Lapsiuden trauma

Hei.
Tämä on aika arla puhe aihe ja en suosittele herkille. Olen terve 26 vuotias nainen. Olen naimisissa ihanan miehen kanssa ja meillä on kaksi kaunista lasta. Olen esittäisin onnellinen perheeni kanssa. Mutta mulle on käynyt lapsuudessa aika huonosti sillä perheeni oli aika katastrooffi vahnhemmay ei oikee osannut olla vanhempia joten minut hyväksikäytettiin aika pienenä 5-8v. Kahdelta ihmiseltä ja surullisin on että nämä kaksi olivat oma sisarukseni. Iso sisko ja iso veli! Nyt huomaan että lapsuuteni traumat alkavat nousta ylös! Ja ne vaikuttaa minuun olin usein surullinen ja väsynyt ilman ”syytä” mutta sisimmässäni tiedän että mietin näitä asioita. Enkä kehtaa puhua koskaan asiasta mieheni kanssa sillä mua HÄVETTÄÄ KAMALASTI :( ja tiedän että en pysty myös puhua terapeutille kasvotusten. Mutta halun päästä tästä tunteista eroon. Onko teillä jotakin tapaa tai voitteko kertoa mitä minun kannattaisi tehdä?
Anteeksi jos kirjoitin epäselvästi mutta aihe on erittäin vaikea minulle.