Millainen ihminen uhriutuja on?

Sanoisin, että ihminen, joka tekee palveluksia muille, auttaa muita yms. lähinnä todistaakseen, kuinka hyvä ihminen on. Ei siksi, että haluaisi vilpittömästi. Ja kun toinen ei ymmärrä arvostaa hänen mielestään riittävästi, tai ei anna vastineeksi asioita/sanoja/kiitoksia, joita hän toivoo (sanattomasti tietenkin, ei niitä sovi ääneen lausua), hän uhriutuu. Kuinka HÄN kyllä aina mutta mitäpä hänellä koskaan väliä olisikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että ihminen, joka tekee palveluksia muille, auttaa muita yms. lähinnä todistaakseen, kuinka hyvä ihminen on. Ei siksi, että haluaisi vilpittömästi. Ja kun toinen ei ymmärrä arvostaa hänen mielestään riittävästi, tai ei anna vastineeksi asioita/sanoja/kiitoksia, joita hän toivoo (sanattomasti tietenkin, ei niitä sovi ääneen lausua), hän uhriutuu. Kuinka HÄN kyllä aina mutta mitäpä hänellä koskaan väliä olisikaan. 

Viimeinen lause tiivisti hyvin👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että ihminen, joka tekee palveluksia muille, auttaa muita yms. lähinnä todistaakseen, kuinka hyvä ihminen on. Ei siksi, että haluaisi vilpittömästi. Ja kun toinen ei ymmärrä arvostaa hänen mielestään riittävästi, tai ei anna vastineeksi asioita/sanoja/kiitoksia, joita hän toivoo (sanattomasti tietenkin, ei niitä sovi ääneen lausua), hän uhriutuu. Kuinka HÄN kyllä aina mutta mitäpä hänellä koskaan väliä olisikaan. 

Viimeinen lause tiivisti hyvin👍

Et halua maksaa velkojasi? Kaikki, ihan kaikki ihmisten välinen vuorovaikutus on kahdensuuntaista.

Oletko hyväksikäyttäjä ja opportunisti? Ottamassa oltaisiin aina mutta mitään ei annettaisi?

Kepulainen?

Sellainen, joka ei uskalla jostain syystä ottaa omaa tilaansa. Sellainen, joka kokee olevansa öykkärimäinen, jos on hyvä tai onnistuu.

Uhriutujalla on usein lapsuudesta kokemus, että hän ei saa onnistua tai, että hän on aina tiellä....että hänen pitää luovuttaa omansa, että jollakin toisella olisi parempi olo...esim. Äidillä. Uhriutujan tapa olla tulee sieltä lapsuudesta...esim. Se äidin pahan olon tekijä ei ole ollut se lapsi vaan joku ihan muu, mutta se lapsi on luullut, että kun hän palvelee ja on kiltti ja uhraa, niin äidin olisi parempi. (Vaan ei sillä ole ollut vaikutusta ja lapsi tosiaan on tuntenut, että hänellä ei ole mItään väliä)

Sitten se asia vaan jää päälle aikuisuuteen, koska siihen on pienestä kasvanut.

Kukaan ei ole osoittanut tai kertonut tälle lapselle/aikuiselle, että sen äidin paha tai hyvä olo, ei ole riippuvainen sen lapsen tekemisestä.

Joskus uhriutuja on ihan tarkoituksellisesti lapsena unohdettu ja kaltoinkohdelluksi, jolta on vaadittu ties mitä tai tietoisesti alistettu...ja jotenkin se lapsi on sitten kasvanut uhrina...ja aikuisena ei ole muuttunut...vaan on uhriutuja.

Se tunne, että ei hänellä ole väliä, tulee sieltä lapsuudesta. Ja se tunne on takuulla totta. Se on vahva, koska siihen on joutunut kasvamaan. Ei se uhriutuja innolla sitä roolia ole kasvattanut. Olisi varmasti mieluummin leikkinyt pihalla ja ollut vapaa ja saanut vastuullisen hoidon ja olisi saanut nauttia lapsuudesta. ....MUTTA.

Kun uhriutuja uskaltaa tai oppii näkemään oman tilansa, niin hän voi oppia ei uhriutujaksi...ts. Opetella elämään toisella lailla, niin että saa nauttia olemisestaan.

Se vaatii sen tietoisuuden ja paljon tietoista työtä. Onnistuminen on mahdollista.

Ilkkuaksesiko kysyt vai miksi?

Haluaisitko auttaa jotakuta uhriutujaa?

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että ihminen, joka tekee palveluksia muille, auttaa muita yms. lähinnä todistaakseen, kuinka hyvä ihminen on. Ei siksi, että haluaisi vilpittömästi. Ja kun toinen ei ymmärrä arvostaa hänen mielestään riittävästi, tai ei anna vastineeksi asioita/sanoja/kiitoksia, joita hän toivoo (sanattomasti tietenkin, ei niitä sovi ääneen lausua), hän uhriutuu. Kuinka HÄN kyllä aina mutta mitäpä hänellä koskaan väliä olisikaan. 

Tuo oli hyvin tiivistetty ja tuohon lisään että ovat hyvin dramaattisia ja kaikesta pitää tehdä "kärpäsestä härkänen" ja mikään ei tietenkään ole uhriutujan syytä vaan vika on aina muissa 😂

Eikä mielellään pyri korjaamaan/helpottamaan ongelmiaan mistä uhriutuu koska siinähän menee syy ulista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että ihminen, joka tekee palveluksia muille, auttaa muita yms. lähinnä todistaakseen, kuinka hyvä ihminen on. Ei siksi, että haluaisi vilpittömästi. Ja kun toinen ei ymmärrä arvostaa hänen mielestään riittävästi, tai ei anna vastineeksi asioita/sanoja/kiitoksia, joita hän toivoo (sanattomasti tietenkin, ei niitä sovi ääneen lausua), hän uhriutuu. Kuinka HÄN kyllä aina mutta mitäpä hänellä koskaan väliä olisikaan. 

Viimeinen lause tiivisti hyvin👍

Et halua maksaa velkojasi? Kaikki, ihan kaikki ihmisten välinen vuorovaikutus on kahdensuuntaista.

Oletko hyväksikäyttäjä ja opportunisti? Ottamassa oltaisiin aina mutta mitään ei annettaisi?

Kepulainen?

Kepulaisia ovat.

Turha koska mistään ei voi puhua.

Kaikki on aina muiden vika. Itse on lastu laineilla, ei voi vaikuttaa mihinkään itse. On oikeutettu saamaan kaikkea ihanaa, mutta kaiken pitää tulla heti, helposti ja ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että ihminen, joka tekee palveluksia muille, auttaa muita yms. lähinnä todistaakseen, kuinka hyvä ihminen on. Ei siksi, että haluaisi vilpittömästi. Ja kun toinen ei ymmärrä arvostaa hänen mielestään riittävästi, tai ei anna vastineeksi asioita/sanoja/kiitoksia, joita hän toivoo (sanattomasti tietenkin, ei niitä sovi ääneen lausua), hän uhriutuu. Kuinka HÄN kyllä aina mutta mitäpä hänellä koskaan väliä olisikaan. 

Viimeinen lause tiivisti hyvin👍

Et halua maksaa velkojasi? Kaikki, ihan kaikki ihmisten välinen vuorovaikutus on kahdensuuntaista.

Oletko hyväksikäyttäjä ja opportunisti? Ottamassa oltaisiin aina mutta mitään ei annettaisi?

Kepulainen?

Ei, meinasin vain, että tämä lause tiivisti hyvin uhriutujan ajatusmaailman.