Lue keskustelun säännöt.
En halua koiraa, mutta sellainen nyt hankitaan. Opinko elämään sen kanssa?
21.04.2019 |
Pitkän ja perusteellisen harkinnan jälkeen olemme päättäneet hankkia koiran. Koira on mieheni ja lasten (12v ja 14 v) suuri haave. Miehellä on jonkin verran aiempaa kokemusta koirista. Minä en ole koiraa koskaan omistanut, mutta hoitanut kyllä jonkun verran koiria. Pidän koirista (tai en kaikista, utta useimmista kuitenkin). Lähtökohtaisesti koiran omistaminen ei kuitenkaan vastaa mihinkään tarpeeseeni. En oikein osaa perustella itselleni miksi hankkisin koiran. AInoa syy on siis muun perheen toive saada koira. ESim ilann muiden "painostusta" ei kävisi edes mielessä hankkia koiraa. Olen ilman muuta asennoitunut sitoutumaan koiraa. Tulen siis hoitamaan sitä niin kun muukin perhe. Esim aikaiset aamulenkit sopivat hyvin minulle, kun harrastan niitä ilman koiraakin. Koiraa ei siis missään niemssä hankita hetken mielijohteesta, puitteet on mietitty tarkkaan. Mutta miten on, voiko tästä vielä muuttua koiraihmiseksi? Onko muita hieman vastahakoisesti koiran hankkineita?
Kommentit (86)
Jouluna ollaankin jo siinä tilanteessa, että koira on sinulle oma rakas mussukka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koiraan rakastuu helposti. Mitä riiviömpi sen rakkaampi siitä saattaakin tulla. On eri asia tervehtiä muiden koiria kuin ottaa se oma siipiensä suojaan ja seurata sitä päivä päivältä. Tsemppiä!
Hanki samalla lapsi. Jos siis et halua lasta.
Vierailija kirjoitti:
Hanki samalla lapsi. Jos siis et halua lasta.
Ikä tulee vastaan. Lapsia olisi minun puolestani voinut tulla enemmänkin, mutta miehelle riitti kaksi. Lasten haluamista minun ei koskaan pitänyt puntaroida mielessäni, se oli vahva ja "sisäsyntyinen" halu ja toive.
Koira myy itsensä tehokkaasti ja varastaa sydämesi tuota pikaa. Koira olisi kyllä teineille hyvä kaveri, ainakin meidän perheessä koira oli välillä ainoa, joka sai tulla teinin lähelle ja pääsi teinin huoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamulenkit on sitten sellaisia että koira pysähtyy haistelemaan joka kiveä ja kantoa ja sinä seisoskelet vieressä.
Minusta koiraa ei tule hankkia, jos jompikumpi aikuisista on vastahakoinen. Koira aiheuttaa aina murheita, vaivaa, rahankulua. Jos sitä ei rakasta täydestä sydämestä, koira saattaa muuttua ongelmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siihen kiintyy.
Itse en esimerkiksi piittaa eläimistä yleisellä tasolla juurikaan, missä toiset ihmiset on innoissaan heti rapsuttamassa vieraita koiria/kissoja.
Mutta omiani rakastan kliseisesti sanottuna kuin lapsiani.
Koirasta tulee aina se äitin juttu. Jos äiti kokee sen yhdessä ja pitkään harkitun lemmikin käytännössä hankalaksi, siitä tulee riidan aihe ja koira lähtee kiertoon. Ei lapset siihen sitoudu niin, etteikö se arjessa jäisi äidin vastuulle. Siksi olen aina sanonut perheille, jotka pohtivat otetaanko koira vai ei, että kysykää äidiltä. Ei riitä, että lapset sen haluaa. Tai mies.
Ja juuri näistä kiertoon joutuneista eli aikuisista kodinvaihtajakoirista kokemusta 25 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira herää joka ikinen aamu noin klo 5-5.30 ja haluaa ruokaa, ulos ja tietenkin seuraa. Toivottavasti miehesi on sitoutunut oikeasti koiraan, koska useimmat teinit nukkuvat tuohon aikaan.
Arvostan sun vastuullista asennetta! :) Mäkin kyllä veikkaan, että kyllä ystävystyt koiran kanssa nopeasti. Suosittelisin myöskin rotua, joka ei pyöri koko ajan jaloissa (täydet seurakoirat) tai joka ei pidä jatkuvaa krohinaa (toki monta muutakin syytä olla ottamassa rohisevaa lyttykuonoa), niin ei ainakaan turhaan mene hermo siihen koiran olemassaoloon. Tulee mieleen oman kokemukseni mukaan esim. collie, shetlanninlammaskoira ja lapinkoira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niillä.koirilla.on persoonallisuus ja siitä tulee sinulle yksilö, eikä pelkkä "koira".
