Lue keskustelun säännöt.
" Hä, mikä vuosi on" hetken hukassa ajatus. Normaalia?
21.01.2008 |
Minua on jo pikään vaivannut se, että onko sellaiset pienet hetket, jolloin tuntee että " huos, missä ollaan" normaalia.
Selitystä: Joskus siis ihan yhtä-äkkiä tulee sellainen sekunnin murto-osan oleva hetki, jolloin tulee mieleen että onko nyt syksy/kevät (eikä johdu tästä säästä :)), mikä kuukausi on meneillään.
Huomasin tällaista ensimmäistä kertaa opiskeluaikoinani n. 10 vuotta sitten. Ne vuoden olivat todella hektiset, opiskelin kahta tutkintuoa yhtä aikaa. Nyt tuollaisia hetkiä on ollut taas useammin. Nytkin elämätilanne tosi hektinen, lapset syntyi lähes peräjälkeen ja tunnustan, että yksi vuosi meni aika " sumussa" .
Onko kellään muulla tällaisia hetkia, jolloin ei " tiedä" missä ajassa on.
Voi hitsi, en osaa selittää mutta uskon, että jos tätä on muilla, niin sen kyllä tajuaa.
Ja ihan normaali olen muuten (vaikka ei varmaan siltä kuullosta...), perusterve, eikä mitään masunnuksia tai muita :)
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kans yksi jolle tuttua hommaa...
Mulla on ollut noita jo yläasteiässä. Ihan harvakseltaan ja nopeasti pääsee taas juonesta kiinni. Parasta oli kun joskus parin sekunnin ajan (mikä on pitkä aika silloin, kun joku kysyy jotakin) en muistanut, minkä ikäinen olen :)
Ei varmaan hätää, stressi riepottelee ihmistä. Joskus voisit kysäistä mieheltäsi tai hyvältä ystävältä, onko sulla sellaista unohtelua, mitä et itse edes huomaa/muista, se on jo vakavampaa.
Kerran piti miettiä todella jotan lomaketta täyttäessä ja ihan kysyä, että miksä päivä tänään on... virkailija tähän että 21... no vähän aikaa pohdintaa että mikä vuodenaika, kuukausi.. sit oli pakko kysyä että entäs mikä vuosi... ja kuukausi.. tässä vaiheessa nuori selvästi lapseton virkailija jo katsoo kuin mielenvikaista ja vastaa hyvin väkinäisesti.. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jee, ihan normaalia tuntuu olevan muillakin sumuputkilaisilla. Joskus olen tästä maininnut mm. äidilleni, mutta hän oli ihan kauhuissaan joten ajattelin että kai mä olen vaan vinksahtamassa lopullisesti :) Jo täytynee tarkkailla jos lisääntyy (kiitos siis vinkistä sille joka sanoi, että pyydä miestäsi tarkkailemaan jos unohtelen muutakin), nyt luulen kyllä että kyse on vain liian hektisestä elämästä, aivot ei pysy perässä...
Terveisen kaikille muillekin " mikä vuosi nyt on" tovereille!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni oli kerran joutunut kiusalliseen tilanteeseen kun ei ollut iltapäivällä muistanut mitä oli aamulla puhunut työtuttavan kanssa puhelimessa. Selittele sitten siinä...
Mutta ehkä tuollaiseen vuosien unohteluun ei pitäisi kuitenkaan suhtautua ihan kevyesti. Ehkäpä se on merkki siitä, että elämää pitää rauhoittaa, stressiä vähentää ja unta lisätä ennen kuin menee pahemmaksi.
Muistan ekan kerran tunteen olleen noin 20 vuotiaana, joten tuskin dementiaa :)
ap