Minulla on sappikivet. Lääkäri sanoi että sitten jos on kipuja joka viikko
Niin hän laittaa lähetteen leikkaukseen.
Siis voiko olla niin ettei niitä tarvitse leikata pois ollenkaan?
Ne kivut ovat järkyttävät kun ne iskee. Pakko maata selällään ja itkeä.
Kommentit (7)
Pienet kivet voi kadota itsekseen, eikä leikkaamaan kannata lähteä kevyin perustein. Minut taas passitettiin leikkausjonoon ensimmäisestä kohtauksesta, koska kivi on niin iso, että se ei tule mahtumaan koskaan itsekseen veks, ja kolmekymppisenä minulla on oletettavasti sen verran elinikää jäljellä että riski tulehdukseen johtavaan tukokseen elinaikana on suuri. Toistaiseksi en ole leikkaukseen suostunut, nyt kohtauksia on ollut yhteensä kaksi, vuosi välissä.
Minulle markkinoivat leikkausta kovin harmittomana pikkujuttuna, mutta kertomukset koko loppuelämän ripulista ja siitä ettei ne kivut kuitenkaan leikkaukseen loppuneet (kiviä voi muodostua myös tiehyissä tjsp), eivät oikein kannusta.
Hei, onneksi olet saanut muutettua ruokavaliosi ja liikuntatottumukset terveelliseen suuntaan .
Kyllä se leikkaus on suurimmalle osalle helppo nakki, mutta aina on niitä joille ei.
Joten jatka terveellisillä elintavoilla ja muista käydä kontrollissa jos tarvii.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä välttämättä leikata, jos esimerkiksi lääke lopettaa kohtaukset. Mutta mene joka kohtauksen kanssa lääkäriin, niin kyllä se leikkauslähete sieltä tulee, vaikkei kipuja joka viikko olisikaan.
Onneksi on nykyään näin. Ennen (vielä 2005) oli hieman eri meininki.
Itse pääsin leikkaukseen vasta, kun sappirakko meni kuolioon. Sitä ennen lykkäsivät asiaa lääkityksellä, mikä teki vaan lisää kiviä elimistöön ja nosti maksa-arvot tappiin. Verenmyrkytys päällä ja tein kuolemaa. Oli pakko leikata kiireellisesti.
Sappikivet on seurausta rasvattomasta ruuasta. Eikä margariineja tai siemenöljyjä voi sanoa ihmiselle tarpeellisiksi rasvoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Pienet kivet voi kadota itsekseen, eikä leikkaamaan kannata lähteä kevyin perustein. Minut taas passitettiin leikkausjonoon ensimmäisestä kohtauksesta, koska kivi on niin iso, että se ei tule mahtumaan koskaan itsekseen veks, ja kolmekymppisenä minulla on oletettavasti sen verran elinikää jäljellä että riski tulehdukseen johtavaan tukokseen elinaikana on suuri. Toistaiseksi en ole leikkaukseen suostunut, nyt kohtauksia on ollut yhteensä kaksi, vuosi välissä.
Minulle markkinoivat leikkausta kovin harmittomana pikkujuttuna, mutta kertomukset koko loppuelämän ripulista ja siitä ettei ne kivut kuitenkaan leikkaukseen loppuneet (kiviä voi muodostua myös tiehyissä tjsp), eivät oikein kannusta.
Mikään leikkaus ei ole harmiton. Kaikissa on riskinsä, mutta enemmän sinua tulee sattumaan nuo kivet kuin tähystyksessä tapahtuva leikkaus.
Minulle ei tullut ikuista ripulia, kuka sinua on oikein pelotellut?
Ikuinen ripuli viittaa ärtyneen suolen oireyhtymään sekä suolistosairauksiin, joita esiintyy muutamilla sappirakkopotilaista. Kivet lähtevät kipuineen, mutta närästys ei.
Ainoat haitat lienee esteettisiä. Itselleni jäi arpia mahaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet kivet voi kadota itsekseen, eikä leikkaamaan kannata lähteä kevyin perustein. Minut taas passitettiin leikkausjonoon ensimmäisestä kohtauksesta, koska kivi on niin iso, että se ei tule mahtumaan koskaan itsekseen veks, ja kolmekymppisenä minulla on oletettavasti sen verran elinikää jäljellä että riski tulehdukseen johtavaan tukokseen elinaikana on suuri. Toistaiseksi en ole leikkaukseen suostunut, nyt kohtauksia on ollut yhteensä kaksi, vuosi välissä.
Minulle markkinoivat leikkausta kovin harmittomana pikkujuttuna, mutta kertomukset koko loppuelämän ripulista ja siitä ettei ne kivut kuitenkaan leikkaukseen loppuneet (kiviä voi muodostua myös tiehyissä tjsp), eivät oikein kannusta.
Mikään leikkaus ei ole harmiton. Kaikissa on riskinsä, mutta enemmän sinua tulee sattumaan nuo kivet kuin tähystyksessä tapahtuva leikkaus.
Minulle ei tullut ikuista ripulia, kuka sinua on oikein pelotellut?
Ikuinen ripuli viittaa ärtyneen suolen oireyhtymään sekä suolistosairauksiin, joita esiintyy muutamilla sappirakkopotilaista. Kivet lähtevät kipuineen, mutta närästys ei.
Ainoat haitat lienee esteettisiä. Itselleni jäi arpia mahaan.
Kivut varmasti sattuvat enemmän kuin leikkaus, mutta leikkauksen ja omalla kohdalla varsinkin anestesian riskit tuntuvat tällä hetkellä (muu terveydentila huomioon ottaen) huomattavasti suuremmilta kuin kivien ja leikkauksen hyödyt varsin marginaalisilta. Minulta on leikattu iso kasvain, umppari ja pari komplisoitunutta sektiota, joten jonkinlaisia kokemuksia siitä on miten hyvin ja huonosti mennyt leikkaus vaikuttaa toimintakykyyn ja millaisia riskejä siihen kuuluu. Kiinnikkeenmuodostuksen vuoksi tähystysleikkaus ei tule kysymykseen.
Kukaan ei ole väittänyt että ikuinen ripuli olisi automaatio, mutta kun sappinesteen fuktio on vaikuttaa rasvan imeytymiseen, niin tämän puuttuessa osa saa hyvin herkästi ruuan rasvasta ns. rasvaripulin ja ruokavalio joissain tapauksissa muuttuu rajoitetummaksi kuin mitä se on ennen leikkausta. Juuri se saa niskakarvat aina pystyyn, kun siltä luotettavimmalta taholta eli terveydenhuollosta ei saa riittävää tietoa päätöksentekoon, vaan päätös tehdään puolestasi ja riskejä ja mahdollisia haittoja vähätellään.
Olen tietoinen myös kolekystiitin ja päivystysleikkauksen riskeistä, ja tiedän että JOSKUS tuo pitää leikata, mutta toivon että se ehditään tehdä turvallisemmassa tilanteessa.
Ei niitä välttämättä leikata, jos esimerkiksi lääke lopettaa kohtaukset. Mutta mene joka kohtauksen kanssa lääkäriin, niin kyllä se leikkauslähete sieltä tulee, vaikkei kipuja joka viikko olisikaan.