihan väleissä ovat kaikki kaikkien kanssa. Lastenlapset liittyvät sikäli, että ymmärrät minkä ikäisistä ”lapsista” tuon ekan liiton tiimoilta puhutaan.
Tuli mieleen toinenkin esimerkki. Tapasivat lukiossa, menivät heti naimisiin, tekivät lapset opiskelun ohella, valmistuivat, ostivat talon - ja mies halusi erota uuden rakkauden takia. Tämän parin eroa kukaan ei olisi ikinä uskonut, olivat niin tähtiin kirjoitettu kaksikko kuin kuvitella saattoi. Mutta elämä voi yllättää.
Ja joo, tekemisissä ovat hekin kaikki keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän muutamankin.
Paras esimerkki nyt varmaan on entinen ylijohtaja, joka kasvatti ensin yhden perheen ja sitten vaihtoi nuorempaan naiseen kasvattaakseen toisen perheen. Suoraan liitosta liittoon ja vauva tulille. Eikä mikään hetken mielijohde tai ikäkriisi, kun molemmat liitot kestivät yli 20 vuotta ja jälkimmäinen jatkuu edelleen.
Toivottavasti ensimmäisen liiton lapset eivät ole tekemisissä isänsä kanssa.
Totta kai ovat. Heillä on jo omiakin lapsia.
Miten niin totta kai? Miten omat lapset liittyvät asiaan? Itsehän en huoripukkia katselisi hetkeäkään vaikka olisi nk. isä.
No kyllä yleensä tällaiset asiat ymmärretään hoitaa asiallisesti. Ihan väleissä ovat kaikki kaikkien kanssa. Lastenlapset liittyvät sikäli, että ymmärrät minkä ikäisistä ”lapsista” tuon ekan liiton tiimoilta puhutaan.
Tuli mieleen toinenkin esimerkki. Tapasivat lukiossa, menivät heti naimisiin, tekivät lapset opiskelun ohella, valmistuivat, ostivat talon - ja mies halusi erota uuden rakkauden takia. Tämän parin eroa kukaan ei olisi ikinä uskonut, olivat niin tähtiin kirjoitettu kaksikko kuin kuvitella saattoi. Mutta elämä voi yllättää.
Ja joo, tekemisissä ovat hekin kaikki keskenään.
Ehkä yleensä mutta ei aina. Pettäjien on turha tuudittautua siihen ajatukseen, että kaikki sujuu hienosti ja välit lapsiin säilyvät hyvinä, kun ensin on nöyryyttänyt lasten äitiä. Ehei.
Vierailija kirjoitti:
🙋
30 vuotta in love 💚
Mikä tässä ketutti? 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
🙋
30 vuotta in love 💚Mikä tässä ketutti? 😂
Ero teillekin vielä tulee 😁. Nautin tilanteesta.
Minä, mutta tätä uutta rakkautta on kestänyt vasta kaksi vuotta. Uskon kyllä kestävän pitkään. On tämä niin erilaista kuin exän kanssa. Ei voi verratakaan näitä tunteita.