Joillekkin ei tule sidettä.koiraan. kodinvaihtajia on paljon. Itse en tykännyt kaverini koirasta aluksi ollenkaan. Koira oli tyypillinen epäluuloinen venäjän jalostus linjaa oleva koira. Mutta loppujen lopuksi ihastuin koiraan, kun sekin oppi luottamaan minuun.
Vaikuttaa ihmiseltä,.jolle asiat ovat tärkeitä ja luultavasti koirastakin tulee sellainen. Toista maata ovat ne, jotka ottavat koiran kevyesti ja luopuvat heti kun olosuhteet muuttuvat. Ja kohta ottavat uuden koiran.
Koiralle kannattaa opettaa perustottelevaisuustaitoja niin sen kanssa tulee paremmin toimeen. Huonotapainen koira syö hermoja. Epäilen vaan, että lenkitys jää sun vastuulle, kunhan lasten ensi-innostus haihtuu. Koira on kyllä erinomainen lenkkikaveri, epäilen ettei mulla tulis niin paljon käveltyä, jos ei ois koiraa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koirasta tulee aina se äitin juttu. Jos äiti kokee sen yhdessä ja pitkään harkitun lemmikin käytännössä hankalaksi, siitä tulee riidan aihe ja koira lähtee kiertoon. Ei lapset siihen sitoudu niin, etteikö se arjessa jäisi äidin vastuulle. Siksi olen aina sanonut perheille, jotka pohtivat otetaanko koira vai ei, että kysykää äidiltä. Ei riitä, että lapset sen haluaa. Tai mies.
Ja juuri näistä kiertoon joutuneista eli aikuisista kodinvaihtajakoirista kokemusta 25 vuotta.
Ei tule, meillä mies hoitaa koiran.
Vierailija kirjoitti:
Koirasta tulee aina se äitin juttu. Jos äiti kokee sen yhdessä ja pitkään harkitun lemmikin käytännössä hankalaksi, siitä tulee riidan aihe ja koira lähtee kiertoon. Ei lapset siihen sitoudu niin, etteikö se arjessa jäisi äidin vastuulle. Siksi olen aina sanonut perheille, jotka pohtivat otetaanko koira vai ei, että kysykää äidiltä. Ei riitä, että lapset sen haluaa. Tai mies.
Ja juuri näistä kiertoon joutuneista eli aikuisista kodinvaihtajakoirista kokemusta 25 vuotta.
Juuri näin. Ja oikeastaan kaiken muunkin kanssa, muiden on helppo livetä vastuusta, äiti on se, joka viime kädessä hoitaa, halusi tai ei. 10-15 vuotta, kun koirasta on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Koira herää joka ikinen aamu noin klo 5-5.30 ja haluaa ruokaa, ulos ja tietenkin seuraa. Toivottavasti miehesi on sitoutunut oikeasti koiraan, koska useimmat teinit nukkuvat tuohon aikaan.
No ei kaikki. :-D Riippuu erittäin paljon rodusta ja yksilöstä. Mun koira herää tuohon aikaan, jos minäkin herään, mutta jos nukun kahteentoista, koirakin nukkuu kahteentoista. Myönnän että hyvä tuuri käynyt kun koira on niin aamu-uninen. :-D
Uskoisin että kiinnyt kyllä koiraan. Koira antaa takaisin niin paljon täysin pyyteetöntä ihailua ja rakkautta, että varmasti jonkinlaiset tunteet heräävät sitä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Koira herää joka ikinen aamu noin klo 5-5.30 ja haluaa ruokaa, ulos ja tietenkin seuraa. Toivottavasti miehesi on sitoutunut oikeasti koiraan, koska useimmat teinit nukkuvat tuohon aikaan.
Ei aikuisen koiran takia tarvi viideltä herätä. Herranjumala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koira herää joka ikinen aamu noin klo 5-5.30 ja haluaa ruokaa, ulos ja tietenkin seuraa. Toivottavasti miehesi on sitoutunut oikeasti koiraan, koska useimmat teinit nukkuvat tuohon aikaan.
No ei kaikki. :-D Riippuu erittäin paljon rodusta ja yksilöstä. Mun koira herää tuohon aikaan, jos minäkin herään, mutta jos nukun kahteentoista, koirakin nukkuu kahteentoista. Myönnän että hyvä tuuri käynyt kun koira on niin aamu-uninen. :-D
Milloin viet illalla viimeksi ulos jos herää klo 12 päivällä?
Kun sinä olet vastahankainen, niin miettikää rotu tarkkaan. Valitkaa sellainen, joka ei vaadi päivittäistä harjausta ja muuta huoltoa vaan lenkitys riittää. Myös koiran luonne on tässä tapauksessa tärkeä. Ei siis mitään villiä säheltäjää vaan ainakin pentuajan jälkeen rauhallinen ja kotioloissa "huomaamaton